Uudet määräykset hämmentävät. Tulkinnat päätöksistä vaihtelevat ja hermostuttavat asiantuntijoita.

Valtioneuvoston asetukset kosteuden hallinnasta (Vna 782/2017) ja vesi- ja viemärilaitteista (Vna 1047/2017) tulivat voimaan vuoden 2018 alusta. Nyt vuotta myöhemmin uusien määräyksien tulkinnat ovat asiantuntijoiden keskuudessa epäselviä riippuen asiantuntijan omasta taustasta.

Miten voit välttää uusien määräysten pahimmat kompastuskivet? Ainakin nyt tulkintaviidakko on laaja. Ihmetystä ovat herättäneet muun muassa, että pitääkö erillisessä wc-tilassa, jossa on käsisuihku, olla myös lattiakaivo?

Uudet asetukset ovat lähtökohtaisesti väljempiä ja ne jättävät aiempaa enemmän tulkintaa asiantuntijan vastuulle. Erittäin tärkeäksi rakentamisen laadun kannalta jatkossa ovat tulkinnat asetuksista. Miten suhtaudutaan jatkossa valvontatehtäviin, jos vuoden loppuun luvatut tulkintaohjeet eivät rajaa tulkintavapauksia?

Käsisuihku on mahtava esimerkki. Jo nyt lvi-puolen asiantuntijat ja suunnittelijat julkistavat taloyhtiöille vesi- ja viemärilaiteasetuksen omina tulkintoinaan. Tulkinnan mukaan erillinen wc ei ole märkätila, koska sitä ei ole sellaiseksi heidän asetuksessaan luetteloitu.

Vesi- ja viemärilaiteasetuksessa on luetteloitu tilat, joissa on poikkeuksettava oltava lattiakaivo. Kosteusasetuksesta näkee, mikä on märkätila ja sen varustelu.

Lvi-asiantuntijat keskittyvät omaan ruutuunsa

Kosteusasetuksen mukaan tila, jossa normaalikäytössä voi roiskua vettä seinille, on rakennettava märkätilana. Märkätilassa on oltava vedeneristeet ja lattiakaivo. Erillisessä wc:ssä ei tarvita seinille vedeneristettä. Erillisen wc:n käsittely asetuksessa osoittaa, että erillinen wc:kin voi siis olla märkätila.

Mikä muu voisikaan olla perusteena kuin käsisuihku tai muu vesikaluste, josta normaalissa käyttötilanteessa voi roiskua vettä seinille?

Vesi- ja viemäriasetuksen tilaluettelo ei siis ole poissulkeva. Märkätiloina voidaan joutua tekemään muitakin tiloja kosteusasetuksen perusteella. Kosteusasetuksen sisältö vahvistaa käsityksen, että vesi- ja viemäriasetuksen tilat ovat niitä, joissa riippumatta muista asetuksista pitää aina olla lattiakaivo, vaikka ne eivät muuten olisi märkätiloja.

Käsisuihku ja jo rönsyilleet tulkinnat kertovat, että lvi-asiantuntijat keskittyvät vain omaan raamattuunsa. Rakentamisen yleisasiantuntijan (esim. rakennusmestarin) laaja asetusten ymmärrys ja vahva näkemys omaan alaansa erikoistuneiden asiantuntijoiden rinnalla muodostuu rakentamisen laadun kannalta tärkeäksi.

Vesipisteitä ilman lattiakaivoa

Asetuksiin liittyvän ohjeistuksen on jatkossa täsmennettävä asetukset huolellisemmin. Jos mestari häviää väittelyn lvi-suunnittelijan kanssa, olemme pian tilanteessa, jossa kotien keittiöihin ja kodinhoitohuoneisiin asennetaan letkullisia vesipisteitä ilman lattiakaivoja ja vedeneristyksiä. Nyt yleistyvän tulkinnan ääriesimerkkinä onkin letkullinen vesipiste olohuoneessa tai yöpöydällä makuuhuoneessa.

Kuten aiemminkin: ymmärrä ja tulkitse asetukset kokonaisuutena, nivo
erikoisosaamiset hankkeessa yhteen ja pysy vahvana.

Teksti ja kuva Eerikki Nuutinen Rakennusmestari, raatimestari ja sertifioitu märkätilavalvoja