Pääurakoitsija haihtuu kuin tuhka tuuleen, ja rahojaan kaipaavat aliurakoitsijat ja yksityiset ammattilaiset eivät saa ketään vastuuhenkilöä edes langan päähän. Miten tällaisessa tilanteessa kannattaa toimia ja miten sen voi parhaimmillaan välttää?

Rakennustyömaiden pitkien alihankintaketjujen pienyrittäjällä on usein paljon pelissä, eikä hänellä ole taloudellista liikkumatilaa kovin paljon. Tässä asetelmassa pääurakoitsijan ongelmat saattavat olla pahimmassa tapauksessa kuolinisku pienyrittäjän koko liiketoiminnalle. Siksi oma selusta kannattaa varmistaa niiltä osin, kuin se on mahdollista.

Tyypillisesti aliurakoissa käytetään Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja, YSE 1998. Niiden tarkoituksena on helpottaa sopimusosapuolten mahdollisuutta sopia ja neuvotella urakkasopimuksien sisällöstä. Niissä määritellään yksityiskohtaisesti esimerkiksi osapuolten tehtäviä, urakka-aikaa sekä sopimusosapuolten vastuukysymyksiä. Sopimuksen osapuolina ovat urakoitsija ja tilaaja.

“Yleisiin ehtoihin tehdään tapauskohtaisesti muutoksia. Isot pääurakoitsijat vetävät näissä helposti kotiinpäin ja sopivat itselleen edullisempia ehtoja. Toki pienyrittäjäkin voi asettaa omia ehtojaan, mutta niiden läpisaaminen on varmasti hankalampaa”, arvioi rakentamiseen liittyviin oikeudellisiin ongelmakysymyksiin erikoistuneen Properta Asianajotoimiston osakas ja asianajaja Ville Laine.


Pienyrittäjä – muista nämä!

  • Pääurakoitsijan luotettavuusarvion tekeminen.
  • Tarkan ja riittävän etupainotteisen maksutaulukon laatiminen ja sen toteutumisen seuranta.
  • Etumaksuista ja vakuuksista sopiminen.
  • Sopimuskonsultoinnin hyödyntäminen suurissa ja monimutkaisissa urakoissa.

 


Etumaksuista ja vakuuksista on mahdollista neuvotella

Aliurakoitsija voi yrittää ennakoida ongelmia tarkistamalla pääurakoitsijan taustat ja vakavaraisuuden ennen sopimuksen tekemistä. Ongelmana on kuitenkin se, että esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät ilmaantuvat näkyviin vasta jälkijunassa. Laineen mielestä olennaisempaa on saada aikaan tarkasti laadittu, etupainotteinen maksuerätaulukko, joka tasapainottaa mahdollisen tilaajariskin konkretisoitumista.

“Etupainotteisesta maksuerätaulukosta on hyötyä, mutta vain jos sen toteutumista seurataan ja maksuja ymmärretään periä tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja varautuen oman suorituksen keskeyttämiseen, jos tilaaja ei maksa laskuja ajallaan”, Laine korostaa.

”Toki voidaan keskustella myös etumaksuista ja vakuuksista, mutta tilaajat ovat harvoin halukkaita poikkeamaan yleisten ehtojen vakiintuneista käytännöistä. Isoilla toimijoilla on näissä asioissa parempi sopimusosaaminen toisin kuin alihankintaketjun loppupään yrityksillä.”

Hänen mukaansa pienyrittäjät hakevat harvoin tuekseen ammattilaisen tekemää sopimuskonsultointia. Tietyissä tilanteissa sellaisen käyttäminen voi olla perusteltua, jos esimerkiksi kyseessä on poikkeuksellisen iso tai monimutkainen urakka tai jos hälytyskellot syystä tai toisesta alkavat soida.

Ongelmatapauksissa turvaudu ammattilaisen apuun

Mikäli ongelmia ilmenee urakan käynnistymisen jälkeen, olennaista on reagoida ajoissa. Pääurakoitsijan vaikeuksien ensimmäiset oireet näkyvät ja kuuluvat yleensä työmaalla. Materiaalitoimitukset sakkaavat. Aikataulut venyvät. Työmaan tekemistä ohjaavat sellaiset asiat, joista saadaan rahaa. Usein epäselvyydet nousevat nopeasti esille työmaakeskusteluissa.

“Viranomaiset eivät voi aliurakoitsijaa näissä tilanteissa auttaa, joten apua kannattaa hakea rakennusalaa tuntevalta asianajajalta. Tällä tavalla voidaan varmistaa, että oikeat toimenpiteet tehdään oikeaan aikaan. Näitä ovat muun muassa varoitus urakkasopimuksen purkamisesta ja siihen liittyvien menettelytapojen noudattaminen. Selvitettävänä on myös omistusoikeus työmaan materiaalitoimituksiin”, Laine listaa.

Pääurakoitsijan hakeutuessa konkurssiin kyse on pitkälti pienyrittäjälle koituvien vahinkojen minimoimisesta. Asianajajan konsultoinnista koituvat kustannukset voivat kuitenkin tuottaa näissä tilanteissa merkittäviä säästöjä.

“Pääurakoitsijat eivät yleensä kaadu yhdessä silmänräpäyksessä. Merkkejä on yleensä ilmassa jo hyvissä ajoin, mikä antaa pienyrittäjille mahdollisuuden varautua pahimpaan. Toki tämä edellyttää, että ollaan hereillä työmaan tapahtumista.”

Teksti Ari Rytsy Kuvat Adobe