Monen rintamamiestalon ulkoseinän pahvi tai tervapahvi on aikoinaan kyllästetty kreosootilla. Se voi aiheuttaa sisäilmaongelmia.

Toisen maailmansodan jälkeen rakennettuja puurunkoisia, purueristeisiä omakotitaloja nimitetään rintamamies­taloiksi. Rintamamiestalojen seinärakenteissa voi olla ikäviä yllätyksiä.
Ulkoseinän rakenne on tyypillisesti seuraava:
– ulkovuorauslauta eli vaakalauta tai pystylauta,
– ilmansulkupaperi (tervapahvi tms.),
– vinolaudoitus (hoitaa rakennuksen rungon jäykistyksen),
– pahvi tai tervapahvi,
– runko 100 x 50 ja puru- tai kutteripurueristeet,
– pahvi tai tervapahvi,
– vaakalaudoitus,
– huokoinen puukuitulevy ja
– tapetti.

Tutkimuksissa seinärakenteen ulkopinnassa ei ollut tervapaperia.

Rintamamiestalon ulkoseinässä on useita kerroksia pahvia tai tervapahvia. Sotien jälkeen valmistettiin tervapahvia niin, että pahvi kyllästettiin kreosoottia sisältävillä aineilla.

Kreosootti on kivihiilitervan tisle, joka koostuu sadoista yhdisteistä, pääasiassa polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (PAH). Kreosootti on ruskeanmusta öljymäinen, pistävän hajuinen neste. Haju on monelle tuttu Linnanmäen vuoristoradasta.

Osa kreosoottikomponenteista, kuten esimerkiksi­ naftaleenista, saattaa haihtua ilmaan, mikä voi ­aiheuttaa hengitysteiden tai silmien lievää ärsytystä.­ Kreosootti on tutkimuksissa osoittautunut syöpää ­aiheuttavaksi aineeksi.

PAH-yhdisteiden määrä pitää selvittää sisäilmatutkimuksin. Tämän jälkeen voidaan ottaa mate­riaalinäytteet, jotka tutkitaan laboratoriossa.

Naftaleenipitoisuudelle on raja-arvot

Aiheuttaako kreosootti seinärakenteessa sisäilmaongelman?

Naftaleeni on tyypillinen hajua aiheuttava aine kreosootissa. Asumisterveysasetuksessa on raja-arvot sisäilman sallitulle naftaleenipitoisuudelle. PAH-yhdisteiden määrä sisäilmassa voidaan tutkia sisäilmamittauksilla. Rakennusterveysasiantuntijat tekevät näitä mittauksia.
Tuuliolosuhteilla, sisäilman alipaineella ulko­ilmaan nähden sekä lämpötilan vaihteluilla on oleellinen vaikutus hajujen leviämiseen rakenteiden kautta sisäilmaan samoin kuin PAH-yhdisteiden määrään. Asumisterveysasetuksen raja-arvona on, että sisäilman naftaleenipitoisuuden on oltava pienempi kuin 10 µg/m3 (mikrogrammaa kuutiometrissä) tai että hajua ei saa esiintyä.
Sisäilmatutkimuksissa tehdyt sisäilman PAH-yhdisteiden pitoisuudet ovat hetkellisiä tuloksia, joihin pitää suhtautua kriittisesti. Aistinvarainen eli hajuun perustuva havainnointi on myös syytä tehdä.

Kreosoottia sisältäviä tervapahveja saattaa olla myös väliseinien rakenteissa.

Haju imeytyy myös ­viereisiin rakenteisiin

Kreosootista imeytyy hajuja ja haitallisia yhdisteitä myös pahvin vieressä oleviin rakenteisiin.
Jos purueristeisessä seinässä on sekä sisä- että ulkopinnassa kreosootilla kyllästettyä tervapahvia, on haju tavanomaisesti tarttunut myös purueristeisiin ja kantavan rungon molemmin puolin olevaan laudoitukseen.

Korjaustoimenpiteenä puretaan seinä­rakenne siten, että jäljelle jää vain pystyrunko. Korjauskustannukset ovat merkittävät.

Jos epäillään, että rakenteessa on kreosoottia, on ensin tehtävä sisäilmatutkimus ja sen jälkeen tutkimus rakenteita avaamalla.

Purueristeisten seinien korjaustavan varmistamiseksi suosittelen rakenteiden tutkimista. Tutkimuksiin on syytä sisällyttää myös purueristeiden mikrobiologinen tutkimus (homeet).

Teksti ja kuvat Marit Sivén

Kirjoittaja on rakennusmestari, RTA ja yrittäjä. Hän työskentelee omistamassaan Matti Eklund Oy:ssä.