”Ei me olla vielä mietitty, minkä tyylisiä kysymyksiä Seinäjoen asuntomessujen infopisteessä meille tullaan esittämään”, sanoo Seinäjoen Asuntomessujen infopisteestä vastaava rakennusmestari Mauri Korpi.

RKL on kerännyt aiempien messujen aikana tehdyt kysymykset tarkasti ylös. Niistä saadaan tarkasti pohjatietoa tulevasta messutapahtumasta ja kesän infopisteen toiminnasta.

Infopisteen pyörittäminen vaatii noin 60 henkilötyöpäivää. Mauri Korven mukaan porukka alkaa olla lähes tulokoon kasassa. Moni tuntuu hieman pelkäävän, mitä siellä pitää neuvoa. Korpi on rauhoitellut tilannetta ja sanonut, että kysymykset liikkuvat asuinrakentamisen saralla.

Pelkkää käytännönläheistä rakennustekniikkaa se loppujen lopuksi on. RKL:n Joni Jääskeläinen yhdessä Suomen Asuntomessujen asiantuntijoiden kanssa antaa tarvittavan opastuksen pisteen pyörittämiseen.

”Viranomaispäätöksistä tietävät paikalliset viranhaltijat, ja näitä asioita sivuavat kysymykset ohjamme luonnollisesti kuntien ja kaupunkien rakennusvalvontaan”, kokenut mestari Korpi tietää.

Elämänsä rakennus

Etelä-Pohjanmaan yhdistyksen asiantuntijat suhtautuvat infopisteen pyörittämiseen vakavasti.

”Monille ihmisille talon rakentaminen tai remontointi on suurin ja rahallisesti arvokkain hanke koko heidän elämänsä aikana. Tämän takia meidän täytyy olla tosissamme, jotta voimme palvella tiedonjanoisia asiakkaita”, Korpi tunnustaa.

Homma taatusti hoituu rakennusmestareiden ja -insinöörien käytännön tietämyksellä. Henkilöstön on kuitenkin seurattava kaiken aikaa alan kehitystä. Rakennusalalle tulee koko ajan uusia materiaaleja, joiden ominaisuuksista on oltava perillä, jotta osaa antaa oikeaa tietoa.

Mauri Korpi muistelee noin 50 vuoden uraansa rakentamisessa, jona aikana markkinoille tuli paljon uutuuksia ja innovaatioita. Jotkin hyviksi ratkaisuiksi mainostetut tuotteet ja menetelmät osoittautuivat vuosikymmenten saatossa toimimattomiksi tai huonoiksi.

Tämän takia uusiin ja mullistaviin ratkaisuihin kannattaa suhtautua selkeällä maalaisjärjellä. Mestareiden ja insinöörien ammattitaidolla ja kokemuksella uusia tuotteita voi hieman panna paremmuusjärjestykseen.

Huolto kunniaan

Asuntomessujen infopisteessä kysytään taatusti myös pientalon huollosta ja kunnossapidosta. Monet ongelmat johtuvat siitä, ettei talon huoltoa saada rutiinitoiminnaksi.

”Nykymääräysten mukaan rakennuksen on oltava äärimmäisen tiivis. Tästä johtuen ilmanvaihtolaitteiston kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Suodatinten vaihdon ja puhdistuksen laiminlyönti johtaa ajan mittaan sisäilmaongelmiin.”

Korven mukaan nykytalojen erittäin suuri höyrykuormitus yhdessä puutteellisesti toimivan ilmanvaihdon kanssa on vakavasti otettava asia. Jatkuva eristeen paksuntaminen seinissä johtaa todennäköisesti ongelmiin vuosikymmenten saatossa. Korven mukaan eristeen lisääminen ei ole ihan yksinkertainen juttu, sillä jos U-arvo paranee, joitain ominaisuuksia saatetaan menettää. Nollaenergiatalon teko Suomeen on hieman eri asia kuin Keski-Euroopan lauhkeampiin olosuhteisiin.

Lämmitysjärjestelmistäkin tulee taatusti kysymyksiä. Pelkän vuotuisen eurokustannuksen lisäksi neuvonnassa pitää muistaa lämmitysjärjestelmän työllistävä vaikutus. Sähkö ja maalämpö ovat helppoja ja vaivattomia lämmitysratkaisuja. Mutta siirryttäessä pelletteihin, puuhun ja turvebriketteihin työmäärä kasvaa.

Monilla ihmisillä ei yksinkertaisesti ole aikaa eikä harrastuneisuutta hoidella kattilaa ja polttoainehuoltoa.

Harrastuksena rakentaminen

Vuonna 1978 Seinäjoen tekusta rakennusmestariksi valmistunut Mauri Korpi oli pitkään Termo-Harkko Oy:n hommissa. Oman suunnittelutoimiston vetämistä sekä omaa pienimuotoista kirvesmiehen työtä muutaman kirvesmiehen kanssa on tullut tehdyksi viimeiset kymmenkunta vuotta.

Kaikki työt ovat olleet verokirjalla, sillä urakointipuoli ei Mauria kiinnostanut. Asiantuntemusta miehellä löytyy. Tästä on todisteena Mauri Korven hyväksyminen vuonna 1997 RKL-raadin asiantuntijaksi. Työn ohessa Mauri on jatkuvasti neuvonut rakentajia.

”Olen pitänyt siitä, että olen saanut tuoda oman mielipiteeni, kokemukseni ja ammattiosaamisen ihmisten tietoon.”

Rakentamisen ulkopuolelle meneviä harrastuksia Maurilla ei tunnu olevan. Rakentamisen hän on kokenut niin omaksi asiakseen, etteivät muut asiat ole sen kummemmin kiinnostaneet.

Korpi on Etelä-Pohjanmaan yhdistyksen mökki-isäntä, jonka vastuulla ovat Virroilla oleva yhdistyksen loma-asunnot. 1950-luvulla tehdyt mökit on tarkoitus purkaa ja tehdä yksi uusi tilalle.

Mökkien käyttöaste on laskenut kaiken aikaa, sillä lähes jokaisella jäsenellä on oma mökki.

Yhdistystoiminta on ollut pitemmän aikaa Mauri Korven sydäntä lähellä. E-P:n yhdistyksen rahastonhoitajuus on tällä hetkellä Maurin vastuulla, ja onpa takana yhdistyksen puheenjohtajuuskin.

Mauria harmittaa, kun nuoret mestarit ja insinöörit eivät ole kovin innostuneita järjestön toiminnasta. RKL:n toiminnassa mukana olo olisi erittäin tärkeää verkostojen luomisen kannalta. Myös ammattiosaaminen kehittyy, kun on mukana ammattilaisten porukassa.

Vastaavasti Korpi on tyytyväinen, että rakennusmestarikoulutus saatiin uudestaan alkuun. Pikkuhiljaa uusia mestareita alkaa valmistua, ja Mauri Korpi toivottaakin kaikki valmistuvat mukaan RKL:n toimintaan.

Teksti Visa Vilkuna, kuvat Visa Vilkuna, Juha Harju ja Katariina Kimara