Kolme vuotta sitten purettu vanha Lippulaiva-kauppakeskus Espoossa korvautuu maaliskuuhun 2022 mennessä tuplakokoisella uudella. Samaan aikaan Lippulaivan alle rakennetaan Kivenlahden metroasemaa. Tontti on poikkeuksellisen ahdas, joten kaiken tekemisen oikea-aikaisuus korostuu.

Lippulaivan tontilla Espoon Kivenlahdessa on rakennettu vuodesta 2017 alkaen lähes koko ajan. Koska vanha kauppakeskus oli silloisten laskelmien­ mukaisesti käynyt pieneksi, oli tehty investointipäätös uudesta, kooltaan kaksinkertaisesta­ kauppa­keskuksesta.

Koska rakennushanke on niin suuri ja pitkäkestoinen, syntyi samalla päätös väliaikaisesta, Pikku­laivaksi nimetystä kauppakeskuksesta. Sen toteuttanut Lehto­ Group jatkoi varsinaisen kauppakeskuksen pääurakoitsijana. Tämä­ urakka kuitenkin keskeytyi rakennuttajan ja pääurakoitsijan väliseen luottamuspulaan syksyllä­ 2018. Tässä vaiheessa Cityconin rakennuttajaorganisaatio otti vetovastuun, jotta työmaa pysyisi käynnissä ja etenisi mahdollisimman hyvin alkuperäisen aikataulun mukaisesti.

Skanska ja Citycon solmivat pääurakkasopimuksen vuoden 2019 lopulla. Samalla meneillään olevat aliurakat, joista suurimpiin kuuluivat rungon betonielementti- ja paikallavalu-urakat, siirtyivät Skanskan johdettaviksi.

Uuden kauppakeskuksen alle tulee metroasema ja bussiterminaali ja päälle kahdeksan kerrostaloa.

”Viimeiset rungon betonielementit asennettiin heinäkuussa ja viimeiset varsinaisen kauppakeskuksen runkovalut tehtiin syksyllä. Betonityöt kuitenkin jatkuvat vielä ensi toukokuuhun asti. Nyt ovat meneillään kauppakeskuksen lastauslaiturin ja pysäköintikellarin ajoluiskan betonityöt”, kertoo Skanskan työmaapäällikkö Antti Virtanen.

Paikallavaluja on työmaalla jo tehty paljon, koska kauppakeskuksen alapuolelle valmistuu työmaan aikana metroasema ja bussiterminaali. Bussiterminaalin betonirunko ja metroaseman betonikuilujen maanpäälliset runkorakenteet sisältyvät Skanskan urakkaan, ja ne kuuluvat työmaan vaativimpiin rakenteisiin.

Ensi keväänä valmistuvat ajoluiskat ovat jälkijännitettyine kansineen rakennetekniseltä toiminnaltaan siltarakenteita. Niiden lisäksi Skanskan urakkaan kuuluu­ myös erityisen vaativia asuintorneihin liittyviä betonirakenteita: kauppakeskuksen ja bussiterminaalin runkojen yhteydessä toteutetut puolitoista metriä paksut jälki­jännitetyt siirtolaatastot, joiden tehtävänä on jakaa yläpuolisia, tulevista aseman yläpuolisista asuinkerrostaloista kertyviä kuormia riittävän laajalle pinta-alalle.

Betonityöt jatkuvat ensi kevääseen asti, kertoo Skanskan työmaapäällikkö Antti Virtanen.

Monipuolinen hybridi

Asuntojen rakentaminen kauppa­keskusten yhteyteen on yleistynyt viime vuosina, mistä Kampin keskus ja Lauttasaaren kauppakeskus­ ovat tunnettuja esimerkkejä. Lippu­laivan laajennus on näistä hybridihankkeista tähän mennessä mittavin. Taustalla on Cityconin nykyinen strategia, jonka mukaisesti yhtiö rakennuttaa myös asuntoja silloin, kun se on hankkeen kokonaisuuden kannalta järkevää.

Kaikkiaan Lippulaivan päälle on tulossa asuntoja noin 30.000 neliömetrin verran, mistä noin puolet on Cityconin rakennuttamaa tuotantoa. Cityconin projektijohtaja Risto Seppo kertoo, että City­conin asuntojen rakentaminen ­samoin kuin myös urakoitsijavetoinen asuntotuotanto käynnistyvät vuonna 2021.  

Tontille rakennettavien yhteensä kahdeksan kerrostalon joukossa­ on myös yli kymmenkerroksisia­ ­taloja. Rakennusten sijainti ja niistä­ aiheutuvat kuormitukset on luonnollisesti otettava huomioon kauppakeskuksen rungon mitoituksessa.

”Tulevaa rakentamista ajatellen teemme kauppakeskuksen ylä­kansirakenteeseen väliaikaisen veden­eristyksen ruiskukumista”, Antti Virtanen kertoo.

