Tänäkin vuonna pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa valmistuu runsaasti uusia asuntoja. Tavalliset perusratkaisut eivät kuitenkaan toimi 2020-luvulla myyntivaltteina, sillä hyvältä asumiselta odotetaan koko ajan enemmän.

Korona-aikaa ovat leimanneet uutiset kaupunkilaisten halukkuudesta muuttaa pysyvästi pienemmille paikkakunnille. Asumisen keskittyminen kasvukeskuksiin on kuitenkin jatkunut voimakkaana. Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius kertoo, että etätyön lisääntyminen on tuonut kasvukeskusten asuntokauppaan uutta potkua.

”Nykyään rakennusliikkeet käyvät jo enemmän keskustelua asiakkaiden ja suurten kiinteistön­välittäjien kanssa. Osaamme muun muassa vinkata, millaisia pohjia kannattaa rakentaa ja millaiset muut ratkaisut kiinnostavat”, sanoo Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius.

”Jos kotona on yhtäkkiä ollut kaksi etätyötä tekevää aikuista ja kaksi etäkoulua käyvää lasta, niin kyllä siinä monessa perheessä vanhat tilat ovat käyneet ahtaiksi. Tämä on näkynyt kolmioiden ja sitä suurem­pien asuntojen kysynnän kasvuna”, Salenius toteaa.

Samaan aikaan markkinoilla on odoteltu yksiöiden­ myyntibuumia, sillä opiskelija- ja Airbnb-vuokrauksen tyrehtyminen on saanut monet asuntosijoittajat harkitsemaan pienempien huoneistojen myymistä. Odottavista tunnelmista huolimatta myös nämä asunnot ovat vaihtaneet omistajaa melko perinteiseen tahtiin.

Suurten ja pienten kaupunkiasuntojen epäsuhta on ikuinen keskustelunaihe, joka on aiheuttanut näinä haastavina aikoina useampia ulostuloja. Esimerkiksi huhtikuussa Vantaan apulaiskaupunginjohtaja
Hannu Penttilä (sd.) otti Helsingin Uutisten haastattelussa kantaa huoneistojen ja niiden omistus­muotojen monipuolisuuden puolesta.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen emeritaprofessori Sirkka Heinonen ennustaa, että asuntomarkkinoille on tulossa perinteisestä vuokra- ja omistusasumisesta poikkeavia malleja – uusia ja uusvanhoja. Asuntoedulla yritys voi houkutella ja sitouttaa työntekijöitä.

Jo nyt on selvää, että esimerkiksi keskustojen asunnot eivät ole enää tavallisten ihmisten ulottuvilla. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen emeritaprofessori Sirkka Heinonen uskookin, että asuntomarkkinoille on tulossa perinteisestä vuokra- ja omistusasumisesta poikkeavia malleja.

”Osaavan työvoiman pula häämöttää jo tietyillä aloilla. Siellä autoedun sijaan saatetaan ottaa käyttöön asuntoetu. Yritykset antavat työsuhdeasunnon edullisesti vuokralle tai lainoittavat sen yritykseen ­sitoutuvalle työntekijälleen. Osuuskuntaratkaisut ja uuskollektiivit ovat puolestaan malleja, joiden avulla ryhmä ihmisiä voi hankkia isompia asuntoja”, sanoo Heinonen.

Lähiluontoa ja joustavia liikkumisratkaisuja

Nykyään uudiskohteissa arvostetaan tilavia ja lasitettuja parvekkeita, jotka on mahdollista sisustaa oman maun mukaan. Sijainnilla ja julkisen liikenteen yhteyksillä on myös merkitystä, sillä erityisesti perheelliset eivät ole välttämättä halukkaita hankkimaan talouteen kahta autoa. Samalla näistä kohteista kuitenkin toivotaan myös luonnonläheisyyttä, mikä on kasvavilla kaupunkialueilla poliittinen ja kaavoituksellinen haaste.

Yksi vaihtoehto on 1950- ja 1960-luvulla rakennet­tujen talojen piha-alueiden täydennysrakentaminen. Tilaa uudisrakentamiselle vapautuisi muun muassa­ luopumalla vanhoista pihaparkeista ja siirtämällä talo­yhtiöpysäköinti maan alle tai keskitetysti suurempiin parkkihalleihin.

”SRV on tehnyt paljon kehitystyötä korkean rakentamisen parissa, joka on yksi ratkaisu kaupunkien tilaongelmiin”, muistuttaa SRV:n asuntoliiketoiminnan myyntijohtaja Riikka Lohikoski.

”SRV on tehnyt paljon kehitystyötä korkean rakentamisen parissa, joka on yksi ratkaisu kaupunkien tila­ongelmiin. Pysäköintiin liittyviä haasteita on puolestaan mahdollista poistaa esimerkiksi yhteiskäyttöautoilla”, sanoo SRV:n asuntoliiketoiminnan myyntijohtaja Riikka Lohikoski.

Autokannan ja pyöräilyn sähköistyminen on vahvistuva trendi, johon on vastattava latausinfran ­rakentamisella ja tilasuunnittelulla.

