Tv-sarja Lilyhammerissa mafioso lähti aloittamaan uutta elämää kaukaa Amerikasta turvalliseen Norjaan.Työn perässä vuonojen maille lähti myös suomalainen Porvoosta kotoisin oleva Christian Hellman.

Suomessa elettiin laman jälkeistä aikaa vuonna 1996, kun Christian pakkasi laukkunsa ja suuntasi kohti uutta seikkailua.

”Kuulin tuttavien kautta, että Hamarissa on hyvin rakennustöitä. Matkaan lähdettiin ystävän kanssa, joka palasi Suomeen takaisin perheensä luokse puolen vuoden jälkeen. Itse löysin paikallisen tyttöystävän, joten päätin jäädä Hamariin”, Christian muistelee.

Ennen muuttoa nuori seikkailija oli töissä pienessä rakennusliikkeessä Tammisaaressa. Muutto Norjaan siis konkretisoitui nopeasti valmistumisen jälkeen 1995.

Hyvälle rakentajalle tuli töitä enemmän ja enemmän. Christianilla on edelleen tuolloin perustamansa yritys. Hänen ydinpalvelunsa on talojen rakentaminen, lähinnä paritaloja Bolingpartner-yritykselle. Lisätöitä tulee saneerauksista ja lisärakennusten tekemisestä.

Runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa on suomalaiselle rakentajalle Norjan rakentaminen tullut tutuksi. Myös rakentamisen terminologia on hanskassa. Usealle norjan kieli varmasti tuntuu oudolta, mutta miten kaksikielinen Christian on ottanut kielen haltuun?

”Aluksi oli vaikeuksia, ajan mittaan kieli on hioutunut, ja arkipäivän työelämässä pärjään hyvin. Alussa hain kirjastosta kirjoja ja opettelin rakennusalan terminologiaa.”

Norsk byggmester

Yleisestihän ajatellaan, että Norjan tulotaso on korkea johtuen maan mittavista öljytuloista. Christian muistuttaa, että palkkataso on toki korkeampi, mutta elinkustannukset ovat samaan aikaan korkeammat kuin esimerkiksi Suomessa.

Norjan talous on kehittynyt sekatalous, joka tunnetaan parhaiten merkittävänä öljyntuottajamaana. Toki taloudessa vahvaa roolia näyttelevät myös maatalous ja kalastus. Valtion velka on 29 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Norjassakin on tunnustettu, että vahva öljytalous on jopa hieman passivoittanut maan taloutta. Siksi maissa, joissa rahoitustilanne on hyvä, julkisia investointeja tehdään usein varovasti.

Hellmanin mukaan Norjan öljykaupungeissa rakentaminen on viime vuosina hidastunut, esimerkiksi Stavangerissa rakentaminen on hiipunut isosti.

Suomessa rakentamiselle menee tällä hetkellä vahvasti. Myös Norjassa rakennetaan tällä hetkellä kohtuu hyvin. Muun muassa Lillehammerin alueella rakentaminen on tällä hetkellä vilkasta, varsinkin loma-asuntojen osalta. Lisäksi ympäristössä on neljä isoa urheilu-ja vapaa-aikakeskusta: Kvitfjell, Hafjell, Skjekamppen ja Sjusjöen. Norja on myös panostanut päätie E6:n ja junaverkoston rakentamiseen.

Norjassa ei tunneta käsitettä rakennusmestari, paikallinen vastine on rakennusinsinööri niin kuin monessa muussakin maassa. Christian on suorittanut Norsk byggmester -tutkinnon, jonka hän teki aikanaan iltaopiskeluna kahden vuoden aikana. Lisäksi hän on käynyt yhden vuoden lisäkoulutuksen Jövikin korkeakoulussa maanmittauksen osalta.

Christian on nyt viettänyt noin 22 vuotta Norjassa, eikä hän omien sanojen mukaan ole muuttamassa takaisin Suomeen.

”Olen viihtynyt täällä erittäin mainiosti. Paikalliset ovat hyvin ystävällisiä, mutta he ovat hieman etäisyyttä ottavia. Mutta kun heihin tutustuu lähemmin, he kohtelevat sinua luottamuksen saatuaan kuin perheenjäsentä. Ja kun vielä työ tehdään hyvin, he luottavat sinuun entistä enemmän”, Christian naurahtaa.

Rakentamisessa eroja

Norjassa rakentaminen on pääosin samanlaista kuin Suomessa. Toki erojakin löytyy, esimerkiksi vuonomaassa perusrakentamisessa käytetään 600 mm:n moduulijärjestelmää lähes kaikessa tekemissä, kun taas Suomessa tämän suhteen ollaan joustavampia.

”Samoin kosteiden tilojen rakentaminen poikkeaa suomalaisesta tavasta – Norjassa kosteissa tiloissa käytetään tosi vähän kivirakenteita, iso osa tehdään puurakenteisena”, Hellman ynnää.

Vapaa-ajalla Christianin mieliharrastuksiin kuuluvat veteraanimoottoripyörät. Matkan aikana myös paikallinen ystäväpiiri on luonnollisesti laajentunut.

”Norjalaiset ovat sosiaalisia. Minulla on muutamia tosi hyviä tuttuja täällä, vaikka Suomessa asuvat parhaat ja läheisimmät ystävät. Suomeen pidän aktiivisesti yhteyttä puhelimitse, mutta liian vähän tulee kotikonnuilla käytyä”, Christian Hellman myöntää lopuksi.

 

Teksti Jari Kostiainen, kuvat Christian Hellman