Merellä tuulee lähes aina, ja siksi tuuliolosuhteet on otettu huomioon Espoon korkeimman asuinrakennuksen lasirakenteiden suunnittelussa. Vaativa työ tarvitsee tarkat mittaukset ja kokemusta lasirakentamisesta.

Espoon Niittykummun 1970-lukuiseen kaupunginosaan kohoaa uusi maamerkki. Valmistuessaan vuonna 2017 Niittyhuippu on koko kaupungin korkein asuinrakennus. Rakennuksen 24 kerrokseen, 90 metrin korkeuteen, tehdään asukkaiden yhteiskäyttöön näköalatasanne, josta on komeat näkymät yli eteläisen Espoon aina merelle saakka.

Niittyhuippu rakennetaan länsimetron Niittykummun pysäkin päälle. Alimpaan kerrokseen tulee muun muassa kahviloita ja päivittäistavarakauppoja, niiden yläpuolella kahteen kerrokseen toimistotiloja, ja loput kerrokset on varattu asunnoille. Meren läheisyys vaikuttaa rakennuksen moniin rakenneratkaisuihin, varsinkin lasipintoihin.

Tuulenpainekartat ohjaavat suunnittelua

Niittyhuipulta on merenrantaan alle kaksi kilometriä, eli se kuuluu eurokoodin EN 1991-1-4 ja sen kansallisen liitteen SFS-EN 1991-1-4 vaativimpaan maastoluokkaan eli nollaan (asteikko 0-IV). Rakennuksen paikka määrittelee, mihin luokkaan se kuuluu tuulenpaineen osalta.

”Niittyhuippu on korkeutensa vuoksi poikkeuksellisen vaativa kohde, jonka suunnittelun täytyy olla perusteellisempaa kuin tavanomaisessa kohteessa. Siksi julkisivurakenteiden suunnittelua varten on tehty tuulenpainekartat, joissa nopeuspaineiden profiilit kuvataan yksityiskohtaisesti. Samalla lasketaan tuulenpaineet alhaalla ja ylhäällä”, rakennesuunnittelusta vastaavan Wise Groupin rakennesuunnittelija Jukka Ukko kertoo.

”Tuulenpainekartat ovat olleet apuna, kun julkisivurakenteita on suunniteltu. Esimerkiksi parvekelaseissa on päädytty päältä kiinnitettäviin uloketolppiin ja vahvaan yläjohteeseen, jotta tolpat saadaan kestämään kovat tuulenpaineet.”

Karttojen laatimisen apuna on käytetty kaavavaiheessa laadittua Niittykummun alueen tuulisuusselvitystä, jonka on laatinut WSP:n Risto Kiviluoma.

Kokemusta vaativaan kohteeseen

Niittyhuipun yläkerroksissa tuulen nopeudet ovat toista luokkaa kuin tavallisissa asuinrakennuksissa.

”Onneksi olemme saaneet käyttää olosuhteiden arviointiin Helsingin Kalasatamassa tehtyjä mittaustuloksia. Erityistä huomiota on pitänyt kiinnittää lasivahvuuksiin sekä lämpö- ja äänieristykseen”, suunnitteluinsinööri Aulis Bertin kertoo Niittyhuipun haasteista.

Bertinillä on lasirakentamisesta neljän vuosikymmenen kokemus. Hän on suunnitellut muun muassa Helsingin rautatieaseman lasisen laiturikatosten sekä Sanomatalon, Kiasman ja Keskustakirjaston lasiratkaisut.

Bertin on tehnyt projektin aikana tiivistä yhteistyötä pääurakoitsija SRV:n lisäksi arkkitehtitoimisto Sarcin arkkitehtien Annukka Pietilän ja Charlotta Narjuksen sekä Wise Groupin Jukka Ukon kanssa.

”Arkkitehti antaa muodot ja mitat, rakennesuunnittelija kuormitukset, ja meillä on suunniteltu itse ikkunat. Tämä vaatii melkoisesti erikoislaskentaosaamista ja soveltavaa ymmärrystä, joka karttuu vuosien myötä”, Bertin sanoo.

Uusinta uutta parvekelasituksissa

Niittyhuipun noin 200 parvekkeen lasitukset on tehty tuulenpainekarttojen mukaan. Rakennus on jaettu laskennallisten tuulenpaineiden mukaan kuuteen alueeseen.

”Wise Groupin laskelmien mukaan suunnittelimme, minne tarvitaan tukitolppia ja millaista lasia missäkin tarvitaan. Lasivahvuus on kaikkialla kymmenen millimetriä, mutta ylempänä molemmat kaidelasit ovat karkaistuja, kun alemmissa kerroksissa riittää laminoidut float-lasit. Kaikki parvekelasit ovat karkaistuja”, parvekelasivalmistajan Lumonin tuotepäällikkö Marko Paunonen sanoo.

”Teimme tiivistä yhteistyötä SRV:n ja arkkitehdin kanssa jo suunnitteluvaiheessa. Samaan aikaan oma tuotekehityksemme kehitti uuden tolpattoman kaideratkaisun.”

