Kangasalan Putkilämpö Oy:n toimitusjohtaja Virpi Rannikko johtaa yrittäjänä porukkaansa keskustellen, pitkäjänteisesti ja työntekijöiden hyvinvointia ajatellen.

Virpi Rannikko on sisarensa kanssa kolmannen polven yrittäjänä kangasalalaisessa putkiasennusliikkeessä, joka on perustettu vuonna 1952.

”Luotan henkilökuntaamme. Itselläni ei ole LVI-alan koulutusta, joten arvostan henkilökunnan ammattitaitoa. Tärkeitä ovat itsenäisesti työskentelevät, vastuunsa ja arvonsa tuntevat työntekijät. Yhteishenki ja jokaisen työntekijän hyvinvointi ovat ykkösprioriteetteja, jotta homma toimii”, hän muotoilee johtamisoppiaan.

Toimitusjohtajan tehtävät Rannikko sai vastuulleen kymmenen vuotta sitten, mutta taskurahoja kouluvuosina tienatessaan ehti hän nähdä myös ensimmäisenkin yrittäjäpolven johtamistyylin.

”Kyllä johtaminen silloin poikkesi omastani. Isosetäni aikaan ohjeet viestiteltiin kovallakin äänellä, eikä tapana juurikaan ollut keskustella vaihtoehdoista.”

Pehmeämmät johtamisoppinsa Rannikko kertoo saaneensa isältään tultuaan yrityksen palkkalistoille vuonna 1987 toimistohommiin. Perheyrityksessä johtamisen mallit tulevat melko pitkälti jo kotikasvatuksen kautta.

Toinen kouluttaja oli kokenut työnjohtaja, joka isän jälkeen ja suvun ulkopuolisena siirtyi toimitusjohtajaksi vuonna 2002 sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Lisää johtamisoppeja Rannikko on saanut yrittäjien koulutuksissa, mutta enemmänkin koulutusta tehtävään olisi saanut olla.

”Kova paikka tuli vuonna 2008 toimitusjohtajan sairastuttua vakavasti, kun itse siirryin toimitusjohtajaksi. Tukea tehtävään antoi Yrittäjäin erikoisammattitutkinto, jonka juuri ehdin suorittaa alta pois. Yrityksessä jatkamista ei tarvinnut kuitenkaan pohtia hetkeäkään. Se oli itsestään selvää”, hän yrittäjähenkisenä vakuuttaa.

Turha kiire haittaa hyvää työtä

Kangasalan Putkilämpö Oy:llä on 17 työntekijää, ja työkohteita tällä hetkellä neljä. Yksi uudisrakennuskohde ja kolme saneeraustyömaata, joista yhdellä yritys toimii pääurakoitsijana. Tästä urakoinnista syntyy yrityksen liikevaihto suurelta osin, mutta omat lisänsä tuovat taloyhtiöiden huoltotyöt ja Hanakat-ketjuun kuuluvasta myymälästä syntyvät tulot.

Työntekijöiden työsuhteet ovat yrityksessä pääsääntöisesti olleet pitkiä, ja toisenkin polven työntekijöitä on henkilöstössä kahdesta suvusta.

Uusien työntekijöiden palkkauksen problematiikkaan liittyvät yrittäjien näkemykset kuluneena syksynä poliittiset intohimot herättäneessä irtisanomislakikiistassa Rannikko ymmärtää täysin.

”Kyllä uuden palkkaamista joutuu kovasti miettimään. Uusista tulijoista jotkut eivät viihdy ”sisäänlämpiävissä” porukoissamme, ja he lähtevätkin usein jo alkuvaiheessa. Ne, jotka sopeutuvat porukkaan, ovatkin sitten pitkäaikaisia työtovereita. Pienemmissä yrityksissä ei kenelläkään ole mahdollista pitää palkkalistoillaan henkilöä, joka ei istu tuottavasti organisaatioon.”

Koska Putkilämpö Oy:n työntekijät ovat hajallaan useissa työkohteissa, säännölliset aamupalaverit ovat välttämättömiä. Siten tieto saadaan kulkemaan puolin ja toisin ja avoimuus säilyy.

