Lehto Tilat rakentaa Malmin aseman viereen kaksoistornitalon kiinteistösijoittaja NREP:lle. Näiden 16-kerroksisten tornien rakentaminen luo uutta ilmettä kasvojaan kohentavalle kaupunginosalle. Rakentajalta hanke vaatii kykyä hallita työmaan turvallisuutta sekä materiaalien logistiikkaa pienessä tilassa.

Kun ensin on satanut vettä niin paljon, että maa on muuttunut kuravelliksi, sitä sataa lisää.

”Ehkä hyväkin, että tulit tällaisena päivänä. Miehet ja naiset rakennuksilla­ tekevät kovaa hommaa, eikä keliä voi valita”, Lehto Tilat Oy:n aluejohtaja Heikki Schemeikka sanoo.

”Malmin tapaiset radanvarren kasvukeskukset tarjoavat edullisempaa asumista hyvien kulkuyhteyksien päässä. Ne muuttuvat, kasvavat ja kehittyvät”, Lehto Tilojen aluejohtaja Heikki Schemeikka sanoo.

Parasta aikaa Lehto Tilat rakentaa Helsingin Malmille vierekkäin kahta tornitaloa. Kun ne on saatu valmiiksi ja sää on kaunis, maisema näyttää aika lailla erilaiselta. Viimeksi Malmille on rakennettu yhtä kiivaasti 1970- ja 1980-luvuilla. Nyt Malmia kaavoitetaan, puretaan ja rakennetaan taas vauhdilla.

Koronan ja etätöiden aikana on puhuttu kiihtyneestä muuttoliikkeestä pois keskustan pienistä asunnoista. Schemeikka huomauttaa, että ihmiset muuttavat keskimäärin viiden kilometrin säteellä. Kun esimerkiksi Helsingissä työ on keskustassa ja ystävät lähellä, kynnys muuttaa oikeasti kauas on korkea.

”Sen sijaan Malmin tapaiset radanvarren kasvukeskukset tarjoavat edullisempaa asumista hyvien kulkuyhteyksien päässä. Ne muuttuvat, kasvavat ja kehittyvät”, Schemeikka sanoo.

Malmin kaksois­tornitalo

  • Rakennuttaja NREP Oy.
  • Lehto Tilat Oy rakentaa vieri viereen kaksi 16-kerroksista tornitaloa.
  • Toiseen tulee 143 asuntoa, toiseen 238 hotelli­huonetta.
  • Valmistuu keväällä 2023.
  • Pääsuunnittelija Arkkitehdit Soini & Horto.
  • Projektinjohtourakoitsija Lehto Tilat Oy.
  • Rakennesuunnittelija Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy.
  • Sähkösuunnittelija Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy.
  • Ilmastointi- ja LV-suunnittelija Sweco Talotekniikka Oy.

Malmi kasvaa ja kirkastaa kasvojaan

Lehdon asiakkaana Malmilla on pohjoismainen kiinteistösijoitusyhtiö NREP. Sen konseptit näkyvätkin kaksoistornitalon suunnittelussa selvästi. Torneista toiseen rakennetaan Juli Living -konseptin mukaisia vuokra-asuntoja, joiden keskipinta-ala on noin 31 neliömetriä.

”Malmin kehittyminen tulee tapahtumaan varmastikin kahdessa vaiheessa. Uudistuminen alkaa Malmin aseman ympäristöstä, josta kaupunki haluaa kehittää vetovoimaista ja viihtyisää aluetta”, NREP:n projektipäällikkö Samu Järvelä sanoo.

Työmaa-alue Malmin aseman naapurissa on erityisen ahdas. 16-kerroksiset tornit ovat korkeimmat mitä Lehto Tilat on ­tähän mennessä rakentanut.

Viereinen tornitalo noudattaa yhtiön Noli Studios -konseptia. Siinä asiakas voi varata pienen valmiiksi kalustetun studion käyttöönsä hotelliasumista pidemmäksi, mutta usein perinteistä vuokrasuhdetta lyhyem­mäksi ajaksi. Samalla vieraiden käytössä ovat vastaanotosta lähtien monet hotellimaiset palvelut.

Valmistuessaan 16-kerroksiset tornit ovat aseman seudun näyttäviä maamerkkejä. NREP:ssä harkitaan korkeaa rakentamista kau­punki­ympäristön ja kohteen mukaisesti.

”Kaikkialle se ei välttämättä tulevaisuudessakaan sovi, mutta samalla korkea rakentaminen tarjoaa esimerkiksi mahdollisuuden säästää lähiluontoa muualta, ainakin kaavoittajan näkökulmasta. Lisäksi korkea rakentaminen mahdollistaa olemassa olevan infran tehokkaan hyödyntämisen”, Järvelä sanoo.

”Jos rakentamiseen halutaan lisää tehokkuutta, se tulee esivalmistuksen kautta. Työmailla löysät on otettu pois, eikä täällä enää suuria loikkia oteta”, Heikki Schemeikka (takana vas.) sanoo. Etualalla Sergei Lossov kiinnittää elementtejä. Harri Tanhola seuraa takana.

Teho työmaalle tehdään tehtaalla

Marraskuussa holvi on noussut neljän kerroksen korkeuteen. Kävelyretki holvin sisällä paljastaa tulevan rakennuksen hotellimaisen rakenteen. Vieri vieressä sijaitsevat huoneet ovat kooltaan noin 22 neliömetriä. Oven vieressä lattiassa vaneri peittää aukon.

”Tähän laskemme ylhäältä kylpyhuoneen”, Schemeikka kertoo.

