Usein me virkamiehet luulemme tietävämme asiat asiakkaita paremmin, sanoo Järvenpään ja Hyvinkään johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki.

Yllättävää kylläkin, mutta noilla sanoilla johtamismalliansa kuvaa virkamies. Ei siis asiakaskeskeisyyttä korostava myyntimies. Sellaiseksikin voisi Jouni Vastamäkeä kuvata, sillä ”kaupattavana tavarana” on tehokkaat julkiset palvelut.

Johtamistaitojen tuleekin ammattiosaamisen ohella olla kunnossa, kun ottaa kahden keskikokoisen kaupungin rakennusvalvonnan vastuulleen, ainoana Suomessa. Näin teki Vastamäki ja on nyt johtava rakennustarkastaja Järvenpäässä ja Hyvinkäällä.

Hän aloitti toukokuussa Hyvinkäällä toimittuaan viisi vuotta johtavana rakennustarkastajana Järvenpäässä. Ja nyt siis rinnakkain yhteensä 16 hengen organisaatioiden kaksikärkiohjuksena.

Selitykseksi ratkaisunsa toimivuudelle hän sanoo Järvenpäässä hioutuneet toimintatavat, joita on sovitettu Hyvinkään omiin toimintatapoihin kaupungin rakennustarkastajien kanssa.

”Parhaillaan etsimme tähän kahden organisaation kokonaisuuteen uusia juttuja. Keskustellen asiat saadaan kuntoon, mutta ensin on yksiköiden ihmisten tunnettava toisensa. Sen jälkeen mietimme yhdessä, osaisimmeko tehdä asioita fiksummin.”

Vastamäki korostaakin, että johtamisessa on tärkeintä miettiä, tehdäänkö oikeita asioita. Kun hän sai Hyvinkään rakennusvalvonnan vastuulleen, siellä olivat lupa-anomukset ruuhkautuneet pahasti.

”Uskoin esimerkin voiman toimivan ja tein tosi pitkiä päiviä, mutta tilanne ei kohentunut. Silloin kävimme porukalla tarkkaan työtapoja läpi – nyt kesän mentyä näyttää jo paremmalta. Näissä tilanteissa on etsittävä myös asiakaskunnan näkemyksiä ja löydettävä keinot, miten asiat menevät heidän kannaltaan paremmin.”

Niukat resurssit vaativat uusia keinoja

Vaikka johtamista ja tehtävien rinnakkain hoitamista oli helpottamassa sähköinen rakennuslupajärjestelmä, toimintatavan muutos vaati henkilötasolla johtamista ja tiukkojakin otteita.

Rakennusvalvonnan sähköisen asioinnin selvitys käynnistyi 2005 ympäristöministeriössä, jossa Vastamäki toimi vastuualueenaan rakennusvalvonnan kehittäminen. Työn onnistuminen vaati kenttäkokemusta ja vuonna 2006 hän hakeutui rakennusvalvontainsinööriksi Järvenpäähän. Paluun ministeriöön piti tapahtua kolmen vuoden kuluttua, mutta käytännön työ ja sen kehittäminen imaisikin kokonaan.

”Ennen ministeriöstä lähtöäni siellä aloitettu sähköinen asiointimalli näytti lupaavalta ja sain jatkaa sen kehittämistä Järvenpäässä, vuodesta 2010 alkaen johtavana rakennustarkastajana. Lisävauhtia hanke sai ylemmän ammattikorkeakoulun insinöörityöstäni, joka valmistui 2013.”

Järjestelmällä saavutetut tulokset ovat rohkaisevia niukkojen resurssien kanssa toimittaessa – viime lokakuun alusta alkaen Järvenpään rakennusvalvontaan saapuvat hakemukset ovat tulleet sataprosenttisesti sähköisesti.

”Koko prosessi luonnosvaiheesta loppukatselmukseen on tarkoitus viedä sähköiseksi molemmissa kaupungeissa vuoden loppuun mennessä.”

