Valtioneuvoston vuokraama, ulkoministeriön käytössä oleva suojeltu kiinteistö Helsingin Katajanokalla kokee seuraavan kahden vuoden aikana perusteellisen remontin. Keskeinen tavoite on luoda talossa työskenteleville mahdollisimman hyvät työskentelyolot.

Venäjän sotaväen kasarmina alun alkaen palvellut Merikasarmi on ollut Suomen ulkoministeriön käytössä 1980-luvulta lähtien. Kun viime marraskuussa käynnistynyt mittava peruskorjaus kesään 2021 mennessä valmistuu, kaikki ministeriön noin 800 Suomessa työskentelevää henkilöä mahtuvat samaan kiinteistöön.

”Ennen peruskorjausta työpisteitä oli useissa osoitteissa. Nyt kaikki työntekijät saadaan saman katon alle. Se onnistuu parantamalla tilankäytön tehokkuutta monitilatoimistokonseptin avulla. Jatkossa kiinteitä työpisteitä ei ole. Työpiste valitaan kulloisenkin työtehtävän mukaan”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Markku Inkeroinen. Työpisteitä on yhteensä 650.

Inkeroinen korostaa Senaatin kiinteistöissään käyttöönottaman monitilatoimiston erityislaatua. Kyse ei hänen mukaansa ole avotoimistosta, vaan isosta kirjosta ominaisuuksiltaan vaihtelevia tiloja hiljaisista huoneista ja niin sanotuista vetäytymistiloista hyvin varustettuihin yhteiskokoustiloihin.

”Eri tiloihin pääsy on myös tarkkaan määritelty tehtävien mukaan. Uudenlainen toiminnallisuus ja myös talotekniikan ikääntyneisyys vaikuttivat siihen, että mittava peruskorjaus kannattaa tehdä juuri nyt. Rakenneteknisesti olisi vielä elinkaarta ollut jäljellä, mutta remontin yhteydessä on järkevää laittaa talo kerralla kaikilta osin kuntoon”, Inkeroinen toteaa.

Työmaan vastaava mestari Tuomas Nousiainen NCC:stä (vas.), Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Markku Inkeroinen ja NCC:n työmaainsinööri Niko Simola tekevät yhteistyötä liki kolme vuotta kestävässä Merikasarmin remontissa.

Haitta-aineet kuriin

Varsinaisia rakenneteknisiä korjauksia Merikasarmin kiinteistöön on tarpeen tehdä melko vähän, sillä vanhimpien osien kantava tiilirunko ja puiset välipohjat sekä uudempien osien betonirunko ovat varsin hyvässä kunnossa.

Vanhimpien, 1800-luvulla rakennettujen kiinteistön osien rakenteet sisältävät kuitenkin aikanaan tavallisia ja hyväksyttyjä aineita, kuten kreosoottia ja asbestia. Asbestia ja kreosoottia sisältävät rakenteet puretaan, minkä lisäksi sisäpinnat tiivistyskorjataan.

”Kiinnitämme suurta huomiota aliurakoitsijoiden valintaan, niin myös tiivistyskorjauksen tekijöistä päätettäessä. Pitää olla tietysti ammattitaito kohdallaan, minkä lisäksi on osoitettava, että lakisääteiset velvollisuudet on hoidettu”, sanoo työmaan vastaava mestari Tuomas Nousiainen NCC:stä.

NCC toimii hankkeessa palveluntuottajana – Senaatti-alliansseissa käytettävän terminologian mukaisesti. Senaatti ja NCC muodostavat allianssin kahdestaan: NCC huolehtii suunnittelun ohjaamisesta, Senaatti-kiinteistöt sen johtamisesta. Markku Inkeroinen pitää Senaatin allianssimallin yksinkertaisuutta hyvänä asiana.

”Oikeastaan tämä on varsin lähellä projektinjohtourakointia. Se tosin on erona, että jaamme riskit. Jos hankkeen aikataulu-, kustannus- ja muut tavoitteet toteutuvat, NCC saa onnistumisesta lisäpalkkion”, Inkeroinen toteaa.

Konkari tuo hiljaista tietoa

Edellytykset onnistuneesti sujuvalle hankkeelle ovat myös siksi, että NCC:n työpäällikkö Juha Korkiakoski oli 1980-luvulla mukana, kun kiinteistössä viimeksi tehtiin remontti. Myös tuolloin remontti oli talotekniikkavetoinen. Korkiakosken kautta työmaalle on siirtynyt sellaista hiljaista tietoa, joka ei olisi ollut mahdollista pelkästään dokumentteja tutkimalla.

Viimeistä edellisellä isossa remo­ntissa ei kuitenkaan kajottu haitta-aineisiin, esimerkiksi perustuksissa aikanaan yleisesti käytettyyn kreosoottiin. Se nousi huolenaiheeksi vasta 1990-luvulla, kun ympäristötietoisuus kasvoi ja korjausrakentamisen menetelmät kehittyivät.

Vanhat portaat on suojattava työmaan ajaksi vanerilla.

Nopeutunut hanke

Jäähdytyksen lisääminen kuuluu nykyisen toimistorakentamisen perusasioihin, kun tavoitellaan hyviä työskentelyoloja. Kun lisäksi ilmanvaihdon ilmamäärät ovat kasvaneet 1980-lukuun verrattuna, on luonnollista, että talotekniikalle tarvitaan aiempaa enemmän tilaa.

”Rakennamme pystykuiluja jonkin verran lisää. Lisäksi tietomalli auttaa optimoimaan tekniikan tilankäyttöä”, Tuomas Nousiainen kertoo.
Talotekniikan hankinnoista kaksi­osaisen hankkeen ykkösvaiheeseen NCC on tehnyt jo pääosan: sähköt urakoi Aro Systems, LVI-työt puolestaan Quattroservices. Rakennusautomaatiourakoitsijakin valitaan vielä kesään mennessä.

Kakkosvaihe alkoi vajaan puolen vuoden viipeellä ykkösvaiheeseen nähden. Alun perin näiden vaiheiden välisen ajoituseron piti olla paljon pidempi kuin nyt toteutuva puoli vuotta. Tämän mahdollisti valtioneuvoston kanslian ulkoministeriön tarpeisiin löytämät väistötilat Esplanadin varrelta. Näin kaksiosaisen hankkeen kokonaisaikataulu nopeutuu peräti runsaalla kahdella vuodella.

Laadun kustannuksella hanketta ei kuitenkaan kiritä luovutuskuntoon. Luovutusprosessi on kaksivaiheinen: vaiheista ensimmäisessä NCC luovuttaa kohteen itselleen ja korjaa mahdollisesti havaitsemansa virheet ja puutteet. Varsinaisessa tilaajalle luovutuksessa on periaatteena nollatoleranssi: myöhemmin, talon ollessa käytössä, ei saa enää tulla korjattavaa – ei ennen kuin vasta seuraavassa suurremontissa vuosikymmenien päästä.

Teksti ja kuvat Vesa Tompuri