Lohjan Asuntomessut tarjosivat koekentän pientalojen ilmasto- ja ympäristöystävälliselle rakentamiselle ja ratkaisujen vertailulle. Samankokoiseen hiilijalanjälkeen on monta reittiä.  

Hiidensalmen Palkkikatu johtaa messualueen portilta kohti Lohjanjärveä. Kaksi viimeistä taloa ennen järveä erottuvat naapuritaloista tummina, kaksikerroksisina ja alueen suurimpina. Ne poikkeavat muista myös runkomateriaaleiltaan. Talo Sensu on rakennettu betonielementeistä ja Villa Nordic Stories lamellihöylähirsistä.

Molempien talojen ulkoseiniä peittää osin liuskekivi, mutta runkomateriaalit näkyvät paljaina monissa sisäseinissä. Erityisen hyvin materiaalivalinnat näkyvät rakennusten hiilijalanjäljissä. Betonin valmistus tuottaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä, kun taas puu varastoi hiiltä.

”Rakennusmateriaalien päästöeroista huolimatta Sensu ja Nordic Stories saivat jokseenkin samankokoiset hiilijalanjäljet. Neliötä kohden laskettuna Sensun päästöt osuvat messualueen pientalojen keskitasoon, joka on noin 14 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia lämmitettyä neliötä kohden vuodessa, ja Nordic Storiesin lukemaksi tuli 15”, kertoo Canemure-ilmastohankkeen projektivastaava Jenna Kotilehto Lohjan kaupungilta.

Hiilidioksidiekvivalentti on suure, joka kertoo, miten paljon ihmisten aiheuttamat eri kasvihuonekaasujen yhteenlasketut päästöt aiheuttavat ilmaston lämpenemistä.

Kotilehto opasti messurakentajia ilmastoon ja ympäristöön vaikuttavissa ratkaisuissa ja tilasi hiilijalanjälkien laskelmat Granlund Oy:ltä.

Talo Sensun viherkatto pidättää hulevesiä ja viilentää taloa helteellä. Lisäksi se tarjoaa niittymäiset näkymät toisen kerroksen ikkunoista ja tukee luonnon monimuotoisuutta alueella. Ylemmän katon aurinkopaneelit pysyvät tavallista viileämpinä ja siten hyötysuhteeltaan parempina, kun alla on valkoinen vesikate.

Hyvä sisäilma tiiviiseen taloon

Betoninen Sensu kiri vertailussa hirsitalon kiinni käytön aikaisilla päästöillä. Sensun energiatehokkuutta kuvaava E-luku oli koko messualueen matalin, 62, ja sillä talo pääsi A-energialuokkaan toisen betonirakenteisen, kahden puurunkoisen ja yhden teräsrunkoisen pientalon kanssa. Loput 13 pientaloa edustavat energialuokkaa B.

”Laitoimme kivivillaa eristeeksi jonkin verran vaatimusten yli. Kun vielä saumavaloimme elementit kiinni, tiesimme talosta tulevan tosi tiiviin ja kestävän. Elinkaarilaskelmathan tehdään 50 vuodeksi, mutta tämä kestää pidempään”, sanoo Sensun rakennuttanut Tomi Norrby.

Kivivillan valintaa Norrby perustelee muun muassa sillä, että kosteutta hylkivä materiaali tuskin aiheuttaisi sisäilmaongelmia. Hänen vaimonsa on altistunut opettajan työssään homeille, minkä vuoksi sisäilman laatu ohjasi pitkälti valintoja.

”Melkein mistä tahansa materiaalista voi tehdä talon, jossa on hyvä sisäilma, kunhan kaikki ratkaisut on mietitty ja talo rakennetaan huolella. Valitsimme runkomateriaaliksi betonin, koska halusimme energiatehokkaan ja hieman japanilaishenkisen talon.”

Kolmentoista puutalon ja kolmen kivitalon rinnalla Lohjan Asuntomessuille nousi myös kaksi teräsrunkoista pientaloa. ProModi koottiin kuudesta teräselementistä, joiden lukumäärää voidaan vaihdella asukkaiden tarpeiden muuttuessa.

Vähähiilisyyttä on osattava vaatia

”Messutaloissa tulee hyvin esille se, että materiaalit eivät ole yksiselitteisesti hyviä tai pahoja ilmaston kannalta. Materiaalien määräkin vaikuttaa monin tavoin. Mitä isompi talo, sitä enemmän tarvitaan rakennusmateriaaleja, joiden valmistaminen ja käsittely elinkaaren lopussa aiheuttaa päästöjä. Myös eristysmateriaalit kasvattavat rakentamisen päästöjä, mutta niillä saavutettu energiatehokkuus taas vähentää päästöjä rakennuksen käytön aikana”, Kotilehto sanoo.

”Tulevaisuudessa tehdään toivottavasti taloja, joissa niin materiaalien kuin käytönkin päästöt saadaan pieniksi.”

