Helsingin kaupunki ja alueen suurin maanomistaja Suomen valtio ovat käynnistäneet Helsinki High-Rise -kilpailun, jolla haetaan korkeatasoista suunnitelmaa Pasilan tornialueen toteuttamiseksi.

Suunnittelualue sijaitsee Pasilansillan eteläpuolella Pasilankadun ja Ratapihantien välissä. Kilpailun tarkoituksena on löytää 150 000–200 000 kerrosneliömetrin suuruinen asuin-, toimisto- ja liiketiloja sisältävä laadukas suunnitelma tornialueen asemakaavoituksen pohjaksi ja alueen toteuttamiseksi. Kilpailun tarkoituksena on myös löytää ostaja ja toteuttaja vähintään 40 000–65 000 kerrosneliön suuruiselle aloitusalueelle.

Tornialueesta on tavoitteena saada miellyttävää kaupunkiympäristöä myös jalankulkijoille. Kilpailun suunnitteluohjelmassa todetaan, että alueelle pitää korkeiden talojen lisäksi suunnitella matalampia rakennuksia tai tornitalon osia. Tarkoituksena on synnyttää miellyttäviä paikkoja tornien lomaan. Mataliin rakennuksiin tulee sijoittaa liike-, kahvila- tai muita asiakkaille avoimia tiloja.

Kaksivaiheinen kilpailu ratkeaa ensi vuonna

Kilpailu on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kilpailijat laativat suunnitelmaehdotuksensa koko suunnittelualueelle. Kilpailun arviointiryhmä valitsee ensimmäisen vaiheen ehdotusten laatuarvioinnin perusteella jatkoon 2 – 4 laadullisesti parhaimman ehdotuksen laatinutta kilpailijaa. Toisessa vaiheessa kilpailijat laativat tarkennetun suunnitteluratkaisunsa kilpailuohjelman mukaiselle aloitus- ja länsialueelle. Toisen vaiheen kilpailutöiden arvioinnin painopiste on aloitusalueen suunnitelmissa. Toisessa vaiheessa kilpailun ohjausryhmä neuvottelee kunkin kilpailijan kanssa aloitusalueen toteutussopimuksen.

Kilpailun ensimmäisen vaiheen suunnitelmaehdotukset jätetään arvioitaviksi toukokuussa 2017. Kilpailun toinen vaihe käynnistyy syksyllä 2017. Kilpailun voittaja julkistetaan arviolta vuoden 2018 jälkipuoliskolla. Tavoitteena on aloittaa kilpailualueen rakentaminen vuonna 2021.

Kilpailun voittaja valitaan kaupunkisuunnittelullisin perustein. Laadullisesti parhaan suunnitteluratkaisun laatineella taholla on oikeus ja velvollisuus ostaa aloitusalueen rakennusoikeus kilpailuohjelmassa ilmoitetuin yksikköhinnoin ja toteuttaa sille suunnitelmansa mukainen kokonaisuus.

”Senaatti-kiinteistöt odottaa, että kilpailu luo erinomaisen pohjan tornialueen rakentamisen käynnistämiselle. Uskomme, että kilpailumuoto, jossa toteuttaja valitaan suunnitelmien laadun ja toteutettavuuden perusteella, antaa parhaat edellytykset luoda alueesta Helsingille korkeatasoinen kokonaisuus ja elinkeinoelämän keskus”, toteaa valtiota edustavan Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehitysryhmän päällikkö Antti Kari.

Pasila on metropolialueen merkittävin liikenteen solmukohta

Pasila on yksi Helsingin merkittävimmistä uudistuvista kaupunginosista. Pasila on Helsingin merkittävin joukkoliikenteen solmukohta ja vuoteen 2040 mennessä Pasila on noin 30 000 asukkaan kaupunginosa, joka tarjoaa työpaikan yli 50 000 ihmiselle. Pasilassa on myös Suomen vilkkain rautatieasema. Helsingin metropolialueen jokainen juna pysähtyy Pasilassa.

Keski-Pasila rakentuu kolmesta kokonaisuudesta: Pasilan keskustakorttelista, tornialueesta sekä ratapihakortteleista. Rakentaminen on käynnistynyt alueen liikenteellisestä solmukohdasta, Pasilan aseman ja Pasilansillan yhteyteen rakennettavasta Pasilan keskustakorttelista. Sinne on nousemassa Tripla. Sen pohjoispuolelle nousevan yli 3000 asukkaan ratapihakorttelien alueen asemakaavoitus on loppusuoralla. Ja kolmannen kokonaisuuden eli tornialueen suunnittelukilpailu on nyt siis käynnissä.

Pasilan alueella tapahtuu paljon

Keski-Pasilan uudistuminen on osa laajamittaista koko Pasilan alueen kehitystä. Helsingin keskusta laajenee kohti pohjoista. Pasilan uudistuminen jatkuu edelleen myös Konepajan alueella, Ilmalassa sekä lähivuosina Postipuistossa Pohjois-Pasilassa. Tulevaisuudessa eräs Helsingin tärkeistä kehittämisvyöhykkeistä on myös Pasilan, Vallilan ja Kalasataman akseli.

”Pasilan aluetta on suunniteltu vuosikymmeniä. Jo Eliel Saarinen esitti aikanaan päärautatieaseman siirtämistä Pasilaan. Alvar Aallon 60-luvun suunnitelmassa Pasila oli ennen kaikkea työpaikka-alue. Itä-Pasila rakennettiin pääosin 70-luvulla ja Länsi-Pasila 80-luvulla. Nyt ollaan vihdoinkin pääsemässä vaiheeseen, jossa Pasilasta saadaan yhtenäinen kaupunginosa. Tornialueella on iso merkitys, sillä se luo alueelle identiteettiä”, pohtii projektipäällikkö Dan Mollgren Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Linkit:

http://kartta.hel.fi/applications/hanke/showplan.aspx?map=yes&ID=Kslk%202009-1486

http://www.helsinkihighrise.fi/

http://helsinki.emmi.fi/l/-gHMFs6QgdhC