Vanha kansanviisaus kertoo, että markan suutari tekee viiden markan vahingon. Tällä on haluttu sanoa, että vaativiin tehtäviin kannattaa palkata asiansa osaava tekijä, vaikka tämä käyttäisikin vähän enemmän aikaa ja maksaisi enemmän.

Tämä vanha viisaus on syytä pitää mielessä myös, kun kilpailutetaan rakennushankkeelle valvojia. Liian usein valvonta kilpailutetaan vain hinnalla. Tällöin päädytään tilaamaan siltä, joka rohkenee tarjota vähiten tunteja valvontatyön hoitamiseen.

Rakentamisen laatuongelmista kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Usein unohtuu, että vaikka vastuu tehdyn työn laadusta on urakoitsijalla, on tilaajan mahdollista vaikuttaa hankkeen onnistumiseen monin tavoin. Parhaimpia riskienhallinnan keinoja on palkata hyvissä ajoin osaava ja asioihin perehtyvä valvoja.

RAKENNUSTYÖN VALVOJAN tehtävänä on huolehtia tilaajan puolesta siitä, että työ tehdään suunnitelmien ja sopimusasiakirjojen mukaisesti. Mitä tekee todella hyvä valvoja, jolla on riittävästi aikaa työmaan tarpeisiin? Tällainen hyvä ja kokenut valvoja näkee ennalta riskipaikat ja huolehtii jo etukäteen, että haastavat kohdat työssä huomioidaan tarpeeksi hyvin. Valvojalla on ollut riittävästi aikaa käydä läpi suunnitelmat ja tehdä niille riskiarviot.

Valvoja viettää aikaa työmaalla ja luo hyvän ja luottamuksellisen suhteen työmaaorganisaatioon. Lopputuloksena hän ratkoo eteen tulevia ongelmia yhteistyössä urakoitsijan kanssa.

Perinteiset vastaanotettavasta työstä tehtävät virhe- ja puutelistat kuuluvat toki valvojan tehtäviin, mutta jos niitä pidetään valvontatyön ytimenä, ollaan pahasti hakoteillä. Työmaalla riittävästi aikaa viettänyt ja työnsä huolellisesti tehnyt valvoja on työn valmistuttua estänyt jo lukuisten virheiden ja puutteiden synnyn.

Sen lisäksi että valvojalla riittää osaamista ja aikaa huolehtia työn teknisestä toteutuksesta, valvojan yhtä tärkeä tehtävä on varmistaa tiedonkulku ja sujuva yhteistyö eri osapuolten kesken. Hyvällä viestinnällä ja yhteistyötaidoilla valvoja omalta osaltaan varmistaa, että vaikeatkaan asiat eivät aiheuta riitoja, jotka vain häiritsisivät työmaan toimintaa.

Kokeneen ja asiantuntevan valvojan tunnistaa usein jo siitä, että asiat vain menevät hänen kanssaan jouhevasti eteenpäin.

MIHIN MUUHUN valvojan aika kuluu? Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä tehtävänä mainitsen työmaan dokumentoinnin. Se on hyvin tärkeä osa työmaavalvontaa, vaikka kaikki ovat varmasti vain tyytyväisiä, jos muistiot ja pöytäkirjat jäävät mappiin pölyttymään
eikä niihin tarvitse ikinä palata.

Jos ongelmia kuitenkin myöhemmin ilmaantuu, on kaikkien osapuolien etu, että asiat on dokumentoitu tarkasti ja huolellisesti.
On selvää, että edellä mainittujen tehtävien hoitaminen hyvin ja huolellisesti vaatii aikaa. Kannattaa todella miettiä mistä maksaa, kun palkkaa hankkeelle valvojan. Ja erityisesti on syytä pohtia, kilpailuttaako työn ajankäytöllä. On selvää, että hyväkään valvoja ei tee tunnissa sitä, minkä hoitaminen huolella ja hyvin vaatisi viisi tuntia aikaa.

Eerika Hyry on ihmisistä innostuva rakennus­tekniikan diplomi-insinööri, korjausrakentamisen asiantuntija, yrittäjä ja konsulttitoimiston
toimitusjohtaja.