Puurakenteisen tuulettuvan alapohjan korjaukset täytyy aina suunnitella kokonaisuutena.

Ryömintätilaista alapohjaa on taloissa käytetty yli 100 vuotta. Vauriot puurakenteisissa ryömintätilaisissa alapohjissa ovat hyvin yleisiä myös uudemmissa taloissa. Rakenteen keskimääräinen tekninen ikä on noin 50 vuotta.

Tällaisen ryömintätilan tavanomaisimpia ongelmia ovat kosteusvauriot kantavissa puurakenteissa ja lämmöneristeissä. Alapohjan maapohjasta kapillaarisesti nouseva kosteus, rakennuksen ulkopuolelta tulevat valumavedet, riittämätön tuuletus sekä tuuletustilan korkeus aiheuttavat yhdessä tai erikseen kosteusvaurioita alapohjaan.

Alapohjan kosteusvaurioita tuulensuojalevyissä. Maapohja on savea.

Puurakenteinen alapohja on harvoin ilmatiivis asuin­tiloihin nähden, joten ryömintätilan mikrobeja­ voi päästä sisäilmaan alapohjan epätiiveyskohtien kautta. Alapohjassa mahdollisesti olevat rakennusjätteet lisäävät mikrobien määrää ilmassa.

Tuulensuojalevyssä olevien aukkojen kautta virtaa ilmaa lämmöneristeisiin aiheuttaen eristeiden kontaminoitumisen, vaikka tuuletus ja korkeus olisivat tehty­ määräysten ja ohjeiden mukaan.
Myös maan jäähtyminen talvella aiheuttaa kos­teus­­ongelmia ryömintätilassa. Keväällä lämmin ilma virtaa alapohjaan ja jäähtyy maan lämpötilan vaikutuksesta. Ilmassa oleva kosteus tiivistyy vedeksi.

Kertaalleen korjattuun alapohjaan on jätetty lahovaurioituneita hirsiä.

Määräykset ja ohjeet

Vuonna 2018 voimaan tulleen asetuksen 782/2017 mukaan alapohjan alapuoliseen ryömintätilaan ei saa kerääntyä vettä. Ryömintätilan on tuuletuttava.

Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen Rakennusten kosteustekninen toimivuus vuonna 2020. Siinä selostetaan pykälä­kohtaisesti asetuksen sisältöä. Näissä ohjeissa on kiinnitetty erityistä huomiota puurakenteisen alapohjan kosteustekniseen toimi­vuuteen. Ohjeiden mukaan ryömintätila toimii kosteus­teknisesti varmimmin, jos ryömintätilan maanpinta on rakennuksen ympäröivän maanpinnan tasolla tai sitä korkeammalla.

Uuden ryömintätilan korkeuden pitää olla keskimäärin 0,8 metriä. Ryömintätilaan on oltava kulkuluukku, jotta alapohjassa olevia laitteita ja järjestelmiä voidaan huoltaa. Sisätiloissa huoltoluukun pitää olla kaasutiivis.

Hirsien hyönteisvauriot eivät välttämättä näy ulko­pinnassa.

Alapohjan korjaus

Puurakenteisen alapohjan korjaustyöt voidaan tehdä vaihto­ehtoisesti myös alakautta, jos talon alla on riittävästi työskentelytilaa.
Ennen korjausta alakautta on sisäpuolella tiivistettävä raken­teet ja läpiviennit ilmatiiviiksi. Alakautta tehtävän kor­jauksen aikana on tuulettuvan tilan oltava alipaineinen asuintiloihin nähden.

Puurakenteisen alapohjan korjaustoimet

  • Sisäpuolen rajakohdat ja läpiviennit tiivistetään.  Alapohjan ilmatila alipaineistetaan.
  • Alapohjan kosteusrasitusta pienennetään rakentamalla salaojat, sokkelin eristykset ja sadevesien ohjaus rakennuksen ulkopuolelle.
  • Alapohjan maamassaa on poistettava vähintään 200 millimetriä.
  • Mikrobi- tai lahovaurioituneet sekä heikentyneet rakenteet poistetaan. Jäljelle jäävät rakenteet  puhdistetaan mekaanisesti.
  • Rakenteiden ennallistamisessa on otettava huomioon rakenteen tiiveys ja myös alapuolen  tuulensuojalevyjen ilmatiiveys.
  • Maapohjan kapillaarisen kosteuden nousu estetään kapillaarikatkoilla. Katkon päälle asennetaan lämmöneristekerros.
  • Alapohjan tuuletus pitää rakentaa siten, että tuu­le­tusaukkojen tehollinen yhteispinta-ala perusmuurissa on 0,1 prosenttia alapohjan kokonaispinta-alasta.
  • Alapohjan tuuletusta voidaan parantaa rakennuksen keskelle asennettavalla poistoilmanvaihtoputkella, joka ulottuu vesikaton yläpuolelle.
  • Jos alapohjaan rakennetaan koneellinen tuuletus, suositeltava ilmanvaihto on 0,5 – 2 vaihtoa tunnissa ryömintätilan pohjapinta-alaa kohden.

Teksti ja kuvat Marit Sivén

Kirjoittaja on rakennusmestari, RTA ja yrittäjä. Hän työskentelee omistamassaan Matti Eklund Oy:ssä.