Uusi ROTI-raportti kertoo karulla tavalla, että rakennetun omaisuuden tila Suomessa on heikentynyt ja korjausvelka kasvanut. Raportti korostaa väyläverkoston takamatkaa.

Liikenneinfraan sijoitetaan paljon vähem­män, kuin mitä sen kuluminen edellyttäisi. Korjausvelka tuntuu aivan konkreettisesti omien renkaiden alla, mutta kyse on myös laajemmasta ongelmasta: vain toimiva ja katta­va väyläverkosto voi taata Suomen elämän­langan, viennin, sujuvan toiminnan ja kasvun.

Suomen väyläverkoston kautta kulkevan tavaraviennin arvo on noin 71 miljardia euroa, palvelujen noin 28 miljardia euroa. Ruotsissa lukemat ovat kummassakin vienti­kategoriassa reilusti yli kaksinkertaiset ja inves­toinnit liikenneinfraan kolminkertaiset Suomeen verrattuna.

Samaan aikaan tieverkoston kunto on heikentynyt, ja esimerkiksi huonokuntoisten siltojen määrä on kasvanut yli viidenneksen vuoteen 2017 verrattuna. Kuntien kyky huoltaa omaa katuverkkoaan vaihtelee. Rahapula on jatkuva riesa.

Huomiota pitäisi kiireesti kiinnittää myös maanalaiseen infraamme eli yhdyskuntatekniikkaan, erityisesti vesiputkiston rapautuvaan kuntoon. Suuria saneerauksia tarvitaan, mutta monet vesihuoltolaitokset ovat yksikköinä liian pieniä vastaamaan kasvavaan korjaus- ja uudistustarpeeseen. Toimivalla yhdys­kuntatekniikalla on ratkaiseva merkitys huoltovarmuudelle.

ROTI-raportti toistaa myös sen, mikä on ollut mestarikunnan viesti päättäjille jo vuosi­kymmeniä: osaajapula on todellinen, ja ikäluokkien pienentyessä alati paheneva ongelma. Mestaripulaa on paikkailtu vuosien varrella aloituspaikkoja lisäämällä, mutta jos putkesta ei valmistu riittävästi tekijöitä, pelkät aloituspaikat eivät riitä mihinkään.

Toisaalta rakentaminen tyssää siihenkin, että ei löydy timpuria tai sähköasentajaa. Koko ketju kärsii kroonisesta työvoimapulasta. Kun Ukrainan jälleenrakennus pääsee kunnolla vauhtiin ja jättimäiset kansainväliset inves­toinnit toteutuvat, karkaa moni täällä nyt tienaava ulkomaalainen työntekijä Suomen ulottumattomiin.

Tämä on totta samalla, kun talouden­ lasku­suhdanne ja asuntokaupan jäätyminen­ kurittavat uudisrakentamista. Monet yritykset kertovat muutosneuvotteluista, ja työttömyyden uhka on todellisuutta. Nyt onkin­ katsottava viisaasti kauemmas ja jatkettava­ sinnikkäästi ponnisteluja alan houkuttelevuuden ja pitovoiman parantamiseksi. Liitto tekee paitsi aktiivista yhteistyötä ammattikorkea­koulujen kanssa, myös vaikuttaa päättäjiin, jotta korkeakoulujen resurssit riittäisivät opiskelijoiden tukemiseen opintojen eri vaiheissa. Siten kouluista valmistuisi tarpeeksi osaajia – ja tarpeeksi osaavia.
Pidetään huolta osaajien saatavuudesta!

Maria-Elena Ehrnrooth

PS. Valjastetaan yritykset mukaan patis­tamaan nuoret kykynsä valmistumaan. Siihen voi tarjota porkkanaa, kuten palkallista vapaata, tai keppiä edellyttämällä tutkintoa pysyvän työsuhteen ehdoksi. Kaikki hyötyvät, kun nuori valmistuu ajallaan!