RKL on mukana uudessa liikenne- ja infra-alan osaamisen varmistaminen -projektissa.

”Nuoria infratöihin -projekti sai erittäin hyvää palautetta niin opiskelijoilta kuin työelämän toimijoiltakin. Infra-alalla on pula nuorista osaajista, siksi on hienoa päästä jatkamaan työtä saman mielenkiintoisen asian parissa myös uudessa projektissa”, Panu Tuominen toteaa.

Vuoden 2014 aikana keskeisten infra-alan toimijoiden edustajat kokoontuivat Liikenneviraston kutsusta LIKE-foorumiin pohtimaan alan osaamisen isoja haasteita ja niiden ratkaisumahdollisuuksia. Lopuksi päätettiin käynnistää projekti vahvistamaan tietoisuutta infra-alasta ja laajentaa alan osaamisen kehittymistä.

Nuoria infratöihin -projektissa viimeiset kaksi vuotta toiminut Panu Tuominen valittiin projektipäälliköksi myös tähän Liikenne- ja infra-alan osaamisen varmistaminen -projektiin (LIKE).

RKL tarjoaa projektille toimitilan ja työvälineet. Lisäksi toimitusjohtaja Hannu Järveläinen toimii projektin ohjausryhmässä.

Toimintaympäristössä riittää haasteita

Tällä hetkellä infra-ala on monien muutosten ja paineiden alaisena – esimerkiksi perustehtävien edes tyydyttävä hoitaminen on uhattuna. Niukat resurssit ja pula työntekijöistä vaatii toimenpiteitä.

Infra-alalla täytyy olla jatkossa ammattikoulutettua, kehityshakuista ja motivoitunutta henkilöstöä. Infran toimijoiden on kyettävä parantamaan mielikuvaa alasta ja nostamaan alan vetovoimaa nuorten keskuudessa.

”Infra-alalla on laaja yhteisymmärrys korjaavien toimenpiteiden välttämättömyydestä, siksi tämä antaa hyvän ponnistuspohjan myös tälle projektille”, Mikko Leppänen toteaa MANKIsta.

Projektin keskeisiä perusteluja

Koulutusjärjestelmään kohdistuvat määrärahaleikkaukset uhkaavat supistaa infraan kohdistuvaa koulutusta erityisesti idässä ja pohjoisessa. Monet oppilaitokset ovat muutos- ja yhdistymispaineiden alla. Opetusresursseissa on puutetta.

Erityisesti suuri vaje on ammattikorkeakoulujen työnjohtokoulutuksessa. Ammattikorkeakoulut eivät tuota myöskään rakennuttajille ja suunnittelijoille riittävästi osaajia. Osaavan henkilöstön poistuma on edelleen suurempi kuin ammattikoulutetun väen saanto alalle.

Määrärahaleikkaukset uhkaavat supistaa korkeakouluissa myös lähiopetusta, mikä osaltaan pakottaa työelämää ottamaan isomman roolin opiskelujen tukemisessa.

Infra-ala ei ole pärjännyt oppilaitosten sisäisessä kilpailussa, mikä johtaa niukkaan kurssitarjontaan. Alan näkyvyys oppilaitoksissa, opintojen tukeminen, harjoittelupaikkojen järjestäminen ja opinnäytetöiden tarjoaminen ei ole ollut riittävää. Tämä vaikuttaa suoraan myös alan alalle hakeutumiseen.

Infran täydennyskoulutukselle ei ole säännöllistä tarjontaa. Myös infran kunnossapitoon ja hoidon tehtäviin kohdistuva koulutustarjonta on niukkaa.

Projektin päätavoite on verkottaa alan toimijat yhteistyöhön sekä luoda menettely- ja toimintamalleja, joilla saadaan toimintaan tavoitteellisuutta pidemmällä aikavälillä. Tavoitteena on, että projektissa syntyy infra-alan osaamisen ja kehittämisen verkosto.

Projektin painopisteet

Osapuolten yhteisyöllä vaikutetaan tehokkaammin. Verkottumalla ja työelämän tuella oppilaitokset pystyvät parempaan kokonaistulokseen muuttuvissa olosuhteissa. Viestimällä avoimesti, kattavasti ja ajantasaisesti luodaan yhteistä näkemystä sekä varmistetaan uusimman tiedon leviäminen. Nämä toimintaperiaatteet ohjaavat projektin toimintaa.

Projektin tärkeimmät painopisteet ovat:

1. Opintojen käytännön tukeminen, muun muassa harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen sekä opinnäytetöiden tarjoaminen ja opetushenkilökunnan työtä tukeva toiminta.

2. T&K-toiminnan tulosten hyödyntäminen nopeasti opetuksessa ja alan toiminnassa yleisesti.

3. Osaamisvaatimusten tunnistaminen.

Teksti Panu Tuominen, kuvat Jari Kostiainen