Rakennusmestareiden panos Helsingin kaupunkikuvassa on vahva runsaan sadan vuoden valossa.

Minulla oli mahdollisuus luennoida otsikon aiheesta Rakennustaiteen seminaarissa 2007. Samassa tilaisuudessa sain kokeneiden arkkitehtien ja alan asiantuntijoiden kertomana paljon tietoa rakennusmestareiden osallistumisesta Helsingin rakentamiseen.

Rakennusmestarit ovat monella tavalla vaikuttaneet Helsingin kaupunkikuvaan viimeisen sadankahdenkymmenen vuoden aikana. He ovat rakennuttaneet, gryndanneet, suunnitelleet, toimineet vastaavina mestareina ja muina mestareina työmailla ja purkaneet paljon rakennuksia sekä osallistuneet yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kaupungin valtuustossa ja eri lautakunnissa.

Helsingin Rakennusmestariyhdistyksen rakennusmestarit rakensivat kaksi kertaa Senaatin torille kansainvälistäkin huomiota paljon saaneet lumikirkot, viimeksi Helsingin Kulttuurikaupunki vuonna 2000 -hankkeen yhteydessä – kirkon, jonka koko oli puolet alkuperäisestä Ulrika Eleonooran kirkon koosta.

Rakennusmestareiden menestyminen 1900-luvun alkupuolella rakennusten suunnittelussa oli koulutuksen ja usein hyvän yhteistyön tulosta yhdessä arkkitehtien kanssa. Rakennusmestarien koulutuksessa oli vuosisadan alkupuolelta lähtien paljon arkkitehtien opettamaa rakennussuunnittelua, jopa siinä määrin, että eräät arkkitehdit pelkäsivät sen tuovan liikaa kilpailua rakennussuunnitteluun.

Yhteistyö johti RTS:n syntyyn?

Useat menestyneet rakennusmestarisuunnittelijat olivat piirtäjinä ja sittemmin suunnittelijoina saamassa lisäoppia arkkitehtitoimistoissa. Tunnetuin näistä lienee ollut Nyström – Petrelius – Penttilän -arkkitehtitoimisto, jonka palveluksessa olivat muun muassa Vilho Lekman (suunnitellut 31 rakennusta Eirassa ja Punavuoressa), Emmanuel Ikäläinen (suunnitellut 25 rakennusta Eirassa, keskustassa, Taka-Töölössä, grynderi ja Rakennustaito-lehden perustaja) ja Heikki Kaartinen (sunnitellut 55 rakennusta, eniten Etu-Töölössä).

Yhteistyö arkkitehtien ja rakennusmestareiden välillä sujui useimmiten ongelmitta, vaikka oppinsa arkkitehtitoimistossa saanut siirtyikin itsenäiseksi suunnittelijaksi. Hän saattoi oman suunnittelun ohessa kuitenkin tehdä töitä myös arkkitehtitoimistossa. Lieneekö tämä vuosisadan alkupuolella alkanut yhteistyö lopulta johtanut vuonna 1972 arkkitehtien ja rakennusmestareiden yhteisesti perustaman Rakennustietosäätiön RTS:n syntyyn?

Joskus rakennusmestareiden halu suunnittelijoiksi johtui siitä, että he pitivät arkkitehtien suunnitelmia liian aristokraattisina eivätkä halunneet ottaa uusia menetelmiä riittävän nopeasti käyttöön. Rakennusmestarit taas halusivat jo suunnittelussa ottaa käyttöön uudet toteutusystävälliset menetelmät ja näin saada varsinainen rakentaminen helpommaksi ja myös edullisemmaksi.

Helsingin Rakennusmestariyhdistyksessä 1980-luvun lopulla kerätyn aineiston mukaan ainakin 82 rakennusmestaria on suunnitellut kerrostaloja Helsinkiin (ks. lista ohessa).

Legendaarisia rakentajia

Muita tunnettuja suunnittelevia rakennusmestareita olivat Otto Wuorio, rakennusliike Otto Wuorio Oy:n perustaja (kolme rakennusta), Oskari Vilamo, rakennusliike Lemminkäinen Oy:n yksi omistajista ja johtohenkilöistä (yksi rakennus) sekä Klaus Groth, joka suunnitteli viisi rakennusta, joista viimeisen vuonna 1969 Albertinkatu 27:ään. Kyseinen talo oli viimeinen rakennusmestarin suunnittelema kerrostalo Helsinkiin.

Rakennusmääräykset ja Helsingin rakennusvalvonta edellytti pääosin tämän jälkeen kerrostalojen suunnittelijapätevyysvaatimukseksi opisto- tai korkeakoulututkinnon suorittamista, johon rakennusmestarien suorittama rakennusosaston teknikontutkinta ei enää riittänyt. Rakennusmestari.koulutuksen taso muuttui 1990-luvun alussa opistotasoiseksi ja 2000-luvun puolella rakennusmestari AMK -tutkinnoksi.

Alussa mainitsemani seminaarin päätteeksi pidettiin kilpailu, kuka erottaa parhaiten rakennusmestarien suunnittelemat talot arkkitehtien suunnittelemista. Kiersimme useiden rakennustaiteiden seuran jäsenten kanssa Valhallankadulla, Töölöntorin ympäristössä, Eirassa ja Katajannokalla tunnistamassa rakennuksia. Kukaan osallistujista ei osannut erottaa kaikkia rakennuksia suunnittelijan ammatin mukaan. Jotkut rakennusmestarien suunnittelemat pärjäsivät hyvin kilpailussa.

Suunnitelmasta toteutukseen

Seuraavassa yli kymmenen kerrostaloa Helsinkiin suunnitelleet rakennusmestarit, jotka usein myös rakensivat suunnittelemansa rakennukset.

  • Heikki Kaartinen s. 1872, valmistunut 1896 Helsinki, 55 rakennusta, eniten Etu-Töölössä
  • Emil Svensson s. 1882, valmistunut 1902 Helsinki, 33 rakennusta, Etu-Töölöön ja Eiraan
  • Vilho Lekman s. 1872, valmistunut 1905 Helsinki, 31 rakennusta Eirassa ja Punavuoressa
  • Leuto A.Pajunen s. 1888, valmistunut 1910 Helsinki, 29 rakennusta pääosin Etu-Töölössä
  • Emanuel Ikäläinen s. 1869, valmistunut 1892 Kuopio, 25 rakennusta Eirassa, keskustassa
  • Elia Heikel s. 1852, valmistunut 1872 Helsinki:ki, 19 rakennusta keskustassa ja Katajannokalla
  • G.W.Nyberg 19 rakennusta Vallilaan ja keskustaan
  • Sakari Honkavaara s. 1908, valmistunut 1929 Kuopio, 18 rakennusta, Taka-Töölössä, Vallilassa
  • Johan Roine s. 1879, valmistunut 1900 Kuopio, 15 rakennusta Etu-Töölössä
  • Toivo Pajunen s. 1886, valmistunut 1908 Helsinki, 13 rakennusta pääosin Vallilaan
  • Arvi Niiniluoto s. 1888, valmistunut 1907 Helsinki, 12 rakennusta Kalliossa ja Vallilassa
  • Oskari Holvikivi s. 1876, valmistunut 1904 Helsinki, 12 rakennusta keskustaan ja Etu-Töölöön
  • Juho Tikka s. 1855, valmistunut 1893 Helsinki, 10 rakennusta Etu-Töölöön ja Eiraan

Teksti Ari Angervuori, rakennusneuvos, rakennusmestari, kuvat Jari Kostiainen