Kaksi työnjohtajaa ja Rannikon sisar ovat suuressa roolissa työmaiden hankinnassa ja hoitamisessa. Hankkeissa läpiviennissä ongelmana hänestä on kireälle vedetyt aikataulut. Kiire tekee aina asioista hankalia. Se vie ihmisiltä energiaa, virheiden mahdollisuus kasvaa ja asioita unohtuu.

”Pyrimme ennakoimaan tilanteita, mutta jos kuitenkin on tullut ongelmia, niin kyllä ne keskustelemalla hoidetaan. Ja yhteisymmärrystä auttaa, kun lisänä on luottamusta ja lojaalisuutta.”

Porukan tyytyväisyys heijastuu kaikkeen

Yhteistyösuhteet muiden urakoitsijoiden kanssa ovat olleet pääsääntöisesti pitkiä. Ja Rannikon mukaan ne pysyvätkin hyvinä, kun puolin ja toisin ollaan tarkkoina ja noudatetaan niitä kuvioita, joista on sovittu.

”En ole rakennusliikkeiden puolelta erityisempää vedätystä havainnut. Varsinkaan, jos on selkeät sopimukset ja tarkat työnjohtajat. Aikataulut tosin aiheuttavat turhaakin kiirettä, jolloin sanktioiden pelot painostavat työnjohtoa.”

Jos urakoitsijoiden työntekijöiden välinen yhteistyö heikkenee, koko työmaan ilmapiiri saattaa mennä pilalle. Parhaimmillaan urakoitsijoiden yhteistyö on yhteen hitsaantunutta tiimityötä, ja toistensa arvostamista. Silloin on todennäköistä, että yhteinen projektikin onnistuu.

”Yrityksissä, jonka henkilökunta on tyytyväinen, heijastuu positiivisuus sen koko toimintaan. Asiakassuhteisiin, työn laatuun ja ystävyyssuhteisiinkin. On harmillista kuulla jonkun kertovan, että heidän yrityksessään ei oikein mikään pelaa. Tulee mieleen, miksi on niin. Ja miten se heijastuu yhteistyöhön meidän kanssamme?”

Töiden hankinnassa ja kilpailuttamisessa on Kangasalan Putkilämpö Oy törmännyt myös arveluttaviinkin menettelyihin.

Urakoiden yleistynyt pilkkominen ei lopputuloksen kannalta johda hyviin tuloksiin, koska vastuujaossa, erityisesti saumakohdissa voi ilmetä ongelmia. Tuskin sillä urakan kokonaishintaakaan saadaan alemmaksi – ei ainakaan, jos työjohdon kulut osataan ottaa huomioon.

Hinnalla kilpailuttaminen arveluttaa muutenkin Rannikkoa, joka taloushallinnosta vastaavana seuraa kustannusten kertymistä tarkasti.

”Halvin hinta ei monestikaan ole tie onneen. Ei tilaajan eikä tarjoajan kannalta. Pahimmillaan se on tie konkurssiin. Laskelmissa ei ehkä ole otettu kaikkia kustannustekijöitä mukaan, mikä saattaa johtaa toteutuksessa työn minimointiin ja laadun heikkenemiseen. Jos päätettäisiin ottaa työn toteuttajaksi toiseksi halvin, olisiko kilpailu yleisesti terveempää ja katteellisempaa?” Virpi Rannikko pohtii.

Vahva yrittäjähenki heijastuu hänen puheissaan, kun kysyy yrityksen tulevaisuuden näkymistä ja naisten roolista.

”Totta kai toivoo, että vanhan perheyrityksen tarina jatkuisi, mutta vastuun ja stressin siirtäminen nuorille hiukan arveluttaa. Naisten kasvava rooli työelämässä on sen sijaan varmaa. 1990-luvulla oli uutta, että tällä miehisellä alalla oli nuoria naisia. Nykyään rakennusalalla on paljon naisia hommassa kuin hommassa. Se näkyy huolellisuutena ja tunnollisuutena, ja sitä arvostetaan.”

Teksti Risto Pesonen, kuvat Rami Marjamäki