Kun perinteikäs jalkapallopyhättö Tammelan stadion eli Paltsu tuli tiensä päähän, Tampereella päätettiin uudistaa stadionin lisäksi koko kortteli. Uusi kokonaisuus tarjoaa maailmanluokan olosuhteet edustusjalkapallolle ja korkealuokkaista asumista sen katselijoille.

 

Pohjola Rakennuksen projektipäällikkö Lauri Piiroinen (vas.) ja asunnoista vastaava työmaapäällikkö Juha-Matti Haapanen toteavat, että kyllä tällaisenstadionin kehtaa sanoa tehneensä.

Tampereelle haluttiin uusi monumentaalinen stadion, joka palvelee erilaisia palloilijoita. Vanha Tammelan stadion oli puhuttanut erityisesti jalkapallon ystäviä jo pitkään. Puretun tilalle nousevan uuden stadionin lisäksi kortteliin valmistuu liike- ja pysäköintitiloja sekä asuinrakennuksia.

”Tammelassa ei muutu mikään, mutta samalla­ Tammelassa muuttuu kaikki, kiteyttää Pohjola ­Rakennuksen projektipäällikkö Lauri Piiroinen.

Piiroinen seisoo ylhäällä maineikkaan arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehtien piirtämän jalkapallostadionin katsomossa. Alhaalla avautuu vielä betoninen alusta, joka samalla toimii alle tulevan liikekeskuksen ja parkkihallin kattona. Kun Tampereen sydämessä sijaitsevan Paltsun uusi inkarnaatio valmistuu vuonna 2023, katon päällä hohtaa vehreyttään Euroopan jalkapalloliitto Uefan tarkkojen standardien mukaan rakennettu tekonurmi joustoalustoineen.

”Aito nurmi on aina nurmi, mutta Suomen oloissa sen kasvukausi on lyhyt, ja pysyäkseen kunnossa se kestää vain hyvin vähän käyttöä. Tampereen kaupunki on linjannut, että tämän kentän on oltava eri ryhmille käytössä 11 kuukautta vuodessa ja 10 tuntia vuorokaudessa”, Piiroinen sanoo.

Monien joukkueiden ja tapahtumien käytössä Stadionilla on noin 8000 katsomopaikkaa.

Tammelan uusi
stadion ja sen kortteli

  • Toteutusmuoto: Korttelikokonaisuus on IPT-hanke. Stadion on allianssihanke, joka on osa IPT-hanketta.
  • IPT-hankkeen osapuolet: Pohjola Rakennus Oy Suomi, YIT Suomi Oy, Tampereen kaupunki ja JKMM Arkkitehdit Oy.
  • Tilaaja: Tampereen kaupunki (stadion).
  • Valmistuu: asunnot loka-marraskuussa 2023, stadionin käyttö alkaa alkuvuodesta 2024.
  • Pääsuunnittelija: Samuli Miettinen, JKMM Arkkitehdit Oy.
  • Urakoitsijat:
  • Pohjola Rakennus on allianssin rakentamisen palveluntuottaja sekä asuntojen perustajaurakoitsija.
  • YIT on asuntojen, pysäköintilaitoksen ja liikekeskuksen perustaja- ja KVR-urakoitsija.
  • Rakennesuunnittelija: Ramboll Finland (stadion).
  • Sähkösuunnittelija: Ramboll Finland Oy (stadion).
  • VIA-suunnittelijat: Granlund Tampere Oy (stadion).

”Miesten ja naisten edustusjoukkueet saavat uuden kotikentän. Kenttä on myös muiden joukkueiden sekä koululaisten käytössä. Kaupungilla on vahva tahto siitä, että siellä järjestetään myös erilaisia tapahtumia”, Tampereen Tilapalveluiden projektipäällikkö Antti Lakka linjaa.

Paltsu valmistui vuonna 1931 ja laajeni myöhemmin stadioniksi. Legendaarinen urheilupyhättö oli tullut väistämättä tiensä päähän: valaistus täytti liigalisenssin ehdot, mutta esimerkiksi pukukoppi- ja saniteettitilat olivat puutteelliset.

