Rakennustaito
22.2.2023
Savilahden luolasto on muutaman kilometrin päässä Kuopion torista. Neulamäen uumeniin rakentuvassa väestönsuojan ja liikunta- ja tapahtumakeskuksen yhdistelmässä jatkuu syyskuussa alkanut sisätyövaihe. Viime kesäkuussa kohde sai nimekseen Luola.
Pääurakoitsijan, Rakennusliike Lapti Oy:n, yhteistoiminnallisen, tavoitehintaisen urakan arvo on 32 miljoonaa euroa. Yhteensä hanke maksaa Kuopion kaupungille nykyisen tiedon mukaan runsaat 45 miljoonaa euroa, joka on lähes 10 miljoonaa euroa enemmän kuin syksyn 2020 kustannusarviossa. Rakennustarvikkeiden hintojen jyrkkä nousu käynnistyi heti, kun koronapandemian pahimmat vaiheet olivat ohi vuonna 2021. Myös Ukrainan sota on vaikuttanut monien rakennusmateriaalien hintoihin ja toimitusaikoihin, mutta ainakin välillisesti myös Savilahden hankkeen kunnianhimoisuuteen ja painotuksiin.
Alun perin hankkeessa oli selvästi etualalla Luolan rooli liikunta- ja tapahtumakeskuksena. Uutta kustannusarviota esittelevä kaupungin tiedote huhtikuussa 2022 nosti kuitenkin päärooliin väestönsuojan, joka toimii myös monikäyttöisenä liikunta- ja tapahtumakeskuksena. Venäjän uusi hyökkäys Ukrainaan oli tuolloin jo käynnissä.
Laptin urakan kokonaisala on noin 13 500 neliömetriä: se käsittää luolaston sisäpuoliset tilat ja pääsisäänkäyntirakennuksen. Kriisitilanteessa Luola tarjoaa turvan 6 700 ihmiselle. Rauhan aikana katsomoon mahtuu 2 500 ihmistä seuraamaan urheilukisoja tai konsertteja. Lisäksi liikuntatiloissa voi harrastaa useita urheilulajeja.
”Kansainväliset mitat täyttävä areena”, Laptin työpäällikkö Jari Kuosmanen toteaa.
Suomen suurimpiin kuuluviin kalliotiloihin päästäkseen ei tarvitse laskeutua maan alle. Sisään pääsee pihatasanteelta seitsemän tunnelin kautta. Luola rakennetaan järeimmän, isoja kalliosuojia koskevan S6-luokan vaatimusten mukaisesti.
Tiukat vaatimukset vaikuttavat projektissa kaikkeen. Rakenteiden täytyy kestää kuuden baarin räjähdyspaine, joten betonivalut ovat hyvin massiivisia. Tunneleiden alkupäässä olevan sulkuhuoneen ulommainen seinä on 80 senttimetriä paksu, seuraava seinä on 40 senttiä. Katon suojana on kivi.
”Kiveä on pään yllä parikymmentä metriä”, vastaava mestari Petteri Ovaska Laptista kertoo kulkiessamme tunnelissa.
Pohjataso on kaikille kalliotiloille sama. Sisätilojen katot ovat holvimaiset. Tämän vuoksi nostoihin ja betonin pumppaukseen käytettävien laitteiden nivelet eivät aina taivu, kun katon kaari on rajana.
Hallin keskellä katon korkeus on 18 metriä ja jänneväli 50 metriä. Talotekniikka ja ilmastointikanavat kiinnitetään massiivisella yhteiskannakointijärjestelmällä. Kannakointi ja itse talotekniikka sekä tuleva teleskooppikatsomo ovat hankkeen merkittävimmät osat.
Pakkanen vaikuttaa luolatilojen ilman vaihtumiseen. Ovaska kertoo, että niin pölyn ja pakokaasujen kuin kosteuden ja lämmityksenkin hallinta vaatii paljon työtä.
Vaikka sisälämpötila pysyy plussan puolella, tiloja joudutaan lämmittämään. Luola on Suomen ensimmäisiä rakennustyömaita, jossa geolämpö on työnaikaisessa käytössä. Kallioon poratuista geokaivoista kerätty lämpö siirretään ulkona olevaan geokonttiin, jonka lämpöpumput huolehtivat kalliotilojen lämmityksestä.
Jatkossa geokontin korvaa lämmönjakohuone, jonka talotekniikkaurakoitsija Are Oy rakentaa toukokuussa yhteen tunneleista. Nykyinen kaukolämpöliittymä säilyy.
Lähikuukausien työt painottuvat talotekniikan asennuksiin.
”Materiaalien toimitusongelmia ei vielä ollut, mutta toimitusajat ovat pidentyneet”, Petteri Ovaska kertoo.
