Pienjännitesähköasennuksia koskeva standardiuudistus ja Käsikirja rakennusten sähköasennuksista ovat valmistuneet syyskuussa.

Uudistetussa standardissa kiinnitetään erityisesti huomiota sähkölaitteistojen paloturvallisuuteen.

Sähköpaloissa menehtyy Suomessa vuosittain viisinkertainen määrä ihmisiä verrattuna sähköiskutapaturmiin. Viime vuonna sähköpaloissa menehtyi 21 henkilöä.

Sähköliedet aiheuttavat vuosittain noin tuhat palohälytystehtävää, joista noin kymmenesosa etenee rakennuspaloksi. Lähes kaikissa tapauksissa syynä on ollut lieden käyttäjän toiminta, eivät niinkään lieden viat.

Jotta paloturvallisuus parantuu, suosittaa uusi standardi käytettäväksi liesien ja liesitasojen aiheuttaman tulipalovaaran pienentämiseksi liesivahtia, joka katkaisee sähkönsyötön tulipalon uhatessa.

Kaapeleista aiheutuu vuosittain sata palohälytystä, ja suunnilleen saman verran aiheuttavat sähkökeskukset. Näissä molemmissa palo ehtii edetä huomattavasti useammin rakennuspaloksi kuin liesien aiheuttamissa hälytyksissä.

Kaapelivalinnassa tarkkana!

Asennuksissa voidaan yleisesti käyttää luokan Eca-kaapeleita, joille keskeinen paloturvallisuusominaisuus on, ettei kaapeli yksittäin asennettuna edistä paloa.

Palo-ominaisuuksiltaan huonompia Fca-luokan kaapeleita ei saa rakennuksen sisällä viedä viittä metriä pidempää matkaa, tai vaihtoehtoisesti Fca-luokan kaapeli voidaan tuoda omana palo-osastona olevaan keskustilaan.

Dca-luokan kaapeleita puolestaan suositellaan käytettäväksi maan alla olevissa tiloissa, joissa voi oleskella paljon henkilöitä, kuten julkisissa liikuntatiloissa ja pysäköintilaitoksissa. Suositus koskee myös maan päällä olevia tiloja, joissa voi oleskella paljon henkilöitä ja tilasta poistuminen voi olla hidasta.

Yleisin syy palovaaraan on laitteiden sopimaton valinta, asennus ja käyttö. Valaisimien ja lämmittimien sijoituksessa tulee ottaa huomioon laitevalmistajien ohjeet.

Uusi standardi lisää ylijännitesuojauksen tarvetta kaupunkimaisen ympäristön ulkopuolella eli taajama- ja maaseutuympäristöissä. Vaikka salamatiheys on Suomessa Keski-Eurooppaa pienempi, ylijännitesuojat vaaditaan varsinkin muissa kuin asuinrakennuksissa, mikäli muuntaja on hiemankin kauempana liittymästä. Kaupunkiympäristössä ylijännitesuojausta ei vaadita.

Standardissa on noteerattu myös uudet kasvavat tarpeet, kuten aurinkosähköjärjestelmät ja sähköajoneuvojen lataus. Niiden tuloon on syytä varautua, ellei niitä vielä rakennusvaiheessa toteuteta.

”Muutokset ovat perusteltuja, mutta aiheuttavat lisäkustannuksia muun muassa keskuksissa. Niille on varattava enemmän tilaa, koska keskusten koko kasvaa uusien suojalaitteiden myötä. Merkittävä on myös kaapelien kuuluminen jatkossa rakennustuoteasetuksen piiriin. Oikeaa kaapeliluokkaa on osattava käyttää oikeassa paikassa”, muistuttaa tekninen johtaja Esa Tiainen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:stä.

Teksti Risto Pesonen