Noli Studios -osan kylpyhuoneet valmistetaan Lehdon elementtitehtaalla Oulaisissa. Siellä kylpyhuone­ rakennetaan laattoineen ja kalusteineen valmiiksi tila­elementiksi. Työmaalla kylpyhuoneet lasketaan nosturilla katolta kuilun läpi alas paikoilleen. Tehtaalla­ kylpyhuoneisiin valetaan lattialaatta, joka sitten liitetään holvin lattiaan kiinni. Menetelmä saa työmaalla­ kiitosta.

”Esivalmistus helpottaa työtä täällä todella paljon.­ Mitä enemmän esivalmisteita voidaan käyttää, sitä­ helpompaa työmaalla on”, rungon työnjohtaja Jani Hassinen sanoo.

Tehtaalla kylpyhuoneisin voidaan tehdä pieniä muutoksia, kuten vaihtaa laattojen kokoa tai väriä, mutta suurimmaksi osaksi kyse on standardoidusta­ tuotannosta. Esivalmistetut kylpyhuoneet istuvatkin hyvin Malmin tapaisiin kohtaisiin, joissa samanlaisia asuntoja rakennetaan sarjana suuri määrä, Schemeikka­ näkee.

Paikan päällä rakentamiseen verrattuna kylpyhuone saadaan tehtaassa tehtyä hieman halvemmalla. Ennen kaikkea hallituissa oloissa tehty esivalmistus kuitenkin säästää aikaa työmaalla.

”Jos rakentamiseen halutaan lisää tehokkuutta, se tulee esivalmistuksen kautta. Työmailla löysät on otettu pois, eikä täällä enää suuria loikkia oteta”, Schemeikka sanoo.

Tuulen vaikutus yläilmoissa korostuu. Tuulisten päivien varalta on kaksoistornitalon työmaan aika­tauluun jätettävä riittävästi ilmaa.

Huipulla tuulee kovaa

Lehdon työmaatoimistossa Malmin kohdetta kuvataan tavalliseksi kerrostaloksi. Heti päälle tuleva nauru kuitenkin paljastaa, että ihan näin ei ole. 16-kerroksisiksi nousevat talot ovat tähän mennessä korkeimmat mitä Lehto on tehnyt. Korkeampia toki löytyy jo Suomestakin: paljon huomiota saaneiden Helsingin Kalasataman tornitalojen ohella pilviin kurottavat muun muassa Pasilan sekä Tampereen keskustan tornit. Yleisen tulkinnan mukaan tornitalo on vähintään 12 kerrosta tai 35 metriä korkea ja pilvenpiirtäjä vähintään 100 metriä korkea.

”Nämä ovat pikkuisen liian matalia pilvenpiirtäjiksi, mutta ovat vaativaa erikoisrakentamista”, Schemeikka sanoo.
Se näkyy esimerkiksi siinä, että kohteeseen on sijoitettu kokeneita rakentajia. Malmilla Schemeikan luottohenkilö on vastaava mestari Harri Tanhola. Hän on rakentanut paljon, mutta 16-kerroksinen talo vaatii enemmän kuin talot Suomessa yleensä.

”Työmaaturvallisuus on aina tärkeää, mutta mitä korkeammalle mennään, sitä enemmän se korostuu”, toteaa vastaava mestari Harri Tanhola.

”Työmaaturvallisuus on aina tärkeää, mutta mitä korkeammalle mennään, sitä enemmän se korostuu. Korkealta ei saa tippua mitään, mutta samalla meidän on varmistettava työmaa kunnon aitauksilla”, Tanhola sanoo.
Tärkeä osa työmaaturvallisuutta on tuuliolosuhteiden huomiointi. Mitä korkeammalle mennään, sitä suurempi tuulen vaikutus on.

”Suunnittelussa on budjetoitava tyhjiä päiviä. Lopulta kuitenkin toteutuvat kelit osoittavat, kuinka hyvin ennustus käy toteen”, Jani Hassinen sanoo.

Runkoa urakoivan Rasicomin Ylar Yidik (vas.) ja Sergei Lossov asentavat paikoilleen betoni­elementtejä, jotka muodostavat viidennen kerroksen seinät. Matkaa ylöspäin on vielä 11 kerrosta.

Ahdas alue vaatii logistista silmää

Malmin luonne vilkkaana asuin- ja liikealueena sekä paikallisliikenteen solmukohtana tuo niin työmaaturvallisuudelle kuin logistiikallekin lisähaasteen. Työmaan vieressä sijaitsee useiden bussilinjojen pääte­pysäkki, joka on suoraan yhteydessä Malmin vilkkaaseen rautatieasemaan.

”Tilaa ei ole koskaan kaupungissa paljon, mutta­ tämä kohde on erityisen ahdas. Olemme joutuneet vuokraamaan naapurista tonttitilaa saadaksemme työkoneet mahtumaan”, Tanhola kertoo.

Talojen holvit rakennetaan paikallavalurakenteisena. Koska tilaa on vähän ja työmaan ohittava Malmin kauppatie on erittäin vilkasliikenteinen katu, on materiaalien ja elementtien kuljetukset pitänyt suunnitella tarkoin. Sopiva odotuspaikka yhdelle tai kahdelle autolle on löytynyt sulkemalla yksi ajokaista lyhyeltä matkalta työmaan vierestä.

”Totta kai ihannetilanne olisi se, että voisimme varastoida materiaalit ja ottaa sieltä työn edetessä. Täällä suurin osa otetaan suoraan rekasta ja isketään kiinni”, Tanhola sanoo.

Teksti ja kuvat Juho Paavola