Rakennustaito
8.3.2022 | Päivitetty 8.3.2022
Viimeksi Suomessa nostettiin merihiekkaa ja merisoraa laajamittaisesti Helsingissä Vuosaaren sataman rakentamiseen vuosina 2004 – 2008. Ruoppaus tapahtui valtion omistamalla vesialueella Itä-Tontun ja Soratontun lähellä.
Viime kesänä Metsähallituksen tytäryhtiö MH-Kivi Oy toteutti koenoston samalla paikalla.
Metsähallitus hallinnoi tytäryhtiöineen merikiviainesvarantoja valtion vesialueilla, jotka käsittävät suurimman osan on rannikosta.
Metsähallitus myi vuonna 2013 osan silloisen tytäryhtiönsä Morenia Oy:n liiketoiminnasta. Jäljelle jääneestä osasta perustettiin nykyinen MH-Kivi Oy. Silloisen Morenian toimintaan kuului kiviainesjalosteiden toimittaminen asiakkaille. Myynnin jälkeen Metsähallitus on keskittynyt ainoastaan vuokraamaan kiviainesvarantoja muille toimijoille tytäryhtiönsä MH-Kiven kanssa.
Merikiviaineksia ryhdyttiin kartoittamaan Suomessa 1950-luvulla. 1980-luvulla siitä tuli järjestelmällistä, ja samalla vaadittiin vesilupaa. Ennen 1960-lukua merihiekkaa ja merisoraa sai siis kuka tahansa nostaa vapaasti.
”Viime kesän näytteet tutkittiin ja ne saivat CE-merkinnän betonin valmistukseen. Nyt, kun pääkaupunkiseudulle haetaan hiekkaa ja soraa betonin raaka-aineeksi yhä kauempaa, merihiekan hyödyntäminen
alkaa olla kannattavaa alue- ja satamarakentamisen ohella myös betonin valmistuksen tarpeisiin. Kuljetuskustannukset ja hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun kuljetusmatka lyhenee”, kertoo MH-Kiven toimitusjohtaja Harri Saxlund.
Saxlund näkee Helsingin Koivusaaren ja Espoon Finnoon eli Suomenojan hyvinä lähitulevaisuuden aluerakentamisen kohteina, joissa merihiekka ja -sora ovat kilpailukykyisiä.
Merikiviaineksen hyödyntäminen tarvitsee kuitenkin ruoppausaluksen purkupaikan sekä tukitoimintoalueet. Tämä kannattaisi huomioida jo kaavoitusvaiheessa nykyistä paremmin.
Merikiviaineksen nosto edellyttää suuria määriä kannattaakseen. Itä-Tontin ja Soratontun luona on luvitettua merikiviainesta viisi miljoonaa kuutiometriä.
Ottotoiminnalla on lukuisia haitallisia ympäristövaikutuksia muun muassa pohjaeliöstöön, linnustoon, luontotyyppeihin ja veden samentumiseen. Siksi vesilain mukaisiin lupiin sisältyy määräyksiä, joilla vähennetään hankkeesta koituvia haittoja.
MH-Kivellä on Loviisan Pernajan merialueella toinen valmiiksi luvitettu nostoalue odottamassa käyttöä. Metsähallituksen ensimmäistä omaa merituulivoimapuistoa suunnitellaan Korsnäsiin Pohjanmaalle. Sen rakentamisessa on tarkoitus käyttää Pohjanlahden merihiekkaa- ja -soraa.
Metsähallitus selvitti merihiekan nostamista Pohjanlahdella parikymmentä vuotta sitten. Kysyntä, laatu ja kannattavuus ”eivät asettuneet kohdalleen”.
”Nyt tutkimme aktiivisesti merikiviaineksen hyödyntämistä. Eräs mahdollisuus on aurinko- ja tuulivoiman ylituotannon varastointi siihen lämpöenergiana. Tarkoitus on käyttää sitä myös ennallistamiseen luomalla meriajokkaan kasvupaikkoja ja kalojen kutualueita.”
Meriajokas muodostaa laajoja vedenalaisia niittyjä rannikkovesien hiekkapohjille.
Merenpohjassa ja kuivalla maalla olevien harjujen hiekka- ja soravarannot syntyivät, kun jääkausi kulutti kallioperää ja muokkasi siitä irronnutta ainesta.
”Merihiekkaa ei kannata käyttää suuria määriä toisarvoisiin kohteisiin kuten täyttöihin. Se olisi vähenevien luonnonvarojen tuhlaamista. Ainakin sitä pitää tarkasti arvioida”, korostaa erikoisasiantuntija Mika Räisänen Geologian tutkimuskeskuksesta.
Geologisen tutkimuskeskuksen arvion mukaan merenpohjan hiekka- ja soravarannot ovat 2 – 3 miljardia kuutiometriä, mikä vastaa noin 50 vuoden kiviainesten käyttömäärää Suomessa. Mantereella hiekka- ja soravarannot ovat 48 miljardia kuutiota. Ympäristön takia kaikkea ei kuitenkaan pystyttäisi hyödyntämään.
Rakentamisessa mennään kohti kallioiden hyödyntämistä. Kallioita on myös meressä, mutta niiden
louhimista ei ole otettu esille. Räisänen muistuttaa, että kallioiden kivilajien tutkimista ennen louhintaa kannattaa lisätä. Silloin esimerkiksi arvokkaat kovat kivilajit pystytään hyödyntämään kantaviin rakenteisiin ja asfalttiin.
Teksti Riitta Malve Kuvat Roni Lehti / MH-Kivi
Muutoksen tuulet -sarja käsittelee rakennussektorin uudistumista ja teknologian kehittymistä. Sarjan edelliset osat ovat luettavissa myös tältä sivustolta.
Koulu-, opisto-, päiväkoti- ja liikuntarakennus Wintteri otetaan vaiheittain käyttöön Uudenkaupungin keskustassa. Uuteenkaupunkiin on noussut kunnianhimoinen uudisrakennus. Wintterin uimahalli avattiin yleisölle helmikuun alussa, ja talvilomaviikon jälkeen...
Yleistyvät rankkasateet, pitkät kostean sään jaksot ja leudot talvet rapauttavat ikääntyviä tiilijulkisivuja. Osaamista kestävään julkisivurakentamiseen on. Avainasemassa ovat oikeat materiaalivalinnat ja kosteuden ohjaaminen pois seinärakenteesta. Ilmastonmuutos lisää...
Rakennusalan tuottavuuden parantamiseksi yritykset ja muut toimijat ovat lähteneet kehittämään teollista rakentamista. Kyseessä on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka hyödyntää useita menetelmiä, kuten esimerkiksi tahtituotantoa, lean-periaatteita ja digitaalisia työkaluja. Yksi...
Koulu-, opisto-, päiväkoti- ja liikuntarakennus Wintteri otetaan vaiheittai...
Yleistyvät rankkasateet, pitkät kostean sään jaksot ja leudot talvet rapauttavat...
Viisikymmentä vuotta täyttänyt kirjastorakennus Lappeenrannan keskustassa on eri...