Rakennustaito
19.2.2015 | Päivitetty 26.10.2016
Myös RKL:n tukema projekti pyrkii nimensä mukaisesti nostamaan alan profiilia etenkin nuorten silmissä. Tarkoituksena ei ole tuottaa vastakkainasettelua talonrakennuksen ja infran välille, vaan antaa nuorille realistinen kuva siitä mitä ala pitää sisällään ja millaisia töitä se tarjoaa.
Alkuvuoden näkyvimpiä toimenpiteitä on projektin alulle panema maarakennuskoneenkuljettajan rekrykoulutus. Koulutuksen toteuttaa Vantaan ja Nurmijärven TTS. Kantavana ajatuksena on puuttua Etelä-Suomen krooniseen osaajapulaan. Toinen ongelma on maarakennusalan heikko vetovoima Etelä-Suomessa. Viiden kuukauden rekrykoulutus ei tuota valmiita ammattilaisia – tuottaako mikään koulutus? Mutta se antaa hyvät lähtökohdat oppia alan ammattilaiseksi. Koulutus on suunnattu lähinnä 20–30-vuotiaille, joilla on jo mahdollisesti jotain kokemusta rakennusalasta yleensä tai maa/viherrakentamisesta erityisesti.
Laajemmin katsottuna rekrykoulutus voidaan nähdä osana työelämän muuttumista yhä epävarmempaan suuntaan. Elinikäisestä oppimisesta on tullut työelämässä arkipäivää. Koulutukseen on hakeutunut nuoria, joilla on ammattitutkinto toiselta alalta, mutta jotka ovat töiden vähyyden vuoksi kiinnostuneita vaihtamaan alaa. Toisaalta aiempi tutkinto esimerkiksi kuljetus- tai metallialalta tukee hyvin maarakennuspuolen opintoja.
Rakennusalalla voisi muutenkin olla käyttöä eri alojen osaajien ammattitaidolle. Esimerkiksi isoista tietotekniikka-alan yrityksistä on vapautunut paljon osaamista, jota voisi hyödyntää yhä tietoteknistyvällä rakennusalalla.
Erilaiset tietoteknisen sovellukset, kuten 3D- ja 4D-mallinnus, vaativat osaamista, jota perusrakennusinsinöörillä ei monestikaan ole. Sopivalla muuntokoulutuksella tietotekniikka-alan ammattilainen voisi opiskella rakennusalan tutkinnon ja hyödyntää molempien alojen tietämystään.
Toki jollakin voi olla ajatuksia myös toiseen suuntaan kouluttautumisesta. Allekirjoittaneeseen otti yhteyttä keski-ikäinen insinööri, joka kaipasi tietoa siitä, miten voisi kouluttautua kaivinkoneenkuljettajaksi.
Oppia ikä kaikki!
Teksti Panu Tuominen, projektipäällikkö, kuva Jari Kostiainen
Opettaja ja tuleva kansanedustaja Vera Hjelt oli suomalaisen puutaloteollisuuden uranuurtaja. Hänen perustamansa puusepäntehdas toimi Helsingissä 1890-luvulla. Suomessa on valmistettu tehdasmaisesti puutaloja jo 1890-luvun alussa. Vera Hjeltin puusepäntehtaassa Helsingin Oulunkylässä...
Rakentamislain korjaussarja valmis – RKL tyytyväinen linjauksiin Rakentamislakiin tehdään hallitusohjelman mukaisia muutoksia. Ympäristöministeriön keräämän lausuntopalautteen pohjalta niin kutsuttuun korjaussarjaan tehtiin nyt poliittiset linjaukset. Rakentamisluvan kolmen...
Suurlähettiläs Mikko Hautala on työskennellyt ennen Washingtonia muun muassa Moskovassa ja Ukrainassa, ja hänellä on syvällinen näkemys niin Ukrainan tulevaisuudesta kuin Yhdysvaltojen tilanteestakin. Rakennusala tuli hänelle varhain tutuksi kesätöiden ja isän ammatin ansiosta....
Opettaja ja tuleva kansanedustaja Vera Hjelt oli suomalaisen puutaloteollisuuden...
Rakentamislain korjaussarja valmis – RKL tyytyväinen linjauksiin Rakentamislakii...
Rakennusala kohtaa tällä hetkellä monia haasteita. Talouden epävarmuus, tilanne...