Asuntojen ja kaupallisten toimin­tojen lisäksi uuteen Lippulaivaan tulee muun muassa kirjasto ­­­­ja päiväkoti. Tällaisesta moni­toimikokonaisuudesta on Espoossa ­aiemminkin hyviä kokemuksia. Risto Seppo suhtautuukin ­koko hankkeeseen hyvin luottavaisesti ­– huolimatta viimeaikaisesta kauppa­keskusten kannattavuutta koskeneesta uutisvirrasta.

”Me olemme saaneet korona-­aikanakin solmituksi runsaasti­ uusia­ vuokrasopimuksia. Tämä viestii myös yhteistyökumppaneiden luottavaisuudesta. Lippulaivalle on taatusti oma paikkansa koko läntisen Espoon kaupallisena keskuksena”, Seppo toteaa.

Tänä syksynä ohjelmassa ovat olleet kauppakeskuksen lastauslaiturin ja pysäköintikellarin ajoluiskan betonityöt. Lippulaivan työmaa on siirtymässä sisärakennus­vaiheeseen.

Logistiikka ja aikataulunhallinta avainasemassa

Lippulaivan työmaa on nyt käännepisteessä, jossa entistä selvemmin siirrytään sisävalmistusvaiheeseen. Betonitöitäkin on vielä­ meneillään. Samaan aikaan ”alakerrassa” eli SRV:n metrotyömaalla ovat jo käynnissä talotekniikka-asennukset. Tämä on otettava huomioon myös turvallisuusmielessä.

Vilkkaimmillaan Lippulaivan­ runkotyöt olivat aiemmin tänä vuonna, jolloin runkotöitä tehtiin kaikilla viidellä lohkolla. Myös talo­tekniikkaa tehdään lähiaikoina eri lohkoilla samanaikaisesti, mikä merkitsee sitä, että työmaan alusta asti täsmällisyyttä vaatineeseen logistiikkaan on kiinnitettävä suurta huomiota jatkossakin. Se on ajoitettu tunnin tarkkuudella,­ ­ja purku­paikat on määritelty poikkeuk­sellisen tarkasti. Paikallavaluvaiheessa myös betonin pumppauspisteet oli valittava ensisijaisesti ­tilankäytön ehdoilla.

Projektinjohtourakkana toteutettava työmaa on megaluokkaa. Urakkasumma on noin 170 miljoonaa euroa, ja työntekijöiden määrä on runsaat 500.

Näin suurta projektia on vaikeaa hallita pelkästään Teams-pala­vereilla. Siksi työmaan on pitänyt koronavuoden poikkeusoloissa ideoida myös muita toimivia ­kokoustamistapoja, jotka soveltuvat käyttöön myös silloin kun paikan päällä pidettäviä kokouksia on pitänyt karsia.

”Ideoimme Last Planner -kokouk­sissa tutun laputtamisen korvaajaksi merkinnät drone-kuviin. Verkossa palaveerattaessa kaikilla siis on yhteisenä näkymänä drone-kuva-aineistoa, johon kukin merkitsee oman virtuaalisen lappunsa”, Virtanen selvittää.

Lippulaivan työmaa on siirtymässä sisärakennus­vaiheeseen.

Maalämmöllä kohti  LEED Goldia

Uusi Lippulaiva saa merkittävän osan tarvitsemastaan lämmitys- ja jäähdytysenergiasta kallioperästä.­ Jo aiemmin Cityconin sopimuskumppani Adven porasi rakennuksen alle 170 geokaivoa 300 – 350 metrin syvyyteen. Näin saatava ­kokonaisteho riittää bruttoalaltaan yli 11 hehtaarin kauppakeskuksen ja myös tulevien kerrostaloasuntojen tarpeisiin.

”Tähtäämme ympäristöluokituksessa LEED Goldiin. Energiamuodon lisäksi luokkaan vaikuttavat energiatehokkuus ja mahdollisimman ympäristömyötäisten materiaalien käyttö.  Myös rakennustuotteiden ja -materiaalien VOC-päästöillä on merkitystä”, kertoo­ Skanskan työpäällikkö ­Riikka Mattila.

Uusi Lippulaiva

  • Rakennuttaja: Citycon Oyj.
  • Pääsuunnittelija: Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy.
  • Projektinjohtourakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy.
  • Työmaan aikataulu: joulukuu 2019 – huhtikuu 2022.
  • Urakkasumma: noin 170 milj. euroa.
  • Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy.
  • Paikallavalutyöt: Sierak Oy.
  • Valmisbetoni: Rudus Oy.
  • Betonielementit: Parma Oy.
  • Teräsrakenteet: JPV Engineering Oy.
  • Logistiikkaurakoitsija: Constlog Oy.

Teksti Vesa Tompuri, kuvat Tomi Nuotsalo