Rakennustyömaiden hukkamateriaalin määrä on pudonnut parin viime vuosikymmenen aikana merkittävästi. Materiaalitehokkuudessa ja kierrätyksessä on kuitenkin edelleen kehitettävää.

Pitkään rakennuksilla toimineet muistavat ajan, jolloin materiaalit tulivat työmaille pääasiassa raakatavarana. Niitä mitattiin, pilkottiin ja käytettiin se mitä piirustuksissa luki. Loput kuskattiin kaatopaikalle.

Tänään valtaosa materiaaleista tulee kuhunkin tarpeeseen määrämittaisina tai -suuruisina erinä. Suurin osa hukkatavarasta on pakkausmateriaaleja eli pääasiassa muoveja ja puuta. Suurin tilastoitu jätelaji – 90 prosenttia kaikesta rakennus- ja purkujätteestä – on kuitenkin maa-aines: savi, hiekka, multa, sora ja louhittu kallio – yleensä väärää ainesta, väärään aikaan ja väärässä paikassa.

Maamassojen hyötykäyttö tuottaa miljoonasäästöt

Helsingissä on vuodesta 2013 tehostettu työmaiden maarakentamisen seurauksena syntyneiden maamassojen materiaalitehokkaampaa käyttöä perinteisen läjittämisen tai maankaatopaikoille ajon sijaan. Käyttöön on otettu järjestelmä, jossa maamassoja tuottavat tahot ilmoittavat, milloin, minkälaista ja kuinka paljon materiaalia syntyy. Massojen tarvitsijat voivat hankkia järjestelmän avulla tarvitsemiaan materiaaleja.

Nelisen vuotta käytössä ollut järjestelmä on toiminut erinomaisesti.

”Vuonna 2015 maamassojen hyödyntäminen merkitsi kymmenen miljoonan euron säästöä verrattuna siihen, että kaikki massat olisi ajettu vanhaan malliin maakaatopaikoille”, Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen sanoo.

Myös ympäristö kiittää, sillä kuljetusten vähentyessä vähenevät myös hiilidioksidipäästöt.

Vastaavanlaisia materiaalitehokkuutta parantavia hankkeita on menossa muun muassa Vantaalla, Tampereella, Lappeenrannassa ja Oulussa.

70 prosenttia kiertoon

Suomessa tuotetaan rakennustyömailla noin kaksi miljoonaa tonnia jätettä vuodessa. Arvio on suuntaa antava, sillä eri tahoilla on erilaisia tapoja laskea jätemäärää.

Rakennustuoteteollisuus käyttää paljon kierrätysmateriaalia. Hyvä esimerkki on sementin valmistus, joka hyödyntää raaka-aineenaan muun muassa terästeollisuuden sivuvirtoja, kuten kuonia ja energiatuotannon tuhkia ja polttoprosesseissaan muovijätteistä valmistettuja polttoaineita.

Metalliteollisuus on toinen alue, jossa kierrätys on viety pitkälle. Outokummun terästehtaalla Torniossa 90 prosenttia raaka-aineesta on kierrätysterästä, ja Ovakon Imatran tehdas käyttää pelkästään kierrätettyä materiaalia, paljon myös rakennus- ja purkutyömailta tulevaa teräsromua.

Sekalaiset muovit ja likainen puutavara ovat ongelmallisempia. Ne pääasiassa poltetaan ja niistä saadaan energiaa. Tämä ei kuitenkaan ole kestävä tapa, sillä EU:n lainsäädäntö edellyttää, että vuonna 2020 vähintään 70 prosenttia tavanomaisesta rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään materiaalina. Energian talteenottoa eli polttamista ei katsota materiaalina hyödyntämiseksi.

Rakennustyömailta betoni, metallit ja puhdas puu kiertävät lähes sataprosenttisesti, ja betonin noin 80 prosentin kierrätysaste kasvaa koko ajan. Jopa pitkään hankalasti kierrätettäväksi mielletty bitumi saa nykyään uuden elämän, kun Lahden kupeessa sijaitseva Tarpaper Recycling kierrättää purkutalojen kattorakenteiden materiaalit asfalttiteollisuuden raaka-aineeksi. Vastaava esimerkki on kipsilevykierrätykseen erikoistunut Gypsum Recycling.

