Ampuja Tommi Takanen tavoittelee olympiakultaa Pariisista. Lajin jalostamat rautaiset hermot ovat olleet hyödyksi myös rakennusalan töissä. Työnantajat ja yhteistyökumppanit ovat antaneet Takaselle mahdollisuuden tavoitella unelmaansa.

Ampuja Tommi Takanen on laittanut riman kor­kealle. Hän tavoittelee skeet-ammunnan kultamitalia Pariisin olympialaisista elokuussa.

”Olympiakulta on ihan mahdollinen. Tulostaso riittää.”

Takasen koko elämäntapa on tähdännyt menestykseen arvo­kisoissa. MM-tasolla hän on ollut maailman kymmenen parhaan joukossa, ja kotimaasta on tullut kasa mitaleja, joista neljä SM-kultaa.

”Minulla on kova palo ampuma­urheilua kohtaan. Olen myös onnekas, että olen voinut järjestellä elämääni sen ehdoilla”, rakennuttajakonsulttina työskentelevä ­Takanen myöntää.

Ammunta vaatii vahvaa mieltä

Takasen innostus skeet-ammuntaan tarttui lähipiiristä. Kotona Etelä-Kymenlaakson Miehikkälässä isän kanssa käytiin metsällä ja ampumassa. Lisäksi Takasen serkut ovat kilpailleet skeetissä.

”Usein ampumaurheilun pariin tullaan metsästyksen kautta. Suomessa on kuitenkin niin laaja ampumaratojen verkosto, että ampumista voi harrastaa lähes missä tahansa.”

Skeet-ammunta vaatii vahvoja henkisiä ominaisuuksia. Tämä on yksi syy, miksi laji kiehtoo Takasta.
”Ampuminen on mielenhallintaa. Keskittymisen pitää olla täydellistä. Tuloksenkin näkee heti, osuuko kiekkoon vai ei.”

Hyvä fyysinen kunto, voima ja tasapaino ovat nekin tarpeen.

”Käyn kuntosalilla ja lenkillä. Pelaan myös salibandya, sulkapalloa ja frisbeegolfia, koska niillä voi treenata silmän ja käden koordinaatiota.”


Tommi Takanen

  • 34-vuotias.
  • Asuu Miehikkälässä, Kymenlaaksossa
  • Tuotantotalouden diplomi-insi­nöö­ri, ympäristötekno­logian insinööri ylempi AMK, rakennusinsinööri AMK.
  • RKL:n Haminan yhdistyksen jäsen.
  • RKL tukee olympiahanketta 2024.

Työ kulkee joustavasti rinnalla

Ampumaurheilusta on ollut Takaselle yllättävää hyötyä rakennusalan töissä.

”Esimerkiksi neuvottelutilanteissa tarvitaan rautaisia hermoja. Minulta on joskus kysytty, mistä tuo rauhallisuus ja keskittyneisyys tulee. Olen vastannut, että ammunnasta.”

Takanen on toki tehnyt muutakin kuin ampunut. Taskussa on kolme tutkintoa ja monipuolista työkokemusta rakennusalalta.

”Työnantajat ovat suhtautuneet urheiluun joustavasti”, hän kiittelee.

Viimeiset pari vuotta Takanen on tehnyt konsulttitöitä, mikä on mahdollistanut harjoittelun lisäämisen.

”Teen töitä iltaisin ja viikonloppuisin. Haluan hoitaa työt hyvin, kun työnantaja on antanut mahdollisuuden ammattimaiseen harjoitteluun.”

Ammattiurheilu vie aikaa ja rahaa

Ammunnassa harjoittelumääriä voi kuvata laukauksilla. Takasen pyssy­ pamahtaa huikeat 45 000 kertaa vuodessa. Ajankäytössä Takanen vertautuu hiihtäjä Iivo Niskaseen.

”Iivo sanoi joskus harjoittelevansa tuhat tuntia vuodessa. Minulla määrät ovat samanlaisia.”

Skeet-ammuntaan tarvitaan myös silkkaa rahaa. Patruunoiden ja savikiekkojen yksikkökustannukset ovat pieniä, mutta niitä menee vuodessa kymmeniä tuhansia.

”Hinnat ovat ainakin kaksinkertaistuneet minun aikanani. Hyvä haulikkokin voi maksaa 20 000 euroa.”
Vuosittaisesta 30 000 euron lajibudjetista tulee 50 – 70 prosenttia yhteistyökumppaneilta.

”Heistä on suuri apu. Reissaamiseen menee rahaa. Kotona voi sitten pihistellä ja kokkailla jauhelihakastiketta ja makaronia.”

Kolmannes vuodesta reissussa

Haastatteluhetkellä Takanen oli lähdössä harjoitusleirille Etelä-Italiaan. Hän laskee olevansa vuodesta kolmasosan leireillä ja kisoissa ympäri maailmaa.

”Viimeiset kymmenen vuotta elämä on ollut aika kiivastahtista.”

Takasen puoliso työskentelee fysioterapia-alan yrittäjänä ja on välillä matkoilla mukana, viimeksi alkuvuodesta Espanjassa.

”Useimmiten kun hän on ollut kotimaassa katsomassa kilpailuitani, olen voittanut. Jos tulee lihasjumeja, apu on lähellä.”

Matkoillaan Takanen vitsailee näkevänsä yleensä ampumaradan, hotellin ja ravintolan.

”Minulle sopisikin mainiosti, että kisoja olisi välillä kotona Miehikkälässäkin.”

Vain pidemmillä reissuilla ehtii vilkaista nähtävyyksiä. Takaseen teki vaikutuksen Brasilian Rio De Janeiro.
”Siellä ehdin käydä Copacabanalla, Sokeritoppavuorella ja Kristus-patsaalla. Joskus olisi kiva päästä reissuun ilman asetta.”

Laji tarvitsee lähettiläitä

Silti Takasen on vaikea kuvitella­ elämää, johon skeet-ammunta ei kuuluisi.

”Jatkan ammattiurheilua niin kauan kuin minulla on sitä kohtaan paloa. Sen jälkeen keskityn varmasti töihin nykyistä enemmän, mutta lajin parissa aion olla aina.”

Urheilijana Takanen on panostanut myös viestintään. Korona-aikana hän teki videoblogia, jossa avattiin skeetin saloja.

”Se otettiin tosi hyvin vastaan. Haluaisin skeetille enemmän julkisuutta, koska tämä on kansainvälinen ja tiukasti kilpailtu laji. Suomessakin skeet-ammunnan olympiaedustajia on vähemmän kuin ­loton päävoittajia. Laji tarvitsee lähettiläitä.”

Sellainen Takanen on ollut itsekin. Pariisin olympialaisten jälkeen saattavat odottaa vielä kirkkaammat valot.

”Kultaa lähden hakemaan. Se olisi unelmieni täyttymys.”

Teksti Antti Pulkkinen kuvat Lassi Palo / Ampumaurheiluliitto