Kuntotarkastuksen teettäminen ennen asunto- tai kiinteistökauppaa on nykyisin jo tavanomainen ja myös suositeltava tapa.

Kiinteistön kuntotarkastuksen teettäjälle on julkaistu ohjeet ”Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohje” LVI-kortissa 01-10413 (KH 90-00393). Kuntotarkastuksen tekijälle on oma ohjekortti LVI 01-10414 (KH90-00394) ”Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje”.

Kuluttajat, jotka ovat pääsääntöisesti ensimmäistä kertaa tilanteessa, eivät välttämättä pysty sisäistämään, mitä kaikkea tarkastuksessa tuodaan esiin ja miten lausunto oikeasti pitäisi tulkita. Usein kuluttaja ei ole ymmärtänyt kuntotarkastuslausunnosta, mitä esimerkiksi erilaiset riskirakenteet tai jonkin rakenteen puuttuminen tarkoittavat, vaikka asiasta on kuntotarkastuslausunnossa kerrottu.

Olen usein miettinyt, että lausunnon lukemista varten pitäisi laatia ohjeet. Tämän artikkelin ohjeet ovat omia päätelmiäni siitä, missä kohdissa lukija saattaa ymmärtää asioita väärin, vaikka raportti olisi laadittu hyvin.

Tässä muutamia ohjeita:

1 Riisu vaaleanpunaiset lasit ja ota ”ostohousut” jalasta, kun ryhdyt lukemaan lausuntoa tai tulet itse mukaan kuntotarkastus­tilaisuuteen.

2 Kiinteistö- ja asuntokaupassa ovat talon rakennusvuosi ja korjaushistoria mielestäni merkittävämpiä asioita kuin kohteen sijainti. Rakennusvuosi on merkittävä, koska meillä on tiedossa tietyille aikakausille tyypilliset rakennustavat ja niin sanotut riskirakenteet. Tyypillisimmät riskirakenteet ovat luettavissa www.hometalkoot.fi­ -­­sivustolta.

3 Kuntotarkastuslausunnossa­ pitää kiinnittää huomiota kahteen ensimmäiseen otsikkoon: ”Yhteenveto” ja ”Merkittävimmät havainnot ja riskirakenteet”.

Kuntotarkastuslausunnon yhteenvedossa kerrotaan lyhyesti rakennusvuosi ja korjaushistoria sekä perusrakenteet. Yhteenvetoon on yleensä myös kirjattu merkittävimmät riskirakenteet.

Seuraavan otsikon alla ovat taulukkomuodossa merkinnät ”kor­jausta vaativat asiat”, ”lisätutkimustarve” ja ”huoltoa vaativat asiat”. Tämän taulukon rasteja ja tähtiä sekä merkintöjä kannattaa tarkastella huolellisesti.

Riskirakenteet on merkitty taulukkoon erillisellä merkillä. Riskirakenne on tavallisesti esitetty lausunnon liitteenä olevassa piirroksessa.
Riskirakenne tarkoittaa riskiä rakenteen kosteusvaurioista ja mahdollisesta terveyshaitasta. Riskirakenteen korjauskustannukset ovat yleensä huomattavat kauppahintaan nähden.

Lisätutkimustarve on myös määritelty taulukossa. Rakenteen lisätutkimukset pitäisi toteuttaa aina ennen kauppaa, mielellään ennen esisopimuksen allekirjoittamista.

4 Kuntotarkastuslausunnon liitteenä on myös yleensä taulukko, jossa on esitetty rakenteiden ja rakennusosien tavoitteellinen tekninen käyttöikä. Raportin lukijan on osattava hakea taulukosta juuri tätä kiinteistöä koskevien rakenteiden tavoitteellinen tekninen ikä.

5 Taulukossa lausunnon kohdassa 2 ovat myös merkinnät siitä, mitkä rakennusosat tarvitsevat ”huoltoa”. Vanhassa kiinteistössä on hyvin häilyvä raja, mikä on kunnostamista ja mikä huoltoa.

Oheisessa kaaviossa on keksitty esimerkki 1970-luvulla rakennetun talon merkinnöistä kuntotarkastuslausunnossa. Nuolet ja punaiset laatikot ovat allekirjoittaneen lisäyksiä ja selvennyksiä taulukon lukemista varten.

6 Kuntotarkastusraportti pitää lukea kaikessa rauhassa. Kiinteistön ostaminen on useimmille­ meistä elämämme suurin hankinta­ ja kaupan tekemisellä ei saa ­olla kiire!

Ostajan pitää ymmärtää ja tietää mitä ostaa.


Muista nämä!

  1. Realistinen asenne
  2. Rakennusvuosi ja korjaushistoria
  3. Riskirakenteet; tiedostaminen terveysriskistä
  4. Lisätutkimukset; riskin toteutuminen → korjauskustannukset
  5. Elinkaaren lopussa olevat laitteet ja rakenteet
  6. Kiire pois!

Teksti Rakennusmestari, RTA Marit Sivén, Matti Eklund Oy, kuva Vastavalo/Anne saarinen