”Oppilaitos on tasan niin hyvä kuin on sen henkilöstö”, Hämeen AMK:n rakennustekniikan kokenut lehtori Jari Komsi julistaa heti alkuun.

Tulevien rakennusmestarien opettajana Jari Komsi ei edusta pelkästään pedagogista lähestymistapaa, kokemusta on myös oikeasta elämästä työmailla: ennen opehommia Jari on ennättänyt rakentamaan pitkään niin Suomessa kuin myös seitsemän vuotta ulkomailla.

Hämeenlinnan tekusta vuonna 1988 valmistunut mestari pääsi koulun jälkeen heti töihin. YIT:n palveluksessa vastaavana mestarina ja työmaapäällikkönä rakentui niin uutta kuin vanhan korjausta.

Ennen Hämeen ammattikorkeaan siirtymistään lehtori kävi kuuden vuoden komennuksella entisessä Jugoslaviassa. Silloisella ja entisellä sota-alueella hänen työnantajinaan olivat mm. YK ja Nato. Kutsumus opettamiseen siis kävi monen työvuoden ja usean rakennushankkeen jälkeen.

Vuonna 2007 matkalaukku oli kotiinpaluun jälkeen jälleen kerran pakattuna, tien piti viedä levottomia jalkoja kohti Pietaria. Kohtalo puuttui peliin. Mies oli pitänyt Hämeen AMK:ssa muutamia talvirakentamisen luentoja. Kuin sattumalta samaan aikaan oppilaitoksesta vapautui päätoimisen tuntiopettajan pesti. Mieli muuttui, Pietari sai jäädä, ja opettajan ura otti ensi askeleet.

Lehtorin virkaa ei saa, jos ei ole suorittanut opettajaopintoja. Päätöksestä ryhtyä opettamaan vei kokeneen rakentajan myös moneksi vuodeksi koulunpenkille.

Vuonna 2008 Jari sai opettajaopinnot päätökseen. Tätä ennen tuore opettaja ennätti suorittaa monimuotokoulutuksessa HAMK:ssa insinööritutkinnon 2003. Komsin viimeinen tutkinto, YAMK, on Tampereen ammattikorkeakoulusta 2013.

”Kun aikanaan valintaa opettajantyöstä pohdin, niin ajattelin että onhan tässä paljon tehty ja nähty. Ei tarvitse opetustyössä tukeutua pelkkään teoriaan”, Komsi kertaa runsaan kymmenen vuoden takaista valintatilannetta. Nykyään on opettajan tehtävään kokemuksen tueksi myös akateemista ja pedagogista osaamista.

Rakennusalan opetus muuttuu

Valtiontaloudessa koulutuksesta on leikattu kolmen viime vuoden aikana karkeasti 20 prosenttia. Koulutusmäärärahojen vähentyminen on viime vuosina vauhdittanut opetuksen painopistealueiden muutostyötä. Samoin perinteisen päiväopetuksen rinnalle on lisätty monimuotokoulutusta, jossa oppia voi hakea työn ohessa. Lisäksi verkkokoulutus tulee nykyään kaikille opiskelijoille tutuksi.

Monimuotokoulutus on kovin suosittua Hämeessä. Hämeenlinnan rakennusmestareiden monimuotokoulutuksessa hakijamäärät ovat olleet korkeita. Yhteishaussa yli 300 ensisijaista hakijaa yritti monimuoto-ohjelmaan, aloituspaikkoja on 30. Vuonna 2018 kyseisestä linjasta valmistui 133 oppilasta: 55 mestaria, 55 insinööriä ja 23 englanninkielisen linjan insinööriä.

Vuorovaikutustaidot korostuvat HAMK:n opetuksessa. Jari Komsi korostaa, että ilman viestintätaitoja ei pärjää enää työmailla.

Monimuotokoulutus on löytänyt paikkansa. Verrokkina Hämeenlinnan päivälinjaan hakijoita oli alle kaksi yhtä aloituspaikkaa kohden, ja aloituspaikkoja on 30.  Komsi ymmärtää tilastoa hyvin. Hänen mukaansa rakentamaan oppii vain tekemällä.

”Pyrimme viemään oppimisen lähelle rakentamisen arkea. Haluamme tehdä oppilaille motivoivia harjoituksia, joita voi siirtää suoraan työelämään. Teoria opitaan esimerkkien ja aitojen tilanteiden kautta”, Komsi kertaa.

Koulutuksen määrärahojen leikkaaminen näkyy Hämeenlinnassa. Tekijöitä on liian vähän työmäärään nähden. Rakentamisen sektorilla opettajia pitäisi olla 2 – 3 henkeä enemmän.

Nykyisellä henkilöstömäärällä kyetään perusopetus toki suorittamaan, mutta tarvittava kehitystyö jää vähemmälle. Aika ei vain riitä. Tämä on Komsin mukaan harmi.

Puhuminen kannattaa aina

Jari Komsi tietää, että ilman hyviä kanssakäymistaitoja ei pärjää tulevaisuuden työmailla, jos on ennenkään pärjätty. Vuorovaikutustaidot korostuvat Hämeenlinnassa opetuksessa. HAMK:ssa harjoitellaan erilaisia viestintätaitoja lähes kaikissa tehtävissä. Oppilaat joutuvat esittämään ryhmälleen oman työportfolionsa, ja näin he reflektoivat omaa oppimistaan suorassa vuorovaikutuksessa oman ryhmänsä kanssa. Koulussa halutaan haastaa opiskelijoita esiintymään.

Mallia on osin otettu myös Tanskasta, jossa opiskelumetodi on ohjaavaa. Komsin mukaan on välillä haastava paikka kokeneille ammattimiehille esitellä ryhmän edessä oppimaansa.

”Rakennusmestari joutuu olemaan koko ajan tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Meillä on kehitteillä harjoituksia ja kursseja, joissa opetellaan ”haastavat” tilanteet -viestintää”, kokenut ja oppinut lehtori Komsi tietää, ei arvaa.

 Teksti ja kuvat Jari Kostiainen