Espoon keskustan historiallisen kulttuurimaiseman kupeeseen louhitaan Blominmäen vedenpuhdistamon massiivista luolastoa. Kiveä rahdataan työmaalta 300 auton päivävauhdilla yhteensä 850 000 kiintokuutiometriä.

Melu on huumaava, kun Sandvikin porajumbo työskentelee neljänkymmenen metrin syvyydessä peruskallion uumenissa. Valokehä ympäröi konetta, jonka pitkät terät uppoavat vaivatta kiveen. Hetki pidetään taukoa, kun apumies käy vaihtamassa porien kruunupäät.

Tietokoneohjattu kolmepuominen porajumbo on toinen Lemminkäisen tuoreesta koneesta, jotka saivat pari vuotta sitten tulikasteensa Tampereen Rantatunnelin louhintaurakassa. Koneessa on huippuunsa viedyt automaattitoiminnot ja porausteknologia, jotka mahdollistavat tarkan louhinnan ja sen, että räjäytykset aiheuttavat mahdollisimman vähän tärinähäiriöitä ympäristöön.

Porajumboja työmaalla on kaikkiaan viisi. Projekti-insinööri Jarkko Meriläinen ei malta olla kehumatta kotimaisia koneita.

”Näitä koneita ja meidän työskentelytapoja tullaan katsomaan Koreaa ja Brasiliaa myöden. Erityisesti poraus- ja panostuskaavioiden luonti, porajumbot ja tärinämittareiden yhteispeli kiinnostavat vieraita, hän sanoo.

Ruiskubetonointiroboteissakin luotetaan kotimaisuuteen. Ne tulevat Normetin Iisalmen tehtaalta.

Kokenut porukka

Meriläinen on silminnähden ylpeä työmaastaan, erityisesti siellä työskentelevistä eri alojen ammattilaisista. He ovat kiertäneet kalliorakennustyömaita jo pitkään yhdessä, monet useita vuosikymmeniä.

”Tällä työmaalla on kymmenkunta kaveria, jotka olivat tekemässä jo kolmekymmentä vuotta sitten valmistunutta Helsingin Viikinmäen vedenpuhdistamoa.”

Viime vuosina lähes sama kalliorakennusporukka on vastannut muun muassa Helsingin keskustan maanalaisen huoltoväylän, Tampereen ja Oulun mittavien pysäköintilaitosten sekä Tampereen Rantatunnelin kalliorakentamisesta.

Blominmäessä töitä painetaan arkisin kolmessa vuorossa ja lähes joka viikonloppukin ainakin päiväsaikaan. Räjäytystöille on saatu erittäin hyvät työskentelyajat: arkisin 7–22 ja lauantaisinkin 9–18.

Työmaan reilusta sadasta työntekijästä Lemminkäisen palkkalistoilla on noin puolet. He vastaavat ensisijaisesti kaikesta louhintatyöstä.

”Suurin osa aliurakoitsijoista on pitkäaikaisia kumppaneitamme, joiden kanssa olemme tehneet monta onnistunutta hanketta yhdessä. He hoitavat muun muassa kivenajoa, lastausta, pultitusta ja rusnausta.”

Rusnaus on räjäytyksen jälkeen tehtävä työvaihe, jossa irrotetaan seinistä ja katosta irtonainen kiviaines. Tämä on tärkeää, jotta seuraavat työvaiheet voidaan tehdä louhitussa tunnelissa turvallisesti.

Työvaiheiden oikea-aikainen tekeminen eri puolilla työmaata vaatii tarkkaa projektihallintaa, jotta pysytään tiukoissa aikatauluissa.

”Työssä on kahdeksan vaihetta, jotka etenevät eri puolilla työmaata eri aikaan. Kun yksi prosessin vaihe valmistuu, heti tulee seuraava vaihe jatkamaan. Aikataulut joutuvat koville muun muassa konerikkojen vuoksi, jolloin kaikki työvaiheet joutuvat odottamaan.”

300 kyytiä päivässä

Työmaa on yksi suurimmista Lemminkäisen tekemistä kalliorakennusurakoista. Sen arvo on lähes 60 miljoonaa euroa.

Yksin työmaan kuorma-autoliikenne on melkoista, sillä kiviä kuljetetaan tällä hetkellä työmaalta päivittäin noin 300 kuormaa. Louhetta ajetaan sekä Espoon Ämmässuon alueelle että Lemminkäisen kivimurskaamolle Voutilaan. Helsingin KTK on Lemminkäisen kumppani kuljetuksissa, ja sen värvääminä autoja on aina Torniosta saakka.

Työmaan laajuudesta kertoo myös se, että sillä on kaksi tukikohtaa. Ne ovat louhittavan alueen eri päissä, kilometrin päässä toisistaan. Louhintatyö etenee sekä Mikkelänkallion että Blominmäen suunnasta. Puoli vuotta louhinnan aloittamisen jälkeen tunnelit eivät vielä ole saavuttaneet toisiaan.

”Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, saamme läpiajoyhteyden valmiiksi ennen vappua”, Meriläinen kaavaili huhtikuun puolivälissä.

Ensin tutkitaan

Kallioperän laatua ja vahvuutta on tutkittu tarkoin ennen louhintatyön aloittamista. Tutkimus on voitu tehdä huomattavasti tarkemmin kuin kaupunkialueella, koska louhittava kallio on kokonaisuutena metsäalueen alla. Kalliolaatua tutkitaan louhinnan edistyessä tarkemmin tunnusteluporauksilla. Jos niissä havaitaan poikkeamia alkuperäisiin tutkimuksiin, tieto välitetään suunnittelijalle, joka päättää, miten työssä edetään.

