RKL:n hallitus päätti järjestäytymiskokouksessaan tammikuussa päivittää liiton keskipitkän tähtäimen suunnitelman seuraavaan liittokokoukseen mennessä. Asiaa on ryhtynyt työstämään aluksi pienempi ryhmä, jossa olen itsekin mukana. Koko hallitus pureutuu asiaan aikanaan kevään työseminaarissa.

KTS-ryhmän ensimmäisessä palaverissa asiaa alettiin purkaa RKL:n vision, toiminta-ajatuksen, päätavoitteiden ja tarkoituksen kautta. Neljä merkittävää tukijalkaa, jotka pitkälti määrittelevät Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n koko toiminnan.

Jotta tulevaisuutta osaisi paremmin ennakoida, tukijalat on aluksi vahvasti kyseenalaistettava. Itseäni ovat lisäksi mietityttäneet nykyinen piirijärjestelmä ja pienten yhdistysten ongelmat. Näihin asioihin palataan liittokokouksessa Oulussa, kun hallitus esittää päivitetyn KTS:n.

Tulevien asioiden pohdinta liittotasolla herätti itseni miettimään myös omaa paikallisyhdistystäni, Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit ry:tä. Yhdistyksen hallitus on aktiivinen ja kuukausikokouksissa käy hyvin väkeä – ainakin vielä.

Emme kuitenkaan ole koskaan pysähtyneet oikeasti miettimään, mitä ensi vuoden jälkeen tapahtuu. Tulevan vuoden toimintasuunnitelman tekoon on aina joku käyttänyt hieman aikaa, kun paperi on päivitetty vuosikokoukseen. Sen pidemmälle asiaa ei ole mietitty, ja olen melko varma, ettei sitä ole mietitty muissakaan yhdistyksissä.

Nostan asian esille ainakin omassa yhdistyksessäni. Haluan, että mietimme, mitä yhdistyksellemme kuuluu vuonna 2050? Millaisia tavoitteita asetamme omalle ja samalla RKL:n jäsenhankinnalle? Vai taannummeko paikalliseksi kerhoksi, jossa ammatilliset asiat ovat sivuseikkoja?

Miten pystymme paremmin toimimaan ja verkostoitumaan paikkakunnan muiden rakennusalan ammattilaisjärjestöjen kanssa? Onko pienissä naapuriyhdistyksissämme halua tulla mukaan meidän toimintaamme? Tai pystymmekö me jotenkin tukemaan pienempiä yhdistyksiä omalla toiminnallamme?

Joukko isoja kysymyksiä, joita kannattaisi ehkä miettiä muissakin yhdistyksissä.

Työelämä on opettanut tavoitteiden tärkeyden. Ilman tavoitteita ei ole selkeää päämäärää, kokonaiskuva hämärtyy ja ajaudutaan vain erilaisiin tilanteisiin. Toisaalta, kun tavoitteet on laadittu ja niitä seurataan, aletaan väkisinkin miettiä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhdessä sovittuja keinoja siirretään toimintaan ja sovitaan välietapit, jolloin tavoitteita tarkastellaan. Usein näin toimimalla päästäänkin tavoitteisiin ja joskus ylikin.

Minkä tavoitteen oma yhdistyksesi ottaa tuleville vuosille?

Aurinkoista kevään odotusta!

Juhani Kukkakorpi

RKL:n II puheenjohtaja

(Kuva: Jari Kostiainen)