Suomalaisen Kirjallisuuden Seura rakennuttaa päärakennuksensa ja Ritarihuoneen väliin maanalaista arkistoa. Näin kaikki SKS:n arvokas arkistoaineisto sekä kirjavarasto saadaan sijoitetuksi samaan, turvalliseen ja kosteus- ja lämpötilaolosuhteiltaan vakaaseen paikkaan. Keväällä valmistuva työmaa on vaativa betonirakenne-, louhinta- ja kallionlujituskohde.

Kun Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry:n (SKS:n) päärakennus valmistui Hallituskatu 1:een vuonna 1890, Helsingin Kruununhaka ei vielä ollut nykyisen kaltainen arvorakennusten kaupunginosa. Viereinen Ritarihuone valmistui vuonna 1862.

SKS:n aineistoja on nykyisin päärakennuksen lisäksi myös muissa saman kaupunginosan osoitteissa. Tilanahtausongelman vuoksi ja materiaalin keskittämiseksi yhteen paikkaan SKS päätti investoida uuteen maanalaiseen arkistoon.

Työmaa käynnistyi syksyllä 2020. Ennen infra- ja rakenneteknisiä töitä työmaa-alue oli arkeologien työmaana lähes kuukauden ajan. Yhteensä noin 20 arkeologin ja arkeologianopiskelijan kenttäryhmä löysi maaperästä muun muassa rahoja 1700- ja 1800-luvulta, naudan- ja sianluita, keramiikan palasia, liitupiippuja sekä laastinsekoitussaavin, joka ensin tulkittiin vanhaksi maakellariksi.

Kun vanhat esineet oli kaivettu esiin ja otettu talteen, alkoi pääurakoitsija E M Pekkinen Oy:n osuus vanhan kunnallistekniikan siirrolla. Kadun alta paljastui muun muassa yli 110 vuotta vanha, edelleen käytössä oleva valurautainen runkovesijohto sekä Valtioneuvoston linnan tiloihin vedettyjä sähkö- ja puhelinkaapeleita.

”Niistä ei varmasti tiennyt, mitkä ovat aktiivisia edelleen ja mitkä eivät. Varminta oli siirtää kaapelit sivuun sillä lähtöajatuksella, että kaikki on säilytettävä ehjänä”, kertoo vastaava mestari Kyösti Kontio EM Pekkiseltä.

Kiinteistöpäällikkö Terho Kylli (vas.) ja vastaava mestari Kyösti Kontio tutkivat tulevan porrashuoneen yksityiskohtia.

Tarkkaa louhintaa, järeää betonointia

Arkistotilojen tarve lähti tarpeesta keskittää aineistojen säilytys yhteen paikkaan lähelle päärakennusta. Tilojen on oltava turvalliset ja säilytysolosuhteiltaan optimaaliset. Sellaisia ei lähisäteellä ollut saatavilla maanpäällisiltä tonteilta. Parhaaksi vaihtoehdoksi todettiin tilojen rakennuttaminen Hallituskadun alle. Tämä toi kosolti infrarakennusteknisiä haasteita, koska maanalaista tekniikkaa ja arvokkaita rakennuksia on alueella paljon.

”Louhittavaa tuli noin 4000 kuutiometriä, josta noin 700 kuutiota oli tehtävä vanhan vesijohdon löytymisen vuoksi kiilaamalla ja loput vaijerisahauksella ja irtiporauksella. Näin minimoitiin arvorakennusten vaurioriski louhintojen aikana”, Kontio perustelee.

Louhintojen jälkeen päästiin valamaan kalliotilan seiniä ja holvia sekä keskipalkkia ja 6,4 metrin välein sijoitettuja pilareita.

”Holvi on paksuimmillaan keskellä: 65 senttimetriä. Keskipalkki puolestaan on runsaan metrin korkea ja erittäin järeästi raudoitettu”, kertoo työmaamestari Jarmo Ahokas Pekkiseltä.

Viimeiseksi valettiin maanalainen porrashuone ennen kuin töiden painopiste vaihtui vuoden 2021 lopulla taloteknisiin töihin. Oikein suunnitellulla talotekniikalla on tässä kohteessa keskeinen merkitys, jotta arvokkaan materiaalin pitkäaikaissäilyvyys on taattu.

”Tilojen ilmankosteuden ja lämpötilan tulee olla kullekin aineistolle täsmälleen oikea ja muuttumaton. Näin arkistoon varastoitu aineisto säilyy arvoisessaan kunnossa”, perustelee SKS:n kiinteistöpäällikkönä toimiva Terho Kylli Juhola Asset Management Oy:stä. Arkistossa on aineistoa seitsemän hyllykilometrin verran.

Teksti ja kuvat: Vesa Tompuri