Rakennusalalle on tehty vuosina 2007–2014 yhteensä 4 408 tilaajavastuutarkastusta. Tähän mennessä laiminlyöntimaksuprosessiin on johtanut 784 tarkastusta, ja niistä noin kahdessa kolmasosassa on määrätty laiminlyöntimaksu.

Laiminlyöntimaksujen yhteenlaskettu arvo on vajaa kolme miljoonaa euroa. Maksujen syynä on yleensä puute veroista tai eläkevakuuttamisesta.

Rakennusalan tilaajavastuuvalvonnan tavoitteena on varmistaa, että pääurakoitsijan lisäksi myös urakkaketjussa olevat alihankkijat ovat noudattaneet selvitysvelvollisuutta ketjun kaikilla tasoilla.

Valvonta on tuottanut tulosta: vuonna 2014 tilaajavastuulain selvitysvelvollisuutta noudatettiin selvästi aiempia vuosia paremmin joka kokoluokan yrityksissä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa.

Tilaajavastuulaki tuli voimaan vuonna 2007 ja sen tavoitteena on edistää tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista sekä torjua harmaata taloutta. Rakennusala on tilaajavastuuvalvonnan suurin yksittäinen kohde: kaikista vuosien 2007–2014 aikana tehdyistä tilaajavastuutarkastuksista noin 56 % kohdistui rakennusalalle.

Tilaajavastuulaki on rakentajien parissa koettu hyväksi. Edelleen kuitenkin toivotaan, että RALAn ja tilaajavastuuvalvonnan välistä yhteistyötä lisättäisiin. Lisäksi nykyistä tietojärjestelmää on sanottu ”ontuvaksi”.

”Se on totta, tietojen rekisteröinti on jäykkää. Kestää liian kauan ennen kuin tiedot päivittyvät rekisteriin” Juha Klami Rakennusliike Rakennuspartiosta toteaa.

Selvitys työterveyshuollon järjestämisestä

Tilaajavastuulakiin on äskettäin tehty muutoksia, jotka astuivat voimaan 1.9.2015. Muutos on tuonut tilaajavastuulakia valvovalle viranomaiselle runsaasti kyselyitä liittyen erityisesti työterveyshuoltoon. Uudistetun lain mukaan tilaajan on hankittava sopimuskumppanilta työterveyshuollon järjestämistä koskeva selvitys. Monelle tilaajalle on ollut epäselvää, mitä toimenpiteitä tämä käytännössä edellyttää.

Tilaajavastuulain muututtua tilaajan on hankittava muiden laissa edellytettyjen selvitysten lisäksi myös selvitys työterveyshuollon järjestämisestä. Selvitysvelvollisuus voidaan täyttää esimerkiksi hankkimalla jäljennös työterveyshuoltosopimuksesta.

Sopimuspuoli voi myös itse antaa tilaajalle kirjallisen selvityksen, josta ilmenee lakisääteisen työterveyshuollon järjestäminen. Tällöin selvityksestä on käytävä ilmi työterveyshuollon palveluntuottaja.

Silloin, kun sopimuspuolella ei sopimusta tehtäessä ole vielä velvollisuutta järjestää työterveyshuoltoa, tulee tilaajan hankkia selvitys siitä, miten sopimuspuoli aikoo järjestää työntekijöiden työterveyshuollon.

”Tietysti on hyvä, että työterveyshuolto on järjestettävä, mutta piitäkö se liittää urakkasopimukseen”, kysyy Timo Määttänen, Lemminkäisen työpäällikkö Joensuussa.

Teksti ja kuvat Jari Kostiainen