Suomen ilmeisesti vanhin hirsirakennus, jossa piispa Henrikin kerrotaan saarnanneen, painuu epätasaisesti kohti Kokemäenjokea. Tiilirakenteisen kappelin ja sen sisään 1850-luvulla sijoitetun hirsikehikon kallistuma on kasvanut vuosi vuodelta.

Kokemäenjoki on Suomen vanhimpia asuttuja alueita. Keskiaikainen Teljan kauppapaikka oli olemassa jo 1150-luvulla, jolloin legendan mukaan Ruotsista saapunut piispa Henrik saapui sinne saarnamatkalle. Henrikin myös tiettävästi yöpyi samalla paikalla – vähän ennen kuin joutui talonpoika Lallin surmaamaksi Köyliönjärven jäällä.

Henrikin saarnahuoneen hirsille tehdyn ajanmääritystutkimuksen perusteella vanhimmat niistä ovat 1400-luvulta ja uusimmat 1700-luvulta. Rakennetta voi perimätiedon nojalla kuitenkin pitää vielä vanhempana, ja ilmeisesti muoto on hirsiä uusittaessa säilynyt koko ajan samana.

1940-luvulla joen uoman virtausolot muuttuivat. Siihen asti tulvat olivat haitanneet maanviljelijöiden elämää, mutta tilanne parani, kun Kolsin voimalaitos valmistui ja uoma muuttui kahden voimalaitoksen välillä patoaltaaksi. Samalla rantaviiva siirtyi Henrikin saarnahuoneen ja sen suojaksi 1850-luvulla rakennetun tiilikappelin välittömään läheisyyteen.

Kallistuma muuttunut vaaralliseksi

1970-luvulla Kokemäen seurakunta tilasi Pohjavahvistus Oy:ltä selvityksen kappelin perustusten tilasta. Kappelin ympärille kaivettujen koekuoppien avulla selvisi, että soran ja kivenlohkareiden joukkoon oli sekoittunut routivaa maa-ainesta, mikä oli johtanut rakenteen epätasaiseen painumiseen ja kallistumiseen.

Vuonna 2009 Museovirasto teetti Geopalvelu Oy:llä lisäselvityksen, jonka tavoitteena oli löytää keinot painumien pysäyttämiseen. Selvitys suositteli ratkaisua, jonka mukaisesti kappelille rakennettaisiin uudet perustukset, mieluiten paalutusta hyödyntäen.

Varojen puutteessa näitä uusia perustuksia ei tuolloin rakennettu. Sittemmin Museoviraston hallinnoima ja hiljattain Senaatti-kiinteistöjen omistukseen siirtynyt tiilikappeli saarnahuoneineen on kallistunut lisää, noin millimetrin vuodessa.

Tukea penkereestä

Geoteknisen suunnitelmasta vastaava Mauri Kulman A-Insinöörit Oy:stä kertoo, että uoma jyrkkenee hitaasti koko ajan, koska virtaava vesi syövyttää luiskaa uoman ulkoreunasta.

”Toisin sanoen penkereen vakavuus heikkenee. Penkereen saa stabiilimmaksi, kun siihen rakennetaan eroosiosuojana toimiva vastapenger louheesta”, Kulman perustelee.

Hankkeen rakennuttajakonsultiksi valittu Ville Varjo Turkoosi 11 Oy:stä arvioi, että penkereen vahvistusta tarvitaan noin 50–70 metrin matkalle. Vahvistusta tehdään nyt valtion omistamalla maa-alueella.

”Jos ELY-keskukselta tulee lupa hankkeeseen, pyydämme urakkatarjoukset jo alkuvuodesta niin, että työt päästäisiin aloittamaan keväällä”, sanoo hankkeen rakennuttajapäällikkö Sami Bruck Senaatti-kiinteistöistä.

Teksti ja kuvat Vesa Tompuri