Väestön Suomessa ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2034. Syynä on matala syntyvyys: tälläkin hetkellä väestönkasvu on nettomaahanmuuton varassa.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä puhuttiin julkisuudessa paljon siitä, kuinka Suomi ikääntyy nopeammin kuin verrokkimaat. Sanottiin, että Suomi on Euroopan Japani, ja mediassa varoiteltiin heikosta huoltosuhteesta. Rakenteelliset uudistukset jäivät vaatimattomiksi.

Väestön vähenemisestä ei vielä vuosituhannen alussa kehittynyt riittävää kriisitietoisuutta. Etlan raportin mukaan tarvitsi­simme joka vuosi 44 000 maahanmuuttajaa tilkkimään työvoimapulaa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen nettomaahanmuutto oli 34 363 vuonna 2022. Valtaosa Suomeen muuttaneista tuli Venäjältä, Ruotsista, Intiasta, Virosta ja Filippiineiltä.

Aluekehitykseen erikoistuneen konsulttiyhtiö MDI:n ennusteen mukaan peruskouluikäisten määrä romahtaa Suomessa: vuonna 2030 peruskoulussa on 82 000 oppilasta nykyistä vähemmän. Jos ennuste toteutuu, tarkoittaa se väistämättä uudelleenarvioinnin paikkaa paitsi peruskoulujen, myös toisen asteen oppilaitosten ja korkeakouluverkoston osalta.

Samaan aikaan kunnissa tapahtuu hurjia. MDI:n ennusteen mukaan vuonna 2040 noin 200 kunnassa on yli 65-vuotiaita enemmän kuin kolmannes kunnan väestöstä, ja 16 kunnassa yli 65-vuotiaiden osuus tulee olemaan yli puolet. Kunnilta ja hyvinvointialueilta ikääntyvä väestö edellyttää uusia ratkaisu­ja asumisessa ja asumispalveluissa. Suunnit­telussa ja rakentamisessa muuntojoustavuus, esteettömyys ja saavutettavuus korostuvat entisestään.

Matalan syntyvyyden vuoksi kilpailu työvoimasta kiristyy. Nyt rakentamisen matalasuhdanteessa alalta pois siirtyvät rakentajat eivät välttämättä palaa, kun kasvu RT:n ennus­teiden mukaan käynnistyy vuonna 2025. Uudisrakentamisen jäätyminen on vihe­liäisintä juuri tästä syystä: tekijöitä on entis­tä vähem­män silloin, kun työvoiman kysyn­tä palautuu.

Lisääntyvä maahanmuutto paikkaa vajetta osittain, mutta kaikki uudet tulijat eivät ole heti valmiita hommiin. Monet pitää täydennys- ja useat myös kielikouluttaa. Kanta­väestönkin kielitaidolle tulee lisää vaatimuksia. Yhä useampi Suomeen muuttaja tekee työtään, käyttää palveluita ja maksaa laskun­sa englanniksi. Suomen on purettava byrokra­tian pullonkauloja myös kielellisesti.

Maria-Elena Ehrnrooth, päätoimittaja

PS. Asuntoaloitusten määrä laskee tänä vuonna vain 16 000 asuntoon, ja taso pysynee matalalla myös ensi vuonna. Varastot ovat täynnä nyt, mutta onko osaajapulan lisäksi tiedossa myös asuntopula kasvukeskuksissa parin vuoden päästä?