”Kallion laatu määrää, minkälaista lujitusta tehdään mihinkin paikkaan. Välillä vastaan tulee huonompaa kiveä, ja silloin pitää miettiä työmenetelmiä uudelleen”, Meriläinen sanoo.

Lujitus tehdään pultittamalla, jossa asennetaan 3–6 metrin pituisia ja 25 millin paksuisia harjateräspultteja noin 1–2 metrin välein niille porattuihin reikiin. Ennakkolaskelmissa on arvioitu, että työmaalla lyödään kallioon 90 000 pulttia.

Kalliota eheytetään ennen louhintaa tehtävällä esi-inkjektoinnilla. Siinä kallioseiniin, kattoon ja pohjaan porataan ennen räjäytystä noin 24 metriä pitkiä reikiä, joihin pumpataan kovalla paineella vesisementtiseosta. Reiät muodostavat räjäytettävän alueen ympärille suojaavan vaipan, joka ehkäisee vesitihkun pääsyn tulevaan tunneliin.

Yksilölliset räjäytykset

Koska työmaa sijaitsee lähes asumattomalla seudulla, työ voi edetä hyvää vauhtia, eli kalliota räjäytetään pääsääntöisesti viiden metrin katko kerrallaan. Louhittavien tilojen laajuudesta johtuen louhinta tehdään hallin poikkileikkauksen mukaan useassa eri lohkossa.

Ensin louhitaan hallin kattoperä kolmessa eri osassa. Sen jälkeen tehdään syvennyslouhintoja useammassa eri vaiheessa.

Työmaalla on parikymmentä tärinämittaria, jotka antavat tarkkaa tietoa räjäytysten vaikutuksesta ympäristöön. Mittareiden avulla varmistetaan, että räjäytysten aiheuttama tärinä pysyy sovittujen raja-arvojen alapuolella.

”Tällä työmaalla tärinämittareiden rooli on huomattavasti pienempi kuin kaupungeissa tehtävissä töissä, koska asutusta on aika vähän ympärillä. Kuuntelemme siitä huolimatta tarkalla korvalla kaiken palautteen, jonka saamme, ja reagoimme niihin tarpeen mukaan”, Meriläinen sanoo.

Päivittäin työmaalla räjäytetään 10–15 kertaa. Meriläinen laskeskelee, että räjäytyksiä oli kertynyt huhtikuun puolivälissä yli 900, joka on noin neljäsosa urakan koko räjäytysmäärästä.

Vaikka urakka on poikkeuksellisen suuri, suunnitellaan jokainen räjäytystyö yksilöllisesti. Suunnitteluinsinööri tekee tietokonemallin avulla tarkan 3D-mallin porauksista ja räjäytysaineen käytöstä. Mallin tiedot välitetään porajumbolle, joka toimii automaattisesti annettujen suunnitelmamittojen mukaan. Jokaisessa räjäytyksessä on pari sata panosta, jotka räjäytetään 6–8 sekunnin sisällä tarkoin suunnitellussa järjestyksessä.

”Saamme tärinämittareilta tietokoneillemme millisekunnin tarkkuudella arvokasta tietoa räjäytyksestä. Niiden mukaan suunnittelemme tulevia räjäytyksiä”, Meriläinen kertoo.

Jättiläismäiset mittasuhteet

Blominmäen luolaston työmaa kattaa kymmenen hehtaarin alueen. Suurimmat puhdistamohallit ovat 300 metriä pitkiä, 20 metriä leveitä ja 20 metriä korkeita, eli jokaiseen niistä mahtuisi yksi eduskuntatalo. Erikokoisten hallien lisäksi louhitaan mittava käytäväverkosto sekä muun muassa 17 kuilua. Louhetta syntyy 850 000 kiintokuutiometriä.

Louhinnan jälkeen luolastossa ruiskubetonoidaan 18 hehtaaria kalliota. Betonia kuluu noin 30 000 kuutiota.

Lemminkäisen louhinta- ja lujitusurakka on valmis tammikuun lopussa 2018, jonka jälkeen alkaa projektin seuraava louhintavaihe. Siinä louhitaan sekä Suomenojan nykyiseltä vedenpuhdistamolta tuleva seitsemän kilometriä pitkä tulotunneli että sen rinnalla kulkeva puhdistetun veden poistotunneli. Se päätyy Espoon edustan merialueelle noin kahdeksaan kilometrin päähän rantaviivasta. Tunneleista syntyy louhetta noin 650 000 kiintokuutiometriä.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 370 miljoonaa euroa. Vedenpuhdistamo valmistuu vuonna 2020, jolloin se käsittelee 400 000 ihmisen jätevedet. Puhdistamossa on varauduttu siihen, että se pystyy tulevaisuuden laajennusten jälkeen käsittelemään jopa miljoonan ihmisen jätevedet.

Blominmäki-luolastourakan työnjako

• Tilaaja: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
• Rakennuttajakonsultti: Sito Rakennuttajat Oy
• Pääsuunnittelu: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ja Ramboll Finland Oy
• Geo- ja kalliotekninen suunnittelu: Pöyry Finland Oy
• Pääurakoitsija: Lemminkäinen Infra Oy
• Blominmäen puolen maansiirto, avolouhinnat: Louhintahiekka Oy
• Kuilujen irtiporaukset ja louhinnat: Varkauden Louhinta Oy
• Lastaus: Jarkan Maansiirto Oy
• Kivenajo: Helsingin KTK
• Rusnaukset ja konetyöt: Ari Kuikka Oy

Teksti Jukka Nortio, kuvat Roope Permanto