Puolustusvoimien entisen luolaston muuttamista siviilikäyttöön Kuopion Savilahdessa on kehitelty useita vuosia. Hanke on laajentunut ja kustannusarvio noussut tuntuvasti matkan varrella. Viimeiset päivitykset Luolan suunnitelmiin aiheutuivat kustannusten kohoamisesta ja Ukrainan sodasta.

Savilahden luolasto on muutaman kilometrin päässä Kuopion torista. Neula­mäen uumeniin rakentuvassa väestönsuojan ja liikunta- ja tapahtumakeskuksen yhdistelmässä jatkuu syyskuussa­ ­alkanut sisätyövaihe. Viime kesäkuussa kohde sai nimek­seen Luola.

Pääurakoitsijan, Rakennusliike Lapti Oy:n, yhteistoiminnallisen, tavoitehintaisen urakan arvo on 32 miljoonaa euroa. Yhteensä hanke maksaa Kuopion kaupungille nykyisen tiedon mukaan runsaat 45 miljoonaa euroa, joka on lähes 10 miljoonaa euroa enemmän kuin syksyn 2020 kustannusarviossa. Rakennustarvikkeiden hintojen jyrkkä nousu käynnistyi heti, kun koronapandemian pahimmat vaiheet olivat ohi vuonna 2021. Myös Ukrainan sota on vaikuttanut monien rakennusmateriaalien hintoihin ja toimitusaikoihin, mutta ainakin välillisesti myös Savilahden hankkeen kunnianhimoisuuteen ja painotuksiin.

Luola on väestönsuojan ja urheilu- ja tapahtumakeskuksen yhdistelmä Kuopion Savilahdessa.
Ensi vuonna yleisölle avautuva Luola on väestönsuojan ja urheilu- ja tapahtumakeskuksen yhdistelmä Kuopion Savilahdessa. Luolaan tarvitaan paljon talotekniikkaa ja niin sanottua kahdentamista.

Iso areena

Alun perin hankkeessa oli selvästi etualalla Luolan­ rooli liikunta- ja tapahtumakeskuksena. Uutta kustannus­arviota esittelevä kaupungin tiedote huhti­kuussa 2022 nosti kuitenkin päärooliin väestön­suojan, joka toimii myös monikäyttöisenä liikunta- ja tapahtumakeskuksena. Venäjän uusi hyökkäys Ukrainaan oli tuolloin jo käynnissä.

Laptin urakan kokonaisala on noin 13 500 neliömetriä: se käsittää luolaston sisäpuoliset tilat ja pääsisäänkäyntirakennuksen. Kriisitilanteessa Luola tar­joaa turvan 6 700 ihmiselle. Rauhan aikana katsomoon­ mahtuu 2 500 ihmistä seuraamaan urheilukisoja tai konsertteja. Lisäksi liikuntatiloissa voi harrastaa useita­ urheilulajeja.

”Kansainväliset mitat täyttävä areena”, Laptin työpäällikkö Jari Kuosmanen toteaa.

Luola on väestönsuojan ja urheilu- ja tapahtumakeskuksen yhdistelmä Kuopion Savilahdessa.

Savilahden Luola

  • Rakennuttaja: Kuopion Tilapalvelut (Kuopion kaupunki).
  • Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Davidsson
  • Tarkela Oy.
  • Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Civil Oy ja Insinööritoimisto Pontek Oy.
  • Pääurakoitsija: Rakennusliike Lapti Oy.
  • LVIS-urakoitsija: Are Oy.
  • Hankkeen kokonaiskustannus: 45,4 milj. euroa. Laptin yhteistoiminnallinen, tavoitehintainen urakka 32 milj. euroa.
  • Aikataulu: syyskuu 2022 – kevät 2024.

Kiven sisällä

Suomen suurimpiin kuuluviin kalliotiloihin päästäkseen ei tarvitse laskeutua maan alle. Sisään pääsee piha­tasanteelta seitsemän tunnelin kautta. Luola rakennetaan järeimmän, isoja kalliosuojia koskevan S6-luokan vaatimusten mukaisesti.

Tiukat vaatimukset vaikuttavat projektissa kaikkeen. Rakenteiden täytyy kestää kuuden baarin räjäh­dyspaine, joten betonivalut ovat hyvin massiivisia. Tunneleiden alkupäässä olevan sulkuhuoneen ulommainen seinä on 80 senttimetriä paksu, seuraava seinä on 40 senttiä. Katon suojana on kivi.
”Kiveä on pään yllä parikymmentä metriä”, vastaava mestari Petteri Ovaska Laptista kertoo kulkiessamme tunnelissa.

Jari Kuosmanen (vas.) ja Petteri Ovaska pääoven suulla.
Jari Kuosmanen (vas.) ja Petteri Ovaska pääoven suulla.

Pohjataso on kaikille kalliotiloille sama. Sisätilojen katot ovat holvimaiset. Tämän vuoksi nostoihin ja beto­nin pumppaukseen käytettävien laitteiden nivelet eivät aina taivu, kun katon kaari on rajana.
Hallin keskellä katon korkeus on 18 metriä ja jänneväli 50 metriä. Talotekniikka ja ilmastointikanavat kiinnitetään massiivisella yhteiskannakointijärjestelmällä. Kannakointi ja itse talotekniikka sekä tuleva teles­kooppikatsomo ovat hankkeen merkittävimmät osat.