Lumon on kehittänyt aiempaa järeämmällä eli 225 millimetriä leveällä kaiteella varustettua, tolpatonta parvekelasiratkaisua arkkitehtien toiveiden mukaan. Sen avulla voidaan suuristakin julkisivuista tehdä keveän näköisiä. Kaiteiden päätytulpat liitetään parvekkeen rakenteisiin ilman pellityksiä ja muita työmaalla tehtyjä sovellutuksia.

”Tällä ratkaisulla voidaan tehdä ilman tolppaa jopa viisi metriä pitkiä lasituksia, jotka kestävät yhden kilonewtonin kuorman neliölle. Niittyhuipun pisimmät jännevälit ovat yli neljä metriä.”

Parvekelasien toimitus on ollut poikkeuksellinen. Lumon toimitti ne ensin SRV:n aikataulun mukaan työmaan lähellä olevan Rautian logistiikkakeskukseen. Sieltä ne siirrettiin rakennukselle sitä mukaa kuin kerroksia valmistui.

”Tämä oli uusi toimintatapa. Pitkien profiilien liikuttelu olisi ollut kerroksissa jälkikäteen todella vaikeaa. Pakkausmerkintöihin piti kiinnittää erityistä huomiota, jotta oikea tavara saatiin oikeisiin kerroksiin”, Paunonen sanoo.

Kaikki asennukset tehdään sisäpuolelta, jolloin ahtaalla työmaalla ei tarvita nostimia. Uusi toimintatapa parantaa työturvallisuutta, kun tavaroiden ja henkilöstön siirtoa nostimilla ei tarvita.

”Toimitamme kaiken tavaran työmaalle piirustusten mukaan, eli paikalla ei tehdä mitään mittauksia. SRV on vakuuttanut, että talo valmistuu niin tarkoilla mitoilla, että tällainen toiminta on mahdollista. Lasitusjärjestelmämme säätöprofiililla voidaan hallita pieniä poikkeamia.”

Vahvempaa lasia yläkerroksiin

Työmaalla on erittäin vähän tilaa, sillä sen vieressä tehdään metroa ja naapurustossa on asuintaloja. Siksi työmaalla korostuu jouheva logistiikka ja uudet ratkaisut. Osa ikkunoista on asennettu valmiiksi elementteihin jo Parman tehtailla.

”Kun ikkunat ovat kiinni elementeissä kittauksineen ja pelteineen, työvaiheita ei tarvitse tehdä vaikeissa korkeissa olosuhteissa”, Wise Groupin Jukka Ukko sanoo.

Alavus Ikkunat toimittaa Niittyhuipun asuinhuoneistojen muut kuin elementeissä kiinni olevat ikkunat ja parvekeovet. Ikkunarakenteet ovat perinteisiä: lämmöneristämisen u-arvo on 0,8 ja liikennemelun eristäminen 37 desibeliä.

”Suunnittelija oli laskenut jokaiseen ikkunaan kohdistuvan tuulenpaineen. Haastavinta oli käydä läpi eri puolella olevien ja eri kerrosten ikkunoiden rakennevaatimusten merkitys lasipaksuudelle”, Alavus-ikkunoiden aluepäällikkö Arto Paalanen sanoo.

Alimmissa kerroksissa käytetään kuuden millimetrin lasia. Ylemmäksi mentäessä ja isoimmissa ikkunoissa käytetään kuuden millimetrin karkaistua lasia ja aivan ylimpien kerrosten ikkunoihin jopa kahdeksanmillistä karkaistua lasia.

Ulommainen lasi on kiinnitetty ulkopuitteeseen Alavus Ikkunoiden omalla taskulasitekniikalla.

”Alumiini kasataan molemmin puolin lasin ympärille. Ulkopuitteen lasin kiinnitys saadaan erinomaisen tiiviiksi verrattuna siihen, että käytettäisiin erillistä lasituslistaa.”

Lasitekniikka etenee vauhdilla

Ikkunoiden tuotekehitys on yhä enemmän lasitekniikkaa. Suunnittelu on tasapainoilua lämmöneristävyyden, valonläpäisykyvyn, aurinkosuojan, äänieristyksen sekä turvallisuus- ja tuulenpainevaatimusten välillä. Niittyhuipussa tämä korostuu erityisesti suurimpien (2 000 x 1 700 mm) ikkunoiden kohdalla.

”Erilaisten määräysten sekä suunnittelijoiden ja arkkitehtien asettamien reunaehtojen välillä haarukoidaan kuhunkin kohteeseen sopivin lasipaketti”, Paalanen sanoo.

Lasialalla on jatkuva pyrkimys ohuempiin ja keveimpiin laseihin, jotka olisivat myös turvallisia. Nopeinta kehitys on lämmöneristyksessä: se mikä ennen saatiin aikaan nelinkertaisella lasilla, saadaan nyt jo kolminkertaisella lasituksella.

Aulis Bertin kiittää sekä Alavus Ikkunoiden että nivalalaisen lasivalmistaja Bestglassin osaamista.

”Näillä tekijöillä on runsaasti kokemusta vaativista kohteista. Heillä on myös vientiä vastaavanlaisiin kohteisiin ulkomailla.”

Teksti Jukka Nortio, kuvat Vesa Tyni