Lidlin Järvenpään jakelukeskus tulee palvelemaan kymmeniä myymälöitä Etelä-Suomessa. Järeän teräsrungon pystytyksellä oli kiire, jotta lattia- ja talotekniikkatyöt voidaan tehdä säältä suojassa. Täysin valmista työmaalla tulee loppuvuonna 2018.

Logistiikkakeskusten rakentaminen pääkaupunkiseudun kehyskuntiin on jatkunut vilkkaana jo vuosia. Järvenpää on yksi sijainniltaan sopivista kunnista: sinne pääsee sekä maantietä että rautatietä pitkin, ja Vuosaaren satama on suhteellisen lähellä.

Kun Suomen suurimpiin päivittäistavaraketjuihin kuuluva Lidl rakennuttaa logistiikkakeskuksen, tontilla on oltava kokoa. Rakennustekniset työt noin 24 hehtaarin tontilla alkoivat viime talvena, minkä jälkeen kaikki neitseelliselle rakennuspaikalle tarvittava kunnallistekniikka ja hallirakennusten pohjavahvistukset olivat valmiit syksyyn mennessä. Toukokuussa alkanut teräsrungon pystytys on hyvässä vauhdissa ja valmistuu loppuvuodesta 2017.

Yli 22 metriä korkean teräsrungon toimittaa Normek Oy. Teräsrungon valinta oli Lidlin projektipäällikkö Kalle Hintikan mukaan seurausta käyttäjän tarpeista: näin jännevälit saadaan sopivan pitkiksi ja liikkuminen valmiissa rakennuksessa mahdollisimman esteettömäksi.

”Toki muitakin vaihtoehtoja tarkasteltiin. Palotekniset ratkaisut mahdollistivat teräsrungon kustannustehokkaalla tavalla”, Hintikka lisää.

Rakennesuunnittelun näkökulmasta teräsrungon haasteet ovat tässä kohteessa liittyneet hallin suureen korkeuteen ja pohjasuhteiltaan vaihtelevaan pohjamaahan.

Kunnianhimoinen aikataulu

Pääurakoitsijana toimivan Fira Oy:n vastaava mestari Marcus Mara kertoo teräsrungon toimitusajan pitäneen, mikä vallitsevan noususuhdanteen aikana ei ole itsestäänselvää. Hän sanoo työmaan joutuneen ottamaan pidentyneet toimitusajat huomioon esimerkiksi välipohjaontelolaattoja tilattaessa.

”Elementtitoimitukset on nykytilanteessa tehtävä mieluiten puoli vuotta etukäteen, kun vielä pari vuotta sitten toimitusajat olivat pari kuukautta”, Mara toteaa.

Kun noin sadan miljoonan euron kokonaisuus pitää saada valmiiksi runsaassa puolessatoista vuodessa, aikataulunhallinnan merkitys korostuu. Kalle Hintikan mukaan avaintekijöitä tässä ovat kohteen rakentaminen lohkoittain sekä hyvä yhteistyö hankkeen osapuolten välillä.

”Teetämme hanketta kuudessa lohkossa. Tästä syystä perustustöitä voi olla toisella lohkolla meneillään, kun toisella lohkolla jo viimeistellään runkoa”, Hintikka kertoo.

Talvella tontille työmaansa pystyttänyt Graniittirakennus Kallio Oy oli saanut syyskuuhun mennessä valmiiksi noin kaksi kolmasosaa maapohjan heikon kantavuuden takia tarvittavista paalulaatoista. Graniittirakennus Kallion työmaapäällikkö Antti Saikkonen kertoo maarakennustöiden painottuvan syksyn aikana betonirakenteisten pihalaattojen tekoon.

”Kaikkiaan valamme yli kaksi hehtaaria raudoitettuja pihalaattoja, joita tarvitaan rekkojen liikennöintialueelle”, Saikkonen kertoo.

Graniittirakennus Kallionkin urakka jatkuu ensi kesään asti; keväälle jäävät lähinnä pihan päällystystyöt. Perustustyöt ovat valmiit vuodenvaihteeseen mennessä.