”Kaupunki sanoi jo yli kymmenen vuotta sitten julkisesti, että ehdotuksia stadionin uudistamiseksi otetaan vastaan”, Lakka kertoo.

Tammelan uusi jalkapallopyhättö tarjoaa huippuluokan urheiluolosuhteiden ohessa katsomopaikat yli 8000 henkilölle.

Allianssi säästi miljoonia euroja

Alkuperäinen ajatus oli luovuttaa rakennusliikkeille rakennusoikeus asuntoihin, ja vastineeksi kaupunki olisi saanut stadionin. Aivan näin suoraviivaisesti asia ei edennyt, mutta suuntaviivat pitävät yhä.
Stadionin kortteli toteutetaan integroidun projektitoteutussopimuksen mukaan eli IPT-hankkeena, jossa ovat mukana Tampereen kaupunki tilaajana, JKMM Arkkitehdit suunnittelijana sekä YIT ja Pohjola Rakennus toteuttajina.

”IPT-kokonaisuus ja allianssi olivat ainoa mahdollinen ratkaisu, koska kyseessä on monisyinen hanke. Allianssi näytti kehitysvaiheessa parhaat puolensa, kun suunnitelmaa kehitettiin yhdessä. Kustannusarviosta lähti useita miljoonia euroja pois, mutta laatua ei ole tarvinnut heikentää”, Piiroinen näkee.

Tammelan valtti on sijainti Pohjoismaiden suurimman sisävesikaupungin sydämessä vain kymmenen minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Keskusta-alueen ahtaus edellyttää työmaalta tehokasta logistiikkaa ja tarkkaa aikataulutusta.

”On unohdettu, mitä liivissä lukee”

Itse stadion toteutetaan allianssina, jossa mukana ovat Tampereen kaupunki, JKMM Arkkitehdit ja Pohjola Rakennus. Lisäksi Pohjola Rakennus rakentaa erillishankkeena stadionin Salhojankadun puoleisen sivun asuintalot eli Asunto Oy:t Tampereen Victorian ja Tampereen Vestan. YIT puolestaan rakentaa kentän alle tulevat pysäköintitilat ja liikekeskuksen sekä Kalevan puistotien puolelle Asunto Oy:t Tampereen Yläriman, Kulmurin ja Vaparin.

Pohjola Rakennuksen asunnoista vastaava työmaapäällikkö Juha-Matti Haapanen näkee onnistumisen avaimeksi sen, että työtä tehdään yhdessä.

Juho Leppänen ja Aleksi Viitala siivoavat juuri päättyneiden valujen jälkiä itäkatsomossa. Maailmanmarkkinoiden hintamyllerrys iskee lujasti Tammelan kaltaisiin kohteisiin, joissa terästä tarvitaan paljon.

”On unohdettu, mitä liivin selkäpuolella lukee, ja työmaan yhteensovitus onkin toiminut tosi hienosti eri firmojen välillä. Esimerkiksi purkupaikkojen käytöstä sovitaan yhdessä, YIT:n ja Pohjola Rakennuksen tornit ovat yhteiskäytössä ja myös tavaran purkuja tehdään yhteistyössä”, Haapanen kertoo.

Stadionin suunnitellut JKMM Arkkitehdit on tullut tunnetuksi monumentaalisista betonirakennuksista, joihin lukeutuvat esimerkiksi taidemuseo Amos Rex Helsingissä sekä Turun ja Seinäjoen kirjastot. Tammelan stadion luo jatkumoa traditiolle.

”Emme ole Pohjola Rakennuksessa ennen rakentaneet urheiluareenoita. Tämä on ainutlaatuinen hanke uralla”, Piiroinen sanoo.

Suuri osa Tammelan työstä on betonirakentamista, mutta pohjoispäädyn katteen tapaiset riippusiltamaiset rakenteet antavat ensin työlle ja sen jälkeen stadionille oman vivahteensa.

