Rakennustaito
10.5.2022 | Päivitetty 16.5.2022
Mistä ruuhkavuodet koostuvat? Esimerkiksi vajaan vuoden ikäisestä lapsesta, tuoreesta yrittäjyydestä, oman kodin rakentamisesta, kunnanvaltuuston jäsenyydestä ja aktiivisesta yhdistystoiminnasta. 34-vuotiaan rakennusinsinöörin Heikki Kallion kohdalla rasti tulee jokaiseen ruutuun. Silti hän ei puhu ruuhkasta.
”Täällä maalla, Miehikkälässä, ei ole liikenneruuhkia eikä muitakaan kiireen ulkoisia merkkejä, enkä itsekään koe sellaista, vaikka paljon tapahtuukin”, Kallio vakuuttaa.
Tässä vaiheessa hän on jutellut leppoisasti jo toista tuntia. Hän on maininnut opiskelun ja oppimisen kymmeniä kertoja, kiirettä ei kertaakaan.
”Oppiminen on minulle koukuttavaa, jonkinlainen elämän tarkoitus. Jotenkin pitää kehittyä ja muuttua koko ajan. Esimerkiksi uusi työ sopii minulle silloin, kun se tuntuu kutkuttavalla tavalla vähän liian vaikealta.”
Kun Kallio valmistui Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta korjausrakentamisen ja rakennusrestauroinnin linjalta, hän aloitti rakennesuunnittelijana ja siirtyi parin vuoden päästä kotikuntansa tilapalvelupäälliköksi. Seuraavaksi vuorossa oli kiinteistöpäällikön työ kauppakeskuksessa, jota rakennettiin Vaalimaan rajanylityspaikalle.
”Kansainvälinen ja kokonaan englanninkielinen hanke oli minulle uutta ja kiehtovaa. Liikkeet tulivat eri puolilta maailmaa, ja asiakkaat ja esimies olivat erittäin vaativia, mitä arvostin kyllä paljon.”
Joustoakin työstä löytyi. Pandemian aikana Kallio sopi osa-aikaisesta työstä käynnistääkseen oman konsulttiyrityksensä.
”Tein kiinteistöpäällikön työtä asteittain vähentäen, ja samalla seuraajani sai pehmeän laskun tehtäviinsä.”
Kallion pehmeä lasku yrittäjyyteen on ohi, ja hän työskentelee päätoimisesti rakennuttamisen, valvonnan ja projektinjohdon konsulttina. Hänen mukaansa töitä on tullut mukavasti yksityishenkilöiltä ja pieniltä yrityksiltä ystävien, tuttavien ja alalla toimivan veljen suosituksista. Hän on jo ehtinyt huomata, että tuoreena yksinyrittäjänä tulee ajoittain houkutus tarttua keikkaan, jolle ei ole oikein tilaa kalenterissa.
”Kieltäytyminen on ollut vaikeaa, mutta jälkeenpäin se on usein kiitollisin ratkaisu.”
Kieltäytymisen ohella Kallio treenaa kykyään luopua vanhasta, kun elämään tulee uutta. Hänen kohdallaan muun muassa reserviupseeritoiminta sekä soitto- ja lauluharrastukset ovat saaneet jäädä, ja pandemia
viimeisteli sosiaalisen elämän uudet rajat. Seurallinen mies jäi kotiin.
”Järjestyi luonnollisella tavalla aikaa myös lapselle, joka syntyi viime vuonna.”
Kallio pitää luopumisen kykyä tärkeänä ei vain elämäntapojen vaan myös ajattelutapojen suhteen.
”Haluan olla valmis kyseenalaistamaan omia ajattelutapojani ja keskustelemaan niistä. Se, että antautuu keskusteluun, ei koskaan heikennä arvovaltaa.”
Tämä on yksi Kallion ohjenuorista johtamisessa, mutta myös kollegoiden välisissä keskusteluissa.
Kollegoiden väliset keskustelut ovat Kalliolle syy toimia Haminan Rakennusmestariyhdistyksessä.
”On kaikkien etu vaihtaa ajatuksia ja nostaa yleistä ymmärryksen tasoa alalla. Mitä enemmän hyvät käytännöt yleistyvät, sen parempi maailma tästä tulee.”
Kallio uskoo, että kaikki rakentajat haluavat jakaa kokemuksiaan uusien rakennustuotteiden käytöstä ja tarkastella kriittisesti esimerkiksi tyyppirakenteita ja niiden ongelmakohtia. Mutta kaikkien aika ei riitä aktiiviseen yhdistystoimintaan.
