Kasvavien materiaalivirtojen hallinnointi ohjaa koko työmaan suunnittelua. Tämän vaativan tehtävän ottavat ne yritykset, jotka osaavat hyödyntää tehokkaasti digitaalista teknologiaa.

Viime vuosikymmenellä projektinjohtourakoiden lisääntyessä aliurakoitsijoiden käyttö yleistyi nopeasti. Nyt rooleissa on taas tapahtumassa suuri muutos digitalisaation seurauksena.

Tämä näkyy erityisesti työkonelogistiikan sekä tavaravirtojen logistiikan suunnittelussa ja hallinnassa sekä koneiden käytössä. Kun pääurakoitsija muuttuu yhä enemmän projektinjohtajaksi ja aliurakoitsijat puolestaan varsinaisen rakennustyön tekijöiksi, ovat palveluntarjoajat kasvattaneet osuuttaan. Työmaajohtamisessa palveluntarjoajat hitsaavat eri toiminnot yhteen.

Tripla kehitti työmaan hallintaa

Ensimmäiset kehitysaskeleet otetaan usein suurhankkeissa: hyvä
esimerkki on Tripla-hanke Helsingin Pasilassa. Jo kaksi vuotta ennen töiden alkua Ramirent Oy käynnisti yhteistyössä pääurakoitsijan kanssa työmaan hallintaan liittyvän kehitystyön. Ramirent hyödyntää osaamistaan seuraavissa suurhankkeissa. Koneiden ja sääsuojien vuokraamisesta toiminta on laajentunut koko työmaan logistiikan ja tavaravirtojen suunnitteluun ja ohjaukseen.

”Kaikki on lähtenyt siitä tosi-asiasta, että viidennes työmaalla on ”väliaikaista” rakentamista. On koneita, laitteita, muottia tai asennustarvikkeita – tai jätteitä, jotka pitää saada työnteon tieltä pois. Tähän astikin ne hommat on toki tehty, mutta se on ollut liiaksi reagoivaa työtä ja yhtä venttaa. Nyt logistiikka suunnitellaan ja johdetaan yhdessä, ja siinä me olemme rakentajien apuna”, kertoo Ramirentin johtaja Mika Eskola.

”Nyt logistiikka suunnitellaan ja johdetaan yhdessä”, tiivistää Ramirentin johtaja Mika Eskola.

Apuna oleminen vaatii työmaaorganisaatiossa päivittäistä kiinteää mukanaoloa ja digitalisointia hyödyntäviä seuranta- ja suunnittelutyökaluja. Ramirentillä se tarkoittaa yrityksen kehittämiä logistisia alustoja, joilla käsitellään valtava tietomäärä, jota kerätään koneiden antureista, työmaalta saatavista raporteista sekä tavaroiden ja työntekijöiden paikantamisesta.

”Läsnäolo ja logistiikkajärjestelmän jatkuva ylläpito antaa suunnitteluun tietoa siitä, mikä on kriittistä missäkin työvaiheessa ja miten hanke kokonaisuudessaan on etenemässä”, Eskola sanoo.

”Työmaalogistiikan hoitaminen on tahtituotannon perusedellytys. Käytännössä tämä tarkoittaa oikea-aikaisia tavaravirtoja työmaalle ja siihen liittyviä haalauksia, mikä taas vaatii etukäteen eri työvaiheissa tarvittavien koneiden varaamista ja nostoaikojenkin suunnittelua. Saatavuuden me optimoimme digitaalisen järjestelmämme avulla. Näin hukat pienenevät ja tehot kasvavat.”

”Lähikauppa” säästää aikaa

Toista uuden tekniikan hyödyntävää logistiikkapalvelua edustavat työvälineiden ja tarvikkeiden automaattimyymälät, jotka tehostavat tuotantoa minimoimalla työpisteistä poistumiset. ”Kaupat” voidaan vapaasti sijoitettavina tuoda pieniinkin tuotantotiloihin tai konttina työmaalle.

”Asiakkaalle hyöty tulee ajansäästöstä. Vaatimukset täsmätoimituksista lisääntyvät jatkuvasti. Porukalla on oltava oikeat välineet käytettävissä oikealla hetkellä”, toteaa ProMart Oy:n toimitusjohtaja Sampo Säily.

”Asiakas voi seurata reaaliajassa tavaraostojaan, ja me taas tiedämme täydennystarpeen. Ratkaisuja voi viilata yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaan.”

Modernit seuranta- ja suunnittelu­työkalut ovat esimerkiksi Rami­rentillä logistisia alustoja, joilla käsitellään koneiden antureista, työmaan raporteista sekä tavaroiden ja työntekijöiden paikantamisesta kertyvät tiedot.

Päivällä rakennetaan, yöllä siirretään

Ajansäästötavoitteet liittyvät myös pyrkimykseen nopeuttaa rakentamista. Mika Eskola arvioi, että käytettävissä oleva aika muodostuu kriittiseksi resurssiksi. Ratkaisuksi on löydetty työvaiheiden limittäminen – mutta ei niiden kahdeksan työtunnin vaan vuorokauden aikana.

”Logistiikkaa ei kukaan aikaisemmin ottanut kunnolla haltuun, mutta Triplassa se oli pakko tehdä ja tehtiin. Trafiikkihan oli melkoinen, kun tavaraa liikkui sisään ja ulos. Oli otettava huomioon koko työkoneliikenne ja ihmismassat. Pasilassa häiritsi lisäksi vielä tuhat junaa päivässä”, Eskola sanoo.

”On ymmärrettävä, että päivät pitää käyttää rakentamiseen ja yöt tavaroiden siirtoon ja aputöihin. Tämä on jo nyt maailmalla tavaralogistiikan suunnittelussa perusprinsiippi, jota tukevat digitaaliset ohjelmat ja välivarastointi. Eihän siinä ole mitään järkeä, että kaikki (tekijät ja tavarat) ovat työmaan porteilla aamulla kello seitsemän – ja suma seisoo.”

Muutoksen tuulet -sarja käsittelee rakennussektorin uudistumista ja teknologian kehittymistä. Sarjan edelliset osat on julkaistu Rakennustaidossa viime vuonna ja myös ne ovat luettavissa verkossa, rakennustaito.fi.

Teksti Risto Pesonen, kuvat YIT ja Ramirent