Globaali hintakriisi kärsitään yhdessä

Lopputulos palkitsee, mutta se vaatii rakentajilta paljon. Stadionissa on reilusti tavallisesta poikkeavia rakenteita, kuten esimerkiksipäätykatsomoiden ripustettu kattorakenne.

”Päätykatokset ovat käytännössä riippusiltarakenteita, kun taas itäkatsomo on vetotankojen varassa oleva kattorakenne. Teräsrakentaminen on tässä se taitorakentamisen osuus”, Piiroinen sanoo.

”Kohde toteutetaan kantavilla teräs- ja betonirakenteilla. Lasipäätyiset julkisivut liittyvät kaapelikattoihin, eli lasiseinä liittyy käytännössä vapaasti liikkuvaan riippusiltaan”, Haapanen jatkaa.

Rakenneratkaisujen lisäksi hankkeessa ovat kysyneet luonnetta maailmanlaajuinen saatavuusongelma ja hintojen nousu. Kun hanke starttasi, elettiin vielä koronaviruksen aktiivivaihetta. Kun korona helpotti, syttyi Ukrainan sota. Se on ennen kaikkea tragedia ukrainalaisille, mutta samalla sota on vaikeuttanut myös rakentamista Tammelan tapaisissa kohteissa, joissa tarvitaan paljon terästä ja lasia. Niiden hinnat ovat likipitäen kaksinkertaistuneet projektin aikana.

”Allianssin kaupallinen malli on se, että kaikki voittavat ja kaikki häviävät. Se on saanut kaikki osapuolet ponnistelemaan häviöiden minimoiseksi, Piiroinen summaa.

Lauri Piiroinen esittelee pohjoispäädyn riippusiltarakenteita, joissa lasi- ja teräsrakentamisen on toimittava saumattomasti yhteen.

Rakennusoikeuksilla maksetaan puolet stadionista

Tammelan uusi nousu osuu tärkeään rakoon. Vuonna 2015 Veikkausliigaan noussut Ilveksen miesten ja vuotta aiemmin Kansalliseen liigaan noussut naisten edustusjoukkue ovat vakiinnuttaneet paikkansa korkeimmalla sarjatasolla. Samalla maajoukkueiden, Huuhkajien ja Helmarien, EM-edustukset ovat antaneet vauhtia jalkapallolle kansallisesti.

Tampere puolestaan on viimeiset kymmenen vuotta uudistanut kaupunkikuvaansa suurilla rakennus- ja infrahankkeilla.

Tammelan uusi stadion on viimeisin lenkki Tampereen kaupunkikuvaa kohottavien allianssihankkeiden ketjussa. Pohjola Rakennuksen urakoiman jalkapallokentän alle tulevat YIT:n rakentamat pysäköinti- ja liiketilat.

”Raitiotie on aika merkittävä asia. Kun kiskot on rakennettu, niiden lähelle on alettu rakentaa muuta”, Juha-Matti Haapanen sanoo.

Stadionin kokonaishinta on 28,4 miljoonaa euroa. Antti Lakka näkee satsauksen välttämättömänä jalkapallon edustusjoukkueille ja myös investointina kaupungille. Lakka uskookin, että puhtaan stadionrakentamisen sijaan tulevaisuudessa yhä useampi kaupunki kiinnostuu asuin- ja urheilurakentamisen yhdistämisestä. Yhteiskäyttöisyys esimerkiksi pysäköinnissä tuo hankkeisiin säästöjä.

”Toteutus ei ollut halvin mahdollinen, mutta olemme kyenneet rahoittamaan noin puolet (stadionista) rakennusoikeuden myynnillä. Olympiastadion on Suomessa omassa luokassaan, mutta tällä hinnalla saamme valtakunnan toiseksi hienoimman stadionin. Siitä olemme ylpeitä”, Lakka sanoo.

Teksti ja kuvat Juho Paavola