Melkein kaikki uudistetaan kolmella peräkkäisellä ratapihalla Joensuun rautatieasemalla ja sen ympäristössä. Perusparannushanke on kuin liikkuva palapeli.

Vuonna 1894 käyttöön otettu Joensuun ratapiha kokee historiansa suurimman muutoksen. Viime vuoden toukokuussa alkaneessa perusparannushankkeessa toimintavarmuutta parannetaan uusilla raiteilla, raiteiden siirroilla, turvalaitteilla ja sähköistyksillä.

Monipuolisen projektin suunnittelusta vastaa Väylä­virasto. Hankkeen 77 miljoonan euron kokonaiskustannusarviosta pääurakoitsija NRC Group Finland Oy:n osuus on 44 miljoonaa euroa. Yksikköhintaisen osuuden sisältävä kokonaishintaurakka käsittää maa- ja taitorakentamisen, päällysrakenteet, sähkörata­rakenteet, radan turvalaitteet ulkolaitteiden osalta ja vahvavirtatyöt.
”Kaikki menee uusiksi”, NRC:n työmaapäällikkö Mikko Ylikulju kuvaa.

Joensuun ratapiha on erityinen. Se koostuu kolmesta peräkkäisestä ratapihasta, joita ovat rautatieasema sekä Peltolan ja Sulkulahden ratapihat. Ainoa paikka, jota myllerrys ei koske, on asemarakennus.

Joensuun ratapihan perusparannushanke

  • Rakennuttaja ja pääsuunnittelu: Väylävirasto.
  • Rakennuttamiskonsultti: Welado Oy.
  • Rakentamisen suunnittelu: Proxion Plan Oy ja A-Insinöörit Oy.
  • Kokonaiskustannusarvio on 77 miljoonaa euroa.
  • Pääurakoitsija: NRC Group Finland Oy.
  • Kokonaishintaurakka 44 milj. euroa.
  • Työmaa alkoi toukokuussa 2021 ja valmistuu joulukuuhun 2023 mennessä.

Paljon uutta ja jopa harvinaista

Kesän aikana asemaseudulla jatkettiin toisen välilaiturin rakentamista. Se valmistuu lokakuussa. Kolme alikulkusiltaa on perusparannettu. Hulevesiviemäriputki valmistuu talveen mennessä. Peltolassa on purettu vanha puunkuormausraiteisto.

Ylikuljun mukaan monet ratkaisuista ovat suomalaisittain harvinaisia. Yksi niistä on Sulkulahden rata­pihalle rakentuva sammutusjärjestelmä. Sitä tarvitaan, koska Sulkulahden kautta kuljetetaan vaarallisia aineita.
Uutta ovat myös matkustajaraiteiden väliin sijoittuva vaunuhuoltojärjestelmä sekä raideliikenteen ohjaustoimintojen tietokonepohjainen asetinlaite. Viimeksi mainittu sisältyy Mipro Oy:n turvalaiteurakkaan.

Tavanomaisen alikulkukäytävän asemesta on pystytetty teräsrakenteinen ylikulkusilta reunalaiturilta välilaiturille:

”Olen ollut alalla vuodesta 1998 lähtien enkä mihinkään vastaavaan ole törmännyt”, Ylikulju toteaa.

Sulkulahden ratapihalle rakentuvaan sammutusjärjestelmään kuuluu sammutusvesiasema.

Pitkä työmaa keskellä asuinaluetta

Merkittävä osa urakkaa on päällysrakenne, jonka sepelipatjan vahvuus on 55 senttiä.

Päällysrakennevastaavan työmaapäällikön Juha Jalamaan ja työmaamestari Marko Karhusen työnkuva onsepeli ja sen päälle tulevat ratarakenteet, vaihteet, pöllit ja kiskot.

Päällysrakenteen osalta työmaa on noin viisi kilometriä pitkä. Myös muut projektia kuvaavat tunnusluvut ovat vakuuttavia. Esimerkiksi uutta rataa tulee nelisen kilometriä; perusparannettavaa rataa on 20 kilometriä. Alueelle asennetaan 49 uutta vaihdetta.

Vaikka työmaata on kilometritolkulla, logistiikka on tiukkaa. Ratapiha on suurelta osin keskellä asuinaluetta, ja työmaaliikenne kulkee sen läpi. Lisäksi aseman välittömässä läheisyydessä on peruskoulu, joten töitä on pyritty tekemään silloin, kun lapset eivät ole koulussa.

Onneksi tilaajalta on saatu varastokäyttöön Peltolan entinen puunkuormausalue. Asema-alueella on vuokrattu rautatieaseman takana oleva käytöstä poistettu parkkialue. Siihen on tulossa kerrostalo, mutta­ Ukrainan sodan takia rakentamisen aloitus on viivästynyt.

Viivästyksiä myös sodan vuoksi

Sota on vaikuttanut myös ratapihaprojektiin. Meluseinien tarjoaja joutui vetäytymään kilpailusta sen vuoksi, että materiaalia olisi tullut Venäjältä. Samasta suunnasta tilatusta 72 valonheitinmastosta vain puolet ehti tulla Suomeen. Puolet tarvittavista mastoista on vielä saamatta.

Viivästyksiä on tullut ilman sotaakin. Asema-­alueella pieni viive uuden raiteen elementtitoimi­tuksissa vaikutti aikatauluun.

Perinteisen alikulkukäytävän sijaan Joensuun asemalla reunalaiturilta­ välilaiturille johtaa teräsrakenteinen ylikulkusilta. Työmaapäällikkö Mikko Ylikuljun mukaan tämä on yksi esimerkki siitä, millaisia harvinaisiakin ratkaisuja ratapiha-alueelle on valittu.

Junaliikenteen ehdoilla

Suurin haaste on kuitenkin liikenne. Joensuun kautta kulkee päivittäin kymmeniä junia.

”Ei siitä pääse mihinkään, että rataliikenne häiritsee urakoitsijaa ja toisin päin”, Ylikulju toteaa.

Liikenteen ja rakentamisen yhteensovittaminen vaatii suunnittelua. Torstaisin ratatyöpalaverissa käsitellään aina ne raiteille suunnitellut työt, jotka alkavat kahden viikon päästä. Kun hanke on liikkuva palapeli,­ aikataulussa ja budjetin raameissa pysyminen vaatii työmaan johdolta paljon.

”Tässä kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja aina pitää olla varasuunnitelma”, Karhunen kiteyttää.

”Tämä vaatii kaikilta venymistä, mutta täällä on hyvät vastapelurit ja homma toimii hienosti”, Jalamaa kehuu.

Kaikesta huolimatta työmaa on pysynyt aikataulussa ja kustannukset on pidetty kurissa.

Työmaan lukuja

  • Työmaan pituus (päällysrakenne) noin 5 km.
  • Uutta rataa noin 4 km.
  • Perusparannettavaa rataa 20 km.
  • Uusia vaihteita 49.
  • Massasiirtoja yli 200 000 m3.
  • Meluaitaa noin 2 km.
  • Uutta kaapelikanavaa 25 km.
  • Niihin sijoitetaan yht. 300 km kaapelia.

Teksti Santeri Pakkanen Kuvat Harri Säynevirta