Seinän muottilaattaa valmistellaan­ asennettavaksi.
Seinän muottilaattaa valmistellaan­ asennettavaksi. Runkovaiheessa­ työmaalla on 18 Laptin työntekijää.­ Aliurakoitsijoiden miehiä on 30 – 40. Suomalaisten lisäksi aliurakoitsijoita on Virosta, Puolasta ja Kosovosta.

Geolämpöä työmaalle

Pakkanen vaikuttaa luolatilojen ilman vaihtumiseen. Ovaska kertoo, että niin pölyn ja pakokaasujen kuin kosteuden ja lämmityksenkin hallinta vaatii paljon työtä.

Vaikka sisälämpötila pysyy plussan puolella, tiloja joudutaan lämmittämään. Luola on Suomen ensimmäisiä rakennus­työmaita, jossa geolämpö on työnaikaisessa käytössä. Kallioon poratuista geokaivoista kerätty lämpö siirretään ulkona olevaan geokonttiin, jonka lämpöpumput huolehtivat kalliotilojen lämmityksestä.

Jatkossa geokontin korvaa lämmönjakohuone, jonka talo­tekniikkaurakoitsija Are Oy rakentaa touko­kuussa yhteen tunneleista. Nykyinen kaukolämpö­liittymä säilyy.

Keväällä käynnistyvät rakennustyöt piha-alueella.
Keväällä käynnistyvät rakennustyöt piha-alueella. Sinne nousee päärakennus. Luola avataan yleisölle keväällä 2024.

Talotekniikan vuoro

Lähikuukausien työt painottuvat talotekniikan asennuksiin.

”Materiaalien toimitusongelmia ei vielä ollut, mutta toimitusajat ovat pidentyneet”, Petteri Ovaska kertoo.
Myös Jari Kuosmanen pohtii ensi kevään ja kesän tilannetta:

”Katsotaan minkälaisia haasteita tulee, kun keväällä alkavat talotekniikkatyöt.”

Lämmönjakohuoneen ohella Aren lähikuukausien työlistalla ovat ison liikunnan monitoimihallin tekniikan asennustyöt, jotka tehdään valtaosin katonrajassa.

”Vaativa tekniikkakohde”, Aren tuotantopäällikkö Ari Kakkinen luonnehtii työmaata.

Muotit ja raudoitukset tehdään kappaletavarasta. Ykköshallin päätyseinän järjestelmämuotin asennus on tarkkaa työtä.
Muotit ja raudoitukset tehdään kappaletavarasta. Ykköshallin päätyseinän järjestelmämuotin asennus on tarkkaa työtä.

Yhdessä suunniteltu

Keväällä alkaa myös Laptin urakkaan kuuluvan piha-alueen ja sinne tulevan päärakennuksen rakentaminen. Kuosmanen pitää tärkeänä sitä, että Lapti osallistui jo hankkeen kehitysvaiheeseen vuosi sitten. Töiden alkaessa toteutussuunnitelmat olivat valmiina.

Kuopion Tilapalveluiden rakennuttaja Marko Väätäinen kertoo, että myös Are saatiin mukaan
kehitysvaiheeseen:

”Poikkeuksellisissa olosuhteissa tuotannon edustajat­ tarvitaan mukaan suunnitteluun. Se tuo kustannustehok­kuutta.”

Huomattava osa sisätilojen seinistä jää betonipintaisiksi. Myös kiveä jää paljon näkyviin. Julkisivuun tehdään alumiiniverhous.
Huomattava osa sisätilojen seinistä jää betonipintaisiksi. Myös kiveä jää paljon näkyviin. Julkisivuun tehdään alumiiniverhous.

Ennakoiden eteenpäin

Ovaska vakuuttelee, että Luola luovutetaan aikataulussa niin, että lentopallotelineetkin ovat pystyssä. Luola avataan yleisölle keväällä 2024.

Hanke etenee suunnitelmallisesti.

”Ennakoidaan asioita niin, että johto ja työntekijät vievät työmaata eikä toisin päin”, Ovaska sanoo.

Kaksoisroolin haasteet ja edut

Väestönsuojan ja siviilikohteen yhdistelmässä monet osat ja toiminnot ovat kahdennettuja. Esimerkiksi tunneleiden ulko-ovet ovat tavallisia siviili­ovia. Niiden takana sulkuhuoneessa ovat jykevät metalliovet, jotka ovat normaalioloissa aina auki.

Eniten kahdentamista on talotekniikassa. Toiset IV-konehuoneet on tarkoitettu normaaliin­ käyttöön, toiset kriisiajan ilmanvaihtoon. Kun ­väestönsuoja on täynnä ihmisiä, lämpötilan hallinta voi vaatia tehokasta viilentämistä. Sähkön saannin turvaa dieselkäyttöinen varavoimakone.

”Ei ole yksiselitteinen hanke”, Laptin työpäällikkö Jari Kuosmanen summaa.

Kahdentaminen tietysti maksaa. Rakennuttaja Marko Väätäinen Kuopion Tilapalveluista arvioi, että toisaalta pelkkä väestönsuoja olisi kallis projekti. Myöskään liikunta- ja tapahtumakeskusta ei kallion sisään rakennettuna saisi taloudellisesti kannattavaksi. Yhdistelmässä on siis itua.
Yhdistäminen tuottaa muutakin hyötyä:

”Rakennusoikeutta vapautuu, kun väestön­suojaa ei tarvita joka kerrostalossa”, Väätäinen huomauttaa.

Teksti Santeri Pakkanen Kuvat Matias Honkamaa