Kauppakeskus Ison Omenan kylkeen on rakenteilla arvokilpailukelpoisella isolla altaalla varustettu uimahalli. Espoon kaupunki valitsi altaiden pintamateriaaliksi haponkestävän teräksen. Betonielementtirunkokaan ei ole tavanomainen, sillä pääpalkistoa on suuren jännemitan takia kevennetty pienentämällä betonin ominaispainoa.

Pääurakoitsija Lujatalo valoi uima-allasta ympäröivät betonirakenteet. Betoniholvin päälle asennetaan teräskiskot, joiden päälle hitsataan pohjalevyt. ”Altaiden laidat tulevat valmiina elementteinä”, kertoo vastaava mestari Tatu Heikkinen Lujatalosta.

Monet Suomen uimahalleista ovat jo elinkaarensa päässä. Kosteusolosuhteiden vaativuuden takia moni vanha halli on niin huonossa kunnossa, että korjaaminen ei kannata. Siksi uimahallien uudisrakentaminen on ollut lievässä nousussa. Suurin osa halleista on kuntien rakennuttamia ja omistamia.

Espoon kaupunki on valinnut linjan, jonka mukaan tapauskohtaisesti uimahalli voidaan peruskorjata ja laajentaa tai sitten kaupunki rakennuttaa kokonaan uuden hallin.

Peruskorjauksesta ja laajennuksesta Leppävaaran uimahalli on vajaan kymmenen vuoden takainen esimerkki. Siellä Espoo päätyi pinnoittamaan altaat teräksellä. Koska olosuhteet ovat ankarat, tavallinen rakenneteräs ei tullut kysymykseen, vaan päädyttiin haponkestävään.

Kokemukset olivat hyviä, joten myös Matinkylän uuden uimahallin altaiden materiaaliksi valittiin haponkestävä teräs.

Pintamateriaalien pitkä käyttöikä ja hyvä kosteudensietokyky ovat olleet vahvasti esillä niin ulko- kuin sisätilojen sekä altaiden suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa.

Nyt hitsataan teräsaltaita

Betonielementtirungon pääpalkistoa on suuren jännemitan takia kevennetty pienentämällä betonin ominaispainoa EPS-eristeen avulla: tämän ansiosta elementtien painoa saatiin pudotettua 55 tonnista 40 tonniin eli lähes 30 prosenttia.

Tuusulalaisen Vepe Oy:n edustaman, saksalaisen E.s.m.:n valmistaman teräsaltaan hitsaukset ovat keväällä jatkuvasti käynnissä. Ennen sitä pääurakoitsija Lujatalo Oy valoi allasta ympäröivät betonirakenteet. Betoniholvin päälle asennetaan teräskiskot, joiden päälle hitsataan pohjalevyt. Levyt toimitettiin sijoituspaikasta riippuen joko 2 tai 2,5 millimetrin paksuisina ja suurimmillaan 8–10 neliömetrin laajuisina.

”Altaiden laidat tulevat valmiina elementteinä. Isoimmilla elementeillä on painoa 500–600 kiloa, joten koneellista nostoa tietenkin tarvitaan”, kertoo vastaava mestari Tatu Heikkinen Lujatalo Oy:stä.

Yhteensä runsaat kaksi vuotta kestävä työmaa luovutetaan ensi tammikuuhun mennessä. Rakennetekniset työt on tehty, ja jäljellä on talo- ja allasteknisiä töitä. Talotekniset työt tehdään sivu-urakoina, kuten myös rakennuttajan erillishankintana tilaama vedenkäsittelytekniikka asennuksineen.

Hallin julkisivuissa on paljon kestävää Accoya-puuta.

Puistopaviljonki arkkitehtonisena ideana 

Uimahallin sijainti massiivisen kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä merkitsi arkkitehtuurille tavallisuudesta poikkeavaa haastetta. Vaikutelma pienestä rakennuksesta on väistämätön, vaikka hallin pinta-ala on lähes hehtaari.

”Toiminnallisena tavoitteena puolestaan oli maksimoida allaspinta-ala. Kun nämä lähtökohdat yhdistettiin, syntyi idea eräänlaisesta modernista puistopaviljongista. Sitä ideaa mielestämme tukee se, että uimahallin julkisivuihin tulee pintakäsittelemätöntä ja silti pitkään kestävää Accoya-puuta”, kertoo arkkitehti Jarkko Rauvanlahti.

Tuotemerkki Accoya tarkoittaa etikkaliuoksella kyllästettyä mäntypuuta, tarkemmin sanottuna viljeltyä montereyn- eli radiatamäntyä.

Matinkylän uimahalli luovutetaan tilaajalle ensi tammikuuhun mennessä. Nyt ovat jäljellä allas- ja talotekniset työt.

Pintamateriaalien pitkä käyttöikä on keskeisen huomion kohteena myös uimahallin sisällä ja muissakin rakenteissa kuin altaissa. Suunnittelujohtaja Yrjö Lietzen A-Insinööreistä korostaa, että käyttöaikainen kosteudenhallinta oli tärkeä asia niin materiaalivalintoja tehtäessä kuin rakenteiden liitosten ja muiden yksityiskohtien suunnittelussakin.

”Esimerkiksi allastilojen ja niiden portaiden kaiteet ovat ruostumatonta terästä. Rosteria on nykyään monta eri laatua, ja tässä tapauksessa on valittu kosteudenkestävyydeltään huippulaatua”, Lietzen toteaa.

Teksti Vesa Tompuri, kuvat Tomi Nuotsalo