”Koetamme heittää siimaa kiireisimmillekin, jotta pääsisimme järjestämään vierailuja heidän työmailleen. Yleensähän me näemme vain ratkaisut, joita käytämme omilla työmaillamme.”
Jos kriittinen tarkastelu on Kalliolle tärkeää ammattipiireissä, se on hänelle vähintään yhtä tärkeää hänen omassa taloprojektissaan. Parin kilometrin päässä nykyisestä kodista, entisen lasitehtaan alueella odottavat satavuotiaat tiiliseinät, joiden sisälle hän rakentaa vaimonsa Maiju Kallion kanssa uutta kotia.
”Tavoitteenamme on ajaton yhdistelmä uutta ja vanhaa. Tutkimme ja mietimme tarkkaan jokaisen ratkaisun kohdalla, onko se esteettisesti jonkin trendin mukainen vai kestäisikö se aikaa. Pyrimme myös saamaan jokaiselle ratkaisulle mahdollisimman pitkän teknisen eliniän. Ja kun jokin osa lopulta kuluu, ei tarvitsisi vaihtaa kaikkea.”
Maiju on sisustusarkkitehtuuria opiskellut kuvataiteilija, mutta esteettiset ratkaisut innostavat yhtä lailla Heikkiä.
”Minulle rakentaminen on kiehtova ala juuri siksi, että tässä ollaan rajapinnoilla. Luodaan toimivaa, mielenkiintoista ja kaunista elämän piiriä ihmisille ja samalla tehdään työtä rationaalisesti ja järjestelmällisesti”, Heikki Kallio toteaa.
Kallion mukaan uusi koti tarjoaa esteettistä nautintoa keskeneräisenäkin sekä mainion mahdollisuuden rakennustöihin, joita hän ei pääse tekemään esimerkiksi rakennuttajan tai pääsuunnittelijan roolissa.
”Ei meillä ole tiettyä aikataulua, jolla talo olisi saatava valmiiksi. Olen kasvanut maatilalla ja tottunut siihen, että jotain rakennusta ollaan aina korjaamassa tai rakentamassa. Niinäkin iltoina, kun ei ole riittävästi aikaa rakentaa, käyn silti fiilistelemässä työmaalla. Prosessi itsessään on kaikin puolin mehukas vaihe.”
Kallion puheissa vilahtelee tämän tästä johtamisoppeja, ja hän tuntuu johtavan niillä myös itseään. Yksi hänen suosikeistaan on ajatus siitä, että jokaista ruuvia ruuvatessa on tärkeää tietää, miten työvaihe vie kokonaisuutta eteenpäin.
”Yritän luoda elämän pienistä asioista suuria tarinoita. Kaikessa vähäpätöisimmässäkin on jotain hohdokasta.”
Teksti Marianna Salin Kuvat Vesa Hovi
Rakentamisen aluepäällikkö Kimmo Anttonen toivoo, että luottamus asuntokauppaan palautuu pian ja työmaat elpyvät. Myös hänen toisessa ammatissaan, lyhytterapeutin työssä, on kyse voimavarojen löytämisestä. Anttonen korostaa vuorovaikutuksen ja kokonaisuuksien hallinnan...
Kysymys eduskuntatalon paikasta on viime aikoina muodostunut hyvinkin mielenkiintoiseksi. Asiahan sinänsä on jo puolentoistakymmenen vuoden ikäinen, siis lähes yhtä vanha kuin yksikamarinen eduskuntammekin. Niin kauan kuin eduskunta sai olla vanhan ja hyvän V.P.K:n talon vuokralaisena...
Rakennustaito 13 – 14/1923 Asunto-osakeyhtiöaatteen meillä lausui ensiksi – runoilija, ja tulee siitä nyt kuluneeksi suunnilleen 75 vuotta. Tuo kaukonäköinen runoilija ei ollut kukaan muu kuin itse Sakari Topelius. Hänelle häämöitti jo silloin Helsingin suurkaupunkiperspektiivi...
Rakentamisen aluepäällikkö Kimmo Anttonen toivoo, että luottamus asuntokauppaan...
Kysymys eduskuntatalon paikasta on viime aikoina muodostunut hyvinkin mielenkiin...
Ukrainan sota on vahvistanut alueellistumisen trendiä maailmankaupassa. Samalla...
Vastaa