Myös Jari Kuosmanen pohtii ensi kevään ja kesän tilannetta:
”Katsotaan minkälaisia haasteita tulee, kun keväällä alkavat talotekniikkatyöt.”
Lämmönjakohuoneen ohella Aren lähikuukausien työlistalla ovat ison liikunnan monitoimihallin tekniikan asennustyöt, jotka tehdään valtaosin katonrajassa.
”Vaativa tekniikkakohde”, Aren tuotantopäällikkö Ari Kakkinen luonnehtii työmaata.
Keväällä alkaa myös Laptin urakkaan kuuluvan piha-alueen ja sinne tulevan päärakennuksen rakentaminen. Kuosmanen pitää tärkeänä sitä, että Lapti osallistui jo hankkeen kehitysvaiheeseen vuosi sitten. Töiden alkaessa toteutussuunnitelmat olivat valmiina.
Kuopion Tilapalveluiden rakennuttaja Marko Väätäinen kertoo, että myös Are saatiin mukaan
kehitysvaiheeseen:
”Poikkeuksellisissa olosuhteissa tuotannon edustajat tarvitaan mukaan suunnitteluun. Se tuo kustannustehokkuutta.”
Ovaska vakuuttelee, että Luola luovutetaan aikataulussa niin, että lentopallotelineetkin ovat pystyssä. Luola avataan yleisölle keväällä 2024.
Hanke etenee suunnitelmallisesti.
”Ennakoidaan asioita niin, että johto ja työntekijät vievät työmaata eikä toisin päin”, Ovaska sanoo.
Väestönsuojan ja siviilikohteen yhdistelmässä monet osat ja toiminnot ovat kahdennettuja. Esimerkiksi tunneleiden ulko-ovet ovat tavallisia siviiliovia. Niiden takana sulkuhuoneessa ovat jykevät metalliovet, jotka ovat normaalioloissa aina auki.
Eniten kahdentamista on talotekniikassa. Toiset IV-konehuoneet on tarkoitettu normaaliin käyttöön, toiset kriisiajan ilmanvaihtoon. Kun väestönsuoja on täynnä ihmisiä, lämpötilan hallinta voi vaatia tehokasta viilentämistä. Sähkön saannin turvaa dieselkäyttöinen varavoimakone.
”Ei ole yksiselitteinen hanke”, Laptin työpäällikkö Jari Kuosmanen summaa.
Kahdentaminen tietysti maksaa. Rakennuttaja Marko Väätäinen Kuopion Tilapalveluista arvioi, että toisaalta pelkkä väestönsuoja olisi kallis projekti. Myöskään liikunta- ja tapahtumakeskusta ei kallion sisään rakennettuna saisi taloudellisesti kannattavaksi. Yhdistelmässä on siis itua.
Yhdistäminen tuottaa muutakin hyötyä:
”Rakennusoikeutta vapautuu, kun väestönsuojaa ei tarvita joka kerrostalossa”, Väätäinen huomauttaa.
Teksti Santeri Pakkanen Kuvat Matias Honkamaa
Vanhimmistakin rakennuksista saa kekseliäällä käyttötarkoituksen muutoksella moderneja toimivia taloja. Parisataavuotias entinen varuskuntasairaala muuntui hiljattain kouluksi. Samalla korjattiin huonoon kuntoon päässeet julkisivut sekä katto. Vuonna 1827 Helsingin Hietalahteen,...
Viranomaiset ja yritykset ovat ponnistelleet vähentääkseen työntekijöiden altistumista kvartsipölylle rakennustyömailla. Yritysten omat ohjeet ovat parantuneet. Tutkimuksen mukaan monet aliurakoitsijat eivät kuitenkaan torju pölyä riittävän hyvin. Kvartsipölyä leviää...
Lämpötilan lasku rakennuksen sisätiloissa vaikuttaa seinien ja yläpohjan rakenteiden homehtumisriskiin. Ratkaisevinta on kuitenkin sisäilman kosteus. Valtioneuvoston periaatepäätöksestä käynnistynyt Terveet tilat 2028 on kymmenvuotinen toimintaohjelma, jonka tavoitteena on...
Vanhimmistakin rakennuksista saa kekseliäällä käyttötarkoituksen muutoksella mod...
Viranomaiset ja yritykset ovat ponnistelleet vähentääkseen työntekijöiden altis...
Työmaan logistiikka kuormittaa työnjohtoa. Koko tavaravirta voidaan kuitenkin an...
My family all the time say that I am wasting my time here at web, however I know I am getting
familiarity daily by reading such fastidious articles or reviews.
Hello there! This article couldn’t be written much better!
Going through this article reminds me of my previous roommate!
He continually kept talking about this. I will send this article to him.
Fairly certain he’ll have a very good read.
I appreciate you for sharing!