Jyväskylän Ammattikorkeakoulu aloitti AMK rakennusinsinöörien koulutuksen vuonna 2007. Tätä ennen arvostettu opinahjo koulutti rakennusmestareita 16 vuoden ajan. Mestarikoulutuksen loppuminen koko maassa oli ylhäältä tullut valitettava päätös, johon oppilaitokset eivät voineet vaikuttaa.

Onneksi vahingosta viisastuttiin ja rakennusmestareiden koulutus aloitettiin pikkuhiljaa uudelleen. JAMK:n opetukseen osallistuva laboratorioinsinööri Reijo Pitkänen yhdessä rakennuspuolen koulutusvastaava Jukka Konttisen kanssa kertovat oppilaitoksen tekevän tiivistä yhteistyötä muiden rakennusalan ammattikorkeakoulujen kanssa.

Molemmat miehet korostavat, että tutkinnot on pidettävä hyvällä suomalaisella eikä yleiseurooppalaisella tasolla. On tuhoisaa laskea koulutuksen tasoa sen takia, että olisimme samalla viivalla muiden EU-maiden kanssa. Meidän ei tarvitse olla yhtä huonoja kuin muut, sillä meidän suomalaisten on oltava parempia.

Osaajilla on kysyntää

JAMK:ssa on 35 aloituspaikkaa rakennusinsinöörin AMK-opintoihin. 2013 kaudella alkoi TAMK:n kanssa mestarikoulutus monimuotokoulutuksena 20 opiskelijalla. JAMK:ssa on aloittanut myös ensimmäinen 20 opiskelijan kurssi SEAMK:n (Seinäjoki) rakennusmestaripuolella. Opintoja on takana vuoden verran, seuraava erä aloittaa tammikuussa 2017.

Rakennusmestareiden koulutus toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu SEAMK:n kanssa. Käytössä olevat mestareiden 20 aloituspaikkaa ovat SEAMK:n, ja koulutus tapahtuu SEAMK:n tutkintorakenteen mukaan. Kovin suurta eroa opetussuunnitelmissa ei tosin ole, sillä lakisääteiset vaatimukset opintojen sisällöstä ovat kaikille oppilaitoksille samat.

JAMK:n tavoitteena on oman mestarikoulutuksen sekä insinööripuolen ylemmän AMK-koulutuksen aloittaminen lähivuosina. Aloituspaikkoja olisi saatava lisää, sillä rakennusteollisuudessa ja rakentamisessa ylipäänsä on tarvetta kaikille kolmelle ammattikunnalle.

Onneksi Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL on asiassa kanssamme samoilla linjoilla, Konttinen ja Pitkänen toteavat. Miehet harmittelevat vallalla olevaa koulutusresurssien leikkausintoa, jolloin ei ole mahdollisuuksia opintokokonaisuuksien laajentamiseen ja ylimääräisen tiedon jakamiseen. Tarvetta erikoisosaamisen ja tiettyjen painopistealueiden terävöittämiseen kyllä olisi.

Monimuotokoulutus kiinnostaa

JAMK:n rakennusmestarikoulutus on monimuotokoulutusta, jossa varttuneemmat opiskelijat ovat jo työelämässä, usein rakennusliikkeiden palveluksessa. Kerran kuussa olevalla lähiopetusviikolla ollaan tiiviisti Jyväskylässä.

Loppuosa kuusta ollaan työssä ja opiskelu sekä tehtävät hoidetaan työn ohessa kotipaikkakunnalla. Opiskelijat joutuvat koville, sillä vaatimustaso on sama, olitpa kokopäivätoiminen opiskelija tai monimuoto-opiskelija.

Mestariopiskelijat tuntuvat olevan erittäin motivoituneita. Heidän rakennusalan kokemuksensa on selkeyttänyt uravalinnan, ja nyt opiskellaan täysillä kohti unelma-ammattia.

Vaikka rakennusmestareiden ja rakennusinsinöörien AMK-opetussuunnitelmassa on samoja oppiaineita ja kokonaisuuksia, opiskelussa ei tule juuri ollenkaan päällekkäisyyttä. Insinöörien kohdalla fokus on lujuuslaskennassa, mallintamisessa ja projektin pitkän aikavälin materiaalinhallinnassa. Mestareiden koulutuksessa keskitytään työmaan päivä- ja viikkokohtaiseen hallintaan ja työnjohtoon.