Puujätteet eivät vastaa materiaalina kierrätyksen tavoitteisiin, mutta päätyvät kuitenkin tehokkaaseen sähköä ja kaukolämpöä tuottavaan energiahyödyntämiseen.

Digitalisaatio vauhdittaa kierrätystä

Kokonaisuutena olemme jätemassojen kierrätyksessä hyvällä tiellä kohti vuoden 2020 tavoitetta.

”Rakennusjätteen kierrätysprosentti on nyt 60 prosentin tasolla”, ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Else Peuranen sanoo.

Hyvää kehitystä on vauhdittanut muun muassa vuoden 2015 alussa uudistunut talonrakennusalan jätteidenkäsittelyn RT-kortti. Infrarakentamisen osalta uusi RT-kortti on valmisteilla.

Yritysten rakennusjätteiden vastaanottopisteet on kerätty kierrätys.info-sivustolle, josta saa hyvin selville erilaisten jakeiden vastaanottopaikat. Rakennuslupaprosessiin liittyvän jäteilmoituksen jättöä on myös helpotettu nyt koekäytössä olevalla sähköisellä rakennusjäteilmoituksella.

”Sähköiseen rakennuslupa-anomukseen voi nyt kokeilukunnissa liittää lupa.fi-sivustolla sähköisen rakennusjätelomakkeen. Tavoitteena on, että rakennusjätelomakkeesta voitaisiin tulevaisuudessa yhdistää tiedot ylijääneistä käyttökelpoisista rakennusosista ja -materiaaleista sähköiselle kauppapaikalle”, Peuranen kertoo.

Kierrätys mielessä työmaan kaikissa vaiheissa

Materiaalitehokkuus on suomalaisten työmaiden arkea. Sillä parannetaan sekä kustannustehokkuutta että työmaiden turvallisuutta.

”Olemme jo pitkään jakaneet työmaiden välillä materiaalien kierrättämisen parhaita käytäntöjä. Tärkeintä on se, että kaikki työntekijämme ymmärtävät materiaalitehokkuuden ja materiaalikierrätyksen merkityksen ja toimivat työmaillamme tämän ymmärryksen mukaan. Tämä vaatii jatkuvaa koulutusta ja asian esillä pitoa”, Skanskan ympäristötehokkuustiimin ympäristöinsinööri Emmi Karjalainen sanoo.

Työmailla on tarkka seuranta, miten paljon eri jätejakeita syntyy ja minne ne toimitetaan. Raportteja tehdään sekä viranomaisia varten että yrityksen omaan käyttöön.

”Kehitämme jatkuvasti raportointia, joka on tarkempaa kuin lainsäädäntö vaatii. Työmaiden raporteista kootaan tietoa, joka välitetään aina yrityksen ylimpään johtoon saakka.”

Materiaalitehokkuudella luodaan lisäarvoa kaikille osapuolille.

”Materiaalitehokas työmaa on siisti, ja sitä kautta sekä tehokas ja toimiva että turvallinen meidän työntekijöillemme. Tämä ilmenee selvästi meidän keräämistämme tiedoista.”

Materiaalitehokkuus lähtee Skanskalla jo työmaan suunnitteluvaiheesta tavaratoimittajien ja aliurakoitsijoiden kanssa. Tavaratoimitukset sovitaan niin, että pakkausmateriaalia tulee työmaalle mahdollisimman vähän.

Seuraavaksi materiaalitehokkuus vaikuttaa työmaan jätehuoltosuunnitelmaan.

”Jokaisessa rakennusvaiheessa syntyy erilaisia jätejakeita, jolloin meillä tulee olla niille sopivaa keräyskalustoa ja sopimukset materiaalikuljetuksista ja kierrätyksestä jätehuollosta vastaavien yhteistyökumppaneiden kanssa.”

Materiaalitehokkuus ja kierrätettävyys toteutuvat parhaiten, kun se huomioidaan työmaan kaikissa vaiheissa.

”Tärkeintä on sekä ennaltaehkäistä jätteen syntyä että lajitella syntynyt jäte heti työmaalla mahdollisimman tehokkaasti”, Karjalainen sanoo.

Teksti Jukka Nortio, kuva Istockphoto