Kotilehdon mukaan hiilidioksidipäästöjen minimointi edellyttää taidokasta optimointia suunnittelun alusta alkaen. Messualueen laskelmat tehtiin kuitenkin rakennusten jo valmistuttua. Näin saatiin koekäyttöön ympäristöministeriön juuri päivittämä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä.

”Osa laski päästöjä itse jo suunnitteluvaiheessa. Huikea esimerkki on pyöreä, teräsrunkoinen Pyörre, jonka suunnittelijat tekivät materiaali- ja tuotevalintoja hiilidioksidipäästöjä vertaillen”, Kotilehto kertoo.

Kotilehdon mukaan messurakentaminen osoitti osaltaan, että materiaalien pieniin päästöihin ja A-energialuokkaan pääsee nykymarkkinoillakin vain, jos pientalon rakennuttaja määrittelee ne selkeästi omaksi tavoitteekseen.

Siron, teräsrunkoisen Pyörteen ikkunasyvennykset vihjaavat sisällä paksuista seinistä, kun taas ulkona ne paljastuvat ulokkeiksi.

Katto apuna viilennyksessä

Messutalot tekevät energiatehokkuuden vertailusta tavallista helpompaa, koska valtaosassa taloista on ilma-vesilämpöpumppu tai poistoilmalämpöpumppu. Maalämpöä kaivoksen naapurissa ei sallittu. Yli puolessa taloista on lisäksi aurinkopaneelit.

”Ilmaston näkökulmasta lähtökohtana pitäisi olla, että viilennystä ei uudessa talossa tarvita, ja jos tarvitaan, sähkön tuottavat aurinkopaneelit. Tämä toteutuu useimmissa messutaloissa. Alueella on kuitenkin paljon suuria ikkunoita, joita varjostetaan pelkästään sisäpuolisin kaihtimin”, Kotilehto sanoo.

Sensussa yläkerran lattia tarjoaa varjostavan katoksen alakerran isoille ikkunoille, kun taas yläkerran ikkunat ovat lähes kaikki pohjoiseen. Lisäksi 240 neliön kattopinta-alasta yli puolet on valkoista PVC-vesikatetta Norrbyn omasta yrityksestä.

”Valkoinen katto pysyy 30–40 astetta viileämpänä kuin musta bitumi. Viileämmässä myös aurinkokennojen hyötysuhde paranee, ja katto heijastaa samalla lisää valoa kennoihin”, Norrby sanoo.

Toinen puoli Sensun katosta on viherkattoa, joka viilentää taloa haihduttamalla vettä.

Hulevedet hallintaan pihoilla ja katoilla

Sensun viherkatolla kasvaa maksaruohoja, yrttejä, heiniä ja muita perennoja. Samankaltaisia niittyjä perhosineen ja pörriäisineen näkyy monenkin messutalon pihassa valtavien terassien reunoilla. ”Muutamissa pihoissa on selvästi panostettu hulevesien hallintaan ja luonnon monimuotoisuuteen, kuten alueella oli tavoitteenakin. Niissä on paljon kasvillisuutta ja painanteita, jotka imeyttävät hulevettä huomattavasti paremmin kuin nurmikko. Yhdessä kerrostalokorttelissa kerätään myös sadevedet kasteluvesiksi käsin pumpattavaan kaivoon”, Kotilehto kertoo.

Lue lisää: Teräs taipui toiveiden Pyörre-taloksi – Rakennustaito.fi

Designtalo Idyll valittiin tämänvuotisten Asuntomessujen mallitaloksi heinäkuussa. Kuvassa Designtalon Sakari Myllyneva edessä ja taustalla RKL:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth, RKL:n toinen puheenjohtaja Jukka Lintunen ja Heikki Vuorenpää Asuntomessuilta

RKL:n valitsema mallitalo edustaa laatua ja työturvallisuutta

RKL:n puheenjohtajisto valitsi DEN Finland Oy:n rakennuttaman, kartanohenkisen Designtalo Idyllin Lohjan Asuntomessujen mallitaloksi.

”Työmaan työturvallisuus oli erinomaisella tasolla, samoin projektijohtaminen kokonaisuudessaan. Näin syntyi kaikin puolin laadukas talo”, toteaa RKL:n toinen puheenjohtaja Jukka Lintunen.

Lintunen pitää tärkeänä, että työturvallisuus saa pientalohankkeissa saman arvon kuin suurilla työmailla. Huomiota kannattaa hänen mukaansa suunnata myös rakennusmateriaalien kierrättämiseen rakentamisen aikana, kuten Designtalo Idyllissä oli tehty.

A-energialuokkaan kuuluva Designtalo Idyll lasketaan hiilineutraaliksi, koska talon päästöt kompensoidaan.

Teksti Marianna Salin kuvat Jesse Kainulainen ja Asuntomessut