Valmiissa jakelukeskuksessa käy toiminnan alkuvaiheessa kääntymässä noin sata rekkaa päivässä. Ennen sitä ovat jäljellä kaikki talotekniikkatyöt sekä infratöiden ja talonrakennustöiden viimeistely.

Lattiaan iso huomio

Logistiikkakeskuksen toimivuuden takaamiseksi lattiarakenteeseen ja pitkäaikaisominaisuuksiin on kiinnitettävä erityisen suurta huomiota. Painumaerorajat ovat erittäin tiukat, ja pinnan on kestettävä kulutusta.

Lattiaan kohdistuu korkeavarastoissa suuria kuormia. Kun tähän yhdistyy maapohjan heikko kantavuus, rakenteen vaativuus on helppo käsittää.

”Lattiarakenteen toimivuus on erittäin tärkeää käytön kannalta, joten lattian laadunvarmistukseen kiinnitetään erityistä huomiota”, Kalle Hintikka kertoo.

Lattiatyöt alkoivat syyskuussa ja päättyvät keväällä 2018. Kokonaispinta-alaa maanvaraisena tehtävälle betonilattialle kertyy noin 54 000 neliömetriä.

Energiatehokkuus tarkassa syynissä

Uusi jakelukeskus tullaan liittämään kaukolämpöverkkoon, mikä oli taloudellisesti järkevin ratkaisu. Tätä ratkaisua tuki mahdollisuus syöttää rakennuksesta talteen otettava lämpö ja kylmäkoneiston lauhdelämpö takaisin kaukolämpöverkkoon.

Rakennuksen energiaratkaisujen standardikehyksenä toimii sille anottu excellent-tason Breeam-ympäristösertifikaatti. Lidl on Suomen ensimmäinen kaupan alan yritys, jolle energiatehokkuutta mittaava ISO 50001 -sertifikaatti on myönnetty.

Ympäristövastuullisuus näkyy Lidl Suomen energianhallintapäällikkö Simo Siitosen mukaan myös Järvenpään hankkeen energiateknisissä ratkaisuissa.

”Energiatekniseen kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa aurinkovoimala, sähkö- ja lämpöakku sekä sähkön ja lämmön kysynnänjoustoon osallistuminen. Aurinkosähköä hyödynnetään kylmäjärjestelmän energialähteenä. Kylmäjärjestelmästä saadulla lauhdelämmöllä lämmitetään kiinteistö. Kesällä lämpöä syntyy yli oman tarpeen, joten se syötetään kaukolämpöverkkoon. Ylijäämälämpö kattaa yli 500 järvenpääläisen omakotitalon käyttöveden lämmitystarpeen”, Siitonen kertoo.

Jotta kehittynyt energiatekniikka sekä muut talotekniikan osa-alueet saadaan toimimaan sujuvasti yhteen, rakennusautomaatiolta vaaditaan paljon. Kaikki talotekniset järjestelmät liitetään rakennusautomaatioon, jolla on tästä syystä iso rooli energiatehokkuuden optimoinnissa: kaikki talotekniset toiminnot ovat tarpeenmukaisia ja sitä kautta mahdollisimman energiatehokkaita.

Tulevan rakennuksen suuruusluokasta antaa käsityksen tilavuus: se on valmiissa rakennuksessa runsaat 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Näin isossa kiinteistössä pienikin energiaa säästävä ratkaisu on kullanarvoinen.

Lidlin jakelukeskus

  • Rakennuttaja: Lidl Suomi Ky
  • Rakennuttajakonsultointi: Ramboll CM Oy
  • Hankkeen kustannukset: noin 100 milj. €
  • Työmaan aikataulu: syyskuu 2016–loppuvuosi 2018
  • Rakennussuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy
  • Pohjarakennusurakoitsija: Graniittirakennus Kallio Oy
  • Pääurakoitsija: Fira Oy
  • Teräsrunkourakoitsija: Normek Oy

 

Teksti Vesa Tompuri, kuvat Ville Rinne