Aikuisopiskelu kannattaa

Reijo Pitkänen on oivallinen esimerkki jatkuvasta kouluttautumisesta ja eteenpäin pyrkimisestä. Ammattikoulun betonirakentamislinja käytyään mies kävi armeijan. Sen jälkeen oli vuorossa rakennuslaborantin kurssi Espoon Dipolissa. Kurssin jälkeen Pitkänen sai Harjun betonilta laborantin pestin.

Rakennustekniikan työteknikon paperit tuli hankituksi seuraavaksi. Kun rakennusmestarikoulutus Jyväskylässä vuonna 1990 alkoi, Reijo pääsi ensimmäiselle kurssille mukaan. Yritystoimintaakin Reijo pyöritti 2000-luvun alkuun saakka, ja samaan aikaan hän suoritti LVI-suunnittelijan tutkinnon.

Insinööriopinnot mies aloitti Tampereella, mutta paperit hän sai vuonna 2004 JAMK:sta. Viimeisin Pitkäsen opiskeluista on teknologiaosaamisen johtamisen ylemmän AMK-tutkinnon suorittaminen.

RKL:n toiminta kiinnostaa

Rakennusmestariksi valmistumisestaan alkaen Reijo Pitkänen on ollut Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n jäsen. Takavuosilta yhdistyksen varapuheenjohtajan pestikin on tullut miehelle tutuksi, ja hän on jäsenenä RKL:n raadissa. Reijon tekemä arvokas työ on huomattu, sillä pari vuotta sitten hänet valittiin Keski- Suomen vuoden rakennusmestariksi.

Tämän hetken painopiste yhdistyksen toiminnassa on jäsenistön keski-iän alentaminen.

”Opiskelijat ovat mukavasti jäsenenä, mutta heidät olisi saatava pysymään yhdistyksessä valmistumisen jälkeenkin. Vaikka ’juutuubit’ ja ’feisbuukit’ mahdollistavat helpon yhteydenpidon, kasvokkain tapahtuva toiminta yhdistyksessä avaa kuitenkin verkostoja huomattavasti tehokkaammin”, Reijo Pitkänen arvioi.

RKL:n tarjoamat lukuisat koulutukset ja pätevöitymiskurssit jäsenistölleen antavat myös erittäin hyvän vastineen jäsenmaksulle. Opiskelijat olisi saatava ymmärtämään, että RKL:n kautta pystyy ajamaan omia etujaan. Pitkänen on tyytyväinen, kun RKL:n Helsingin toimistossa työskentelevä opiskelija-asiamies Mari Fabritius on aktiivisesti kentällä mukana kertomassa yhdistyksen ja keskusjärjestön jäsenilleen tarjoamista arvokkaista eduista.

Lukuisia harrastuksia

Vaikka opiskelu ja yhdistystoiminta ovat vieneet Reijo Pitkäsen vapaa-ajasta melkoisen siivun, niin hän on ehtinyt harrastamaankin. Tulevaisuuden suunnitelmien tueksi Reijo on aloittanut espanjan opiskelun. Joskus 1980-luvulla hankitut sähköurut ovat antaneet kipinää tietokoneella ja syntetisaattorilla tehtävään konemusiikkiin ja erilaisiin ääniin.

”Tietyn äänen, vaikkapa linnun viserryksen äänispeksien hakeminen koneelta on erittäin mielenkiintoista puuhaa”, Reijo Pitkänen tunnustaa.

Liikunnallisten harrastusten puolella karate kiinnosti nuoruusvuosina sen verran, että vajaassa kymmenessä vuodessa Reijo sai ruskean vyön todistukseksi osaamisestaan. Iän karttuessa karatae vaihtui lenkkeilyyn. Reijo sanookin leikillisesti, että lenkkeilyyn avulla hänen olisi tarkoitus päästä terveenä pois laitoksesta.

”Niin, ja onhan meillä mökki Konneveden rannalla. 1980-luvulla rakennetun mökin ylläpidossa riittää askaretta ja harrastusta yllin kyllin”, Reijo lopettaa.

Teksti ja kuvat Visa Vilkuna