Sähköisellä järjestelmällä innovatiiviseen johtamiseen

Rakennusvalvonnan kehittämisessä Vastamäki pitää tärkeänä voimavarojen ja asiantuntemuksen jakamista tasaisemmin koko maassa. Valtakunnallisen sähköisen asiointialustan ansiosta Suomen kunnat voivat innovatiivisesti sopia yhteistyöstä lupakäsittelyssä, erityissuunnitelmien läpikäynnissä, työnjohtajahyväksynnöissä ja katselmusten suorittamisessa.

Paikallistuntemuksen puutetta voidaan korvata selkeillä kaavamääräyksillä, karttaohjelmilla, näkymäkuvilla ja toimivalla lausunnonantomenettelyllä. Vastamäki on todennut tämän käytännössä alkuvaiheesta lähtien Järvenpään ja Hyvinkään yhteistyökuviossa sekä jo aiemmin kokeilussa Kajaanin kanssa. Kun järvenpääläisen paritalokohteen lupakuvia tarkasteltiin Kajaanista käsin, ei välimatkasta huolimatta erityisiä ongelmia esiintynyt.

”Vaativien kohteiden kuten suurten hallien ja maneesien erityissuunnitelmien läpikäynti voidaan ostopalveluna hankkia toisesta kunnasta tai yksityissektorilta. Hyviä kokemuksia tästä on saatu Vantaan ja Sipoon välisestä yhteistyöstä. Siinä Vantaa huolehtii Sipooseen tulevien isojen hallihankkeiden erityissuunnitelmien tarkastamisesta ja katselmuksista.”

Virheet on hyväksyttävä

Jouni Vastamäki ei näe mitenkään johtamista haittaavana tai hidastavana tekijänä sitä, että rakennusvalvonta on osa kuntien virkamiesorganisaatiota.

”Rakennusvalvonnan organisaatio on lainkin mukaan riippumaton ja itsenäinen – ja sen kyllä ovat esimieheni ymmärtäneet. Olen voinut viedä kehitystä eteenpäin vapaasti ja saanut täystuen Järvenpäässä sekä luottamusmiehiltä että esimiehiltä.”

Virheiden pelkäämistä hän pitää hidasteena virkakoneistossa ja yleisemminkin. Epäonnistumisia on kuitenkin hyväksytty hänelle ja hän tietenkin myös organisaatiossaan.

”Ei ole tarvinnut minun tai alaisteni pelätä häpeäpaaluun joutumista. Johtajan on näytettävä rohkeaa esimerkkiä, ja palautetta on uskallettava ottaa ja antaa.”

Johtamisen ongelmat Vastamäki näkee julkishallinnossa hyvin samanlaisina, yksikön vastuualueesta riippumatta. Rohkeammin on uskaltauduttava tutustumaan toisiin ihmisiin ja heidän tehtäviinsä.

Ongelmana kaikkitietävyys

Vastamäki pitää virkamiesten keskeisenä virheenä kaikkitietävyyttä. Asiakasta ylipalvellaan, koska hänen ei uskota tietävät mitään.

Rakennusvalvonnassa tulisi ottaa paremmin huomioon prosessin toiset osapuolet, siis rakennuttajat, kiinteistönomistajat, suunnittelijat, toteuttajat. Ryhmien sekoittaminen ja kasvotusten keskusteleminen avaa silmät niiltäkin, jotka pitkään tehtävässään puurtaneena eivät löydä uutta vaihdetta työnsä kehittämiseen.

”Yhteinen tavoitehan meillä on hyvä rakentaminen, ja prosessin tulee mennä kaikkien kannalta hyvin. Kehitysmallina voisikin olla tv:stä tuttu ’Vain elämää’ -tapa, jossa taiteilijat esittävät toistensa biisejä. Rooleja vaihtamalla rakentajatkin havaitsisivat toistenkin ammattiryhmien näkemyksien taustat ja tavoitteet. Rohkeuttahan se meiltä jokaiselta vaatisi, mutta rohkeutta on löydyttävä.”
Teksti Risto Pesonen, kuvat Juho Kuva