Päästöjä vähennettävä kaikissa vaiheissa

Kaiken kaikkiaan asuntorakentamisessa on paneudut­tava ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeu­tumiseen entistä vakavammin, konkreettisemmin ja innovatiivisemmin.

Lupaavinta on miettiä energiaratkaisujen suuntaamista uusiutuvan energian järjestelmiin ja päästöjen vähentämistä asuinkiinteistöjen elinkaaren kaikissa vaiheissa rakentamisesta purkamiseen saakka. On toden­näköistä, että puuelementtien integroiminen kerrostaloihin lisääntyy. Puukerrostalojen ohella rakennetaan yhä enemmän myös hybriditaloja, joissa eri materiaaleja yhdistellään kokeilevasti.

”Aurinko- ja tuulienergian ratkaisuja pitäisi tuoda rohkeammin uudisrakentamisen valtavirtaan. Kerrostalojen katoille ja pihoille voidaan asentaa aurinkopaneeleja, joiden avulla katetaan vaikkapa talon yhteis­tilojen energiakäyttö”, Sirkka Heinonen pohtii.

Helsingin Pitäjänmäen valttina on muun muassa viheralueiden, monipuolisten liikuntamahdollisuuksien ja sujuvien joukkoliikenneyhteyksien­ vaativa yhdistelmä. SRV rakentaa kolmen asuinrakennuksen ryhmää Strömbergin puiston laidalle.

Digitalisaatio tuotava osaksi arjen asumista

Asukkaat haluavat vaikuttaa aikaisempaa enemmän omaan lähiympäristöönsä sen sijaan, että he vain ottavat passiivisesti vastaan valmiiksi tuotettuja asun­toja ja asuinympäristöjä.

Viranomaisten, yritysten ja asukkaiden yhteinen suunnittelu, ideointi ja vuoropuhelu ovat avain hyvään asuntorakentamisen malliin, jossa otetaan huomioon ympäristön asettamat haasteet, inhimilliset tarpeet ja palvelutoiveet. Digitalisaatio on asuntorakentamisessa valjastettava jo itse rakentamisprosesseihin, mutta ennen kaikkea rakennuksen käyttäjiä palveleviin ratkaisuihin.

”Kerrostalojen vakiovarusteisiin pitäisi kuulua digi­­taaliratkaisuja, jotka auttavat ja ohjaavat asukkaita tekoälyn ja algoritmien avulla esimerkiksi liikkumisessa, ovien lukitsemisessa ja avaamisessa. Ikäänty­vien asumisen erityistarpeet edellyttävät esteettömyyden ja turvallisuuden lisäksi erityistä suunnittelusilmää”, Heinonen korostaa.

Huoneistokeskuksen Marina Salenius haastaa rakentajia ja rakennuttajia panostamaan uudisrakentamisessa yksilöllisempiin ratkaisuihin. Hyvä esimerkki on Tampereen Pyynikin Trikoo, jossa vanhoihin ­teollisuusrakennuksiin saneerattavissa loft-asunnoissa korkea huonekorkeus, suuret ruutuikkunat ja alkuperäiset tiiliseinät muistuttavat rakennusten histo­riasta.

”Suomessa asuntorakentamista on tehty aika pitkään talousohjauksen kautta. Nykyään rakennusliikkeet käyvät jo enemmän keskustelua asiakkaiden ja suurten kiinteistönvälittäjien kanssa. Osaamme muun muassa vinkata, millaisia pohjia kannattaa rakentaa ja millaiset muut ratkaisut kiinnostavat. Esimerkiksi erikseen taloyhtiöstä ostettavat lisäsäilytystilat ovat nyt kysyttyjä”, Salenius sanoo.

Uudisrakennusta voidaan muunnella monin tavoin

SRV:n asiakaspalvelupäällikkö Taru Kuisma tunnustaa Pyynikin Trikoon ainutlaatuisuuden, mutta muistuttaa, että vastaavanlaiset rakennusmiljööt ovat harvassa. Vanhojen rakenteiden on myös oltava niin hyvässä kunnossa, että niihin kannattaa rakentaa uusia asuntoja.

”Vaihtoehtoja on tarjolla eri pohjaratkaisuistaväliseinien poistoon ja asuntojen yhdistämiseen”, kuvailee SRV:n asiakaspalvelupäällikkö ­Taru Kuisma valmisteilla olevien asuntojen muutosmahdollisuuksia.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että persoonallisia uudisrakennuksia ei olisi mahdollista toteuttaa muilla keinoilla, joita voivat olla esimerkiksi maksaruohokatto tai taloyhtiön yhteinen pihasauna. Myös huoneistokohtaiseen muunneltavuuteen panostetaan koko ajan enemmän.

”Teemme uudisrakentamista asiakkaita kuunnellen. Mitä aikaisemmin muutostoiveiden kanssa ollaan liikenteessä, sitä helpompi niitä on toteuttaa. Vaihtoehtoja on tarjolla eri pohjaratkaisuista väliseinien poistoon ja asuntojen yhdistämiseen”, Kuisma sanoo.

Teksti Ari Rytsy Kuvat Tomi Nuotsalo, Realia Group, SRV ja Turun yliopisto