Kauppaketju Lidl toi teknisesti mielenkiintoisilla ratkaisuilla ryyditetyn uuden konseptinsa myymälät Turun Länsikeskukseen sekä Kuopion Haapaniemelle. Kuopion kohteessa toteutetaan betonirakentamisen kokeiluja, joiden myötä esimerkiksi myymälärakennuksen parkkitilan käytettävyys paranee.

Lidl-rakennuksen matalaenergianormi U-arvo W/m²K 0,17 täyttyy ulkoseinässä. Energiatehokuuden hyötysuhdetta U-arvoa ei jatkossa enää johdeta pelkästään sandwich-seinäelementistä.

Rakennusmääräyskokoelman päivittyvien normien mukaan laskennallista energiahyötysuhdannetta voidaan parantaa esimerkiksi rakennuksen omalla, ohutlevytekniikkaan perustuvalla aurinkoenergiatuotannolla.

Ketjun Turun-myymälä on Suomen ensimmäinen Lidl, joka pilotoi  sensaatiomaisena pidettyä uutta tekniikkaa.

”Myös Kuopion myymälän katolle rakennetaan varaus aurinkopaneeleille”, kertovat Lidlin projektipäällikkö Jarno Käyrä sekä urakoitsija Lujatalo Oy:n Jari Kettunen.

Länsikeskuksessa katolle asennettujen 900 aurinkopaneelin on määrä tuottaa parhaimmillaan 30 prosenttia myymälän vuositasolla käyttämästä energiasta. Itä-länsisuuntaiset ohutfilmityyppiset paneelit tuottavat energiaa myös pilvisellä säällä koko valoisan vuorokauden ajan. Käyrän mukaan uusiin Lidleihin rakennetaan valmiit itä-länsisuuntaiset paikat ohutfilmipaneeleille, jos pilotti onnistuu ja kokeilua päätetään laajentaa.

Mallissa 4000 m²:n tila voi saada leijonanosan tarvitsemastaan jäähdytysenergiasta kiinteistökohtaisista aurinkoenergialähteistä. Laskelmien mukaan vuositasolla nämä 900 paneelia riittäisivät kattamaan 85 keskimääräisen kerrostaloyksiön sähköntarpeen.

Betonirakentamisen kokeilu

Ei ole turhaa kehua sanoa, jos sanomme että Lidl tekee avaran ja ennakkoluulottoman vaikutelman. Tätä tuskin kukaan kiistää.

Kuopiossa rakennuksen välipohjan alle sijoittuva parkkitila näyttää ensikatsomalla tavalliselta matalahkolta hallilta. Mutta hetkinen – näyttää siltä kuin sieltä puuttuisi kokonaan ainakin yksi pylväsrivistö.

Totta, tämän pienen ihmeen mahdollistaa nyt erityinen paikalla valettu suuri jännitepalkki, kertovat rakentajat.

”Laudoitettuna palkki oli niin täynnä jännitettyä rautaa, että jouduimme käyttämään erikoisohutta kiviraetta betonivalussa, jotta se valuisi alas joka sopukkaan”, Kettunen kehaisee.

Ei niinkään säästöä mutta käytettävyyttä

Käyrä huomauttaa, että jännitteisen välipohjan runkopalkin teko ei tuo taloon suurta rahallista säästöä, vaikka se korvaa kokonaisen pylväsrivistön: erikoistyö näet aina maksaa sekin.

”Mutta autopeltiä kolhiutuu vähemmän, se hyöty tässä on asiakkaan näkökulmasta”, hän naurahtaa.

Kaikki arvot eivät ole taloudellisia.

Myös kiinteistökohtainen aurinkovoimala on varsin tuhti investointi, jonka nettohyödyt ovat mitattavissa vasta pitkällä aikavälillä. Ympäristön näkökulmasta, nyt alkuun vielä maltaita maksava ohutfilmi on kestävä tapa tuottaa uusiutuvaa energiaa.

Lidlin Suomen kiinteistötoimiston päällikkö Janne Toivanen valottaa kestävän kehityksen strategiaa sekä vastuullisuusperiaatteita, joihin kuuluu uusiutuvien energiamuotojen suosiminen. Se tapahtuu Saksan Lidlien mallin mukaan.

”Myymälämalli on pitkälti sama ja jokainen rakennushanke kilpailutetaan erikseen suunnittelusta alkaen”, Toivanen huomauttaa.

Rakennuskonseptissa tapahtuu variointia jo kunkin maan omista rakennusmääräyksistä johtuen. Suomen kiristyvät energiatehokkuusmääräykset astuvat voimaan vasta, kun nyt Haapaniemelle harjaan noussut myymälä on jo avannut ovensa asiakkaille. Kuitenkin se näyttäisi vastaavan myös tulevaisuuden vaatimuksia.

Lujaa menee

Rakentaja Lujatalo Oy kuuluu Luja-konserniin, jonka Lujabetoni-tehdas suunnitteli ja valmisti kerrosseinäelementit vuoden 2010 asuntomessuilla esitellyn ensimmäiseen passiivienergiakerrostaloon. Kuuden vuoden seuranta Kuopion opiskelija-asuntolasäätiön nelikerroksisessa kohteessa osoittaa seinärakenteen toimivan. Kriittiset ennusteet, joiden mukaan paksu eritys ja rakenteen tiiveys kondensoisi kosteutta sandwichin keskiosaan, lienee vain turhaa synkistelyä ja muutosvastaisuutta.

Lidlin tilassa kuitenkin seinä-sandwich on erilainen. Se näyttää Lidlin omalta – siinä käytetään tuttua styroksia välieristeenä uretaanin asemasta.

Teksti Reijo Holopainen, kuvat Hannu Miettinen