Akkujen kehittyminen sekä green deal -sopimukset ja entistä kovemmat päästöjen vähennystavoitteet nostavat sähköisten koneiden osuutta työmaiden kalustosta. Ramirent tarjoaa projektikohtaista päästölaskentaa vuokrakalustolle.

Siirtyminen yhä enemmän sähkö- ja akkukäyttöisiin työkoneisiin vähentää rakennustyömaiden hiilidioksidipäästöjä. Päästöjen määrään vaikuttavat osaltaan muun muassa käytettävän sähkön vihreys sekä työntekijöiden perehdytys päästöjen vähentämiseen omassa työssään.

Siirtyminen dieselillä toimivista työkoneista sähköisiin pienentää myös terveydelle vaarallisten päästöjen kuten typenoksidien määrää ja melua paikallisesti, samoin tärinää.

”Työkoneiden osuus työmaan päästöistä ei ole kovin suuri, mutta päästövähennykset syntyvät myös pienistä virroista”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuu- ja laatujohtaja Juha Lemström.

Pienkoneet ja sisätiloissa käytettävät henkilönnostimet ovat toimineet jo pitkään suoralla verkkovirralla tai akuilla. Akut lisääntyvät parhaillaan myös ulkotyömaiden nostimissa.

Akut latautuvat yhä nopeammin

Viime vuosina käynnistetyissä hankkeissa pyritään lisäämään sähkö- ja akkukäyttöisten työkoneiden kehittämistä, tarjontaa ja hankintaa.

Konevuokrauskonserni Ramirent allekirjoitti jo pari vuotta sitten työkonealan green deal -sopimuksen, jossa se sitoutuu kasvattamaan vuokrattavien sähkökäyttöisten työkoneiden osuutta kalustossaan. Sähkökäyttöisten nostinten osalta tavoitteena on 90 prosentin osuus vuoteen 2025 mennessä.

Pienkoneet ja sisätiloissa käytettävät henkilönnostimet ovat toimineet jo pitkään suoralla verkkovirralla tai akuilla. Akut lisääntyvät parhaillaan myös ulkotyömaiden nostimissa. Akkujen latausajat lyhenevät edelleen.

Hybridimallit ovat suosituimpia

”Hybridimallit ovat ulkona suosituimpia. Koneilla saatetaan työskennellä aamupäivä latauksen varassa, ja kun se loppuu, käytetään dieselmoottoria, kunnes akut ovat taas latautuneet täyteen. Lataaminen vie noin neljä tuntia”, Ramirentin nostinten tuotepäällikkö Juho Perälä kertoo.

Maanrakennuksessa täyssähköiset työkoneet ovat sen sijaan vielä melko marginaalisia.

”Pieniä kaivinkoneita, kuormaajia, kurottajia ja trukkeja löytyy akkukäyttöisinä. Sen sijaan isomman luokan koneita ei ole vielä markkinoilla. Niistä on kuitenkin valmistajilla olemassa jo prototyyppejä”, kertoo puolestaan maanrakennuskoneiden, kurottajien ja trukkien tuotepäällikkö Toni Kytöviita Ramirentistä.

Raskaammissa työkoneissa akulla toimivan hinta on toistaiseksi kaksin- tai kolminkertainen dieselkoneeseen verrattuna, mikä heijastuu myös vuokraan ja kysyntään.

Uutta on projektikohtainen päästölaskenta, jota Ramirent tarjoaa vuokraamastaan kalustosta.

Pienkoneet ja sisätiloissa käytettävät henkilönostimet ovat toimineet jo pitkään suoralla verkkovirralla tai akuilla. Akut lisääntyvät parhaillaan myös ulkotyömaiden nostimissa.

Senaatti tähtää vihreään sähköön

Tuorein työmaiden päästövähennyshanke on ympäristöministeriön, Senaatti-kiinteistöjen sekä Espoon, Helsingin, Vantaan ja Turun kaupunkien vapaaehtoinen green deal -sopimus. Tavoitteena on, että kuntien ja Senaatin työmailla ei vuoden 2025 loppuun mennessä käytetä enää lainkaan fossiilisia polttoaineita. Vuoteen 2030 mennessä työmaiden koneista ja kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä.

Senaatin uusi urakkasopimusluonnos on tätä green deal -sopimusta hiukan tiukempi. Vähimmäisvaatimuksena tähdätään muun muassa työmaan vihreään sähköön, joka vähentäisi myös sähköisten ja ladattavien akkukoneiden päästöjä. Urakassa käytettävien koneiden ja työmaan sisäisten kuljetusten vähimmäiskoneluokat olisivat Stage IV ja Euro VI. Pienkoneiden on oltava sähkökäyttöisiä, ellei erikseen muuta sovita. Mikäli joudutaan käyttämään polttomoottorikoneita, polttoaine on ensisijaisesti fossiilitonta.

Senaatti valvoo uudenlaisten urakkasopimusten noudattamista sopimussakolla.

”Ymmärrämme, että päästöttömyyteen pyrkiminen nostaa jonkin verran kustannuksia, mutta olemme valmiita maksamaan siitä”, Juha Lemström arvioi.

Urakoitsijoilla paljon vanhoja koneita

Infrarakentajia edustavan Infran ry:n elinkeinopolitiikan johtajaa Juha Laurilaa huolestuttaa päästövaatimusten nopea muutos.

”Vaatimukset olisi suhteutettava siihen, että maanrakennuksessa monen urakoitsijan työkonekanta on vanhaa. Alalla on paljon pieniä yrityksiä, joilla ei ole kykyä investoida uusiin, päästöttömämpiin koneisiin. Sähkökäyttöisiä ei ole edes tarjolla isoissa kokoluokassa”, Laurila huolehtii.

Teksti Riitta Malve, kuvat Ramirent