Sammonlahden kaupunginosaan Lappeenrannassa nousee puurakenteinen kaksikerroksinen monitoimitalo. Se on kaupungin suurin rakennustyömaa.

Havainnekuva Sammonlahden uudesta monitoimitalosta, johon sijoittuvat päiväkoti, koulu, kirjasto, liikuntahalli ja kaksikerroksinen­ väestönsuoja.

Sammontalon suunnittelun lähtökohtana­ on ollut rakennuksen elinkaariaikaisten­ hiilidioksidipäästöjen minimointi. Se on paitsi suuri työmaa myös merkittävä puurakentamiskohde. Huomionarvoista on myös se, että työmaalle ei missään vaiheessa tule koko­ rakennuksen kattavaa sääsuojatelttaa.

Hankkeen kehitysvaihe alkoi vuoden 2021 lopulla ja jatkui vuonna 2022. Monitoimitalon on suunnitellut Nervin arkkitehtuuri Oy, jonka arkkitehtiryhmälle Rakennustietosäätiö myönsi tänä syksynä Pietilä-palkinnon tunnustuksena uusien ja kestävien ratkaisujen viemisestä käytäntöön.

Sammonlahden kaupunginosaan nousevasta uudisrakennuksesta Lappeenrannan kaupunki haluaa läntisen alueensa keskuksen, monipuolisen kylätalon. Rakennuttajana hankkeessa on Lappeenrannan Toimi­tilat Oy. Viime keväänä käynnistynyt rakentaminen etenee kaupungin ja pääurakoitsija SRV:n yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana. Peruskivi muurattiin marraskuun alussa.

Urakan 44 miljoonan euron kokonaisarvosta SRV:n osuus on 41,6 miljoonaa euroa. Sammontalon kokonaislaajuus on noin 12­ 000 bruttoneliömetriä. Rakennukseen valmistuu päiväkoti, tilat esi- ja perusopetukseen, kirjasto ja 1 600 neliömetrin liikuntahalli sekä 600 neliömetrin suuruinen, kaksikerroksinen S2-luokan väestönsuoja.

Kaikki CLT-elementit ja myös niiden leikkuupinnat ovat kosteudensulkukäsitelty jo tehtaalla.

CLT-elementti ei pelkää kosteutta

Sammontalo on pääosin puurakenteinen. Lattiat ovat maanvaraisilla osilla betonia ja kerroksissa CLT-betoniliittolaattoja. Kantavat rakenteet ovat puuta tai betonia. Vesikatolle tulee tiilikatto ja julkisivut muurataan. Avainsana on massiivipuu eli CLT-elementti. Massiivipuuelementtirungon asentaminen käynnistyi syyskuun alussa.

Sammontalo on SRV:n työmaapäällikön Ari Makko­sen ensimmäinen puurakenteinen kohde:
”Aikaisemmat työmaat ovat olleet sairaaloiden rakentamista. Puusta tekeminen ei juuri poikkea aikaisemmista projekteista. Elementit menevät toistensa lomiin ja ruuvataan kiinni.”

Kosteudenhallinta on kuitenkin puurakentamisessa paljon isommassa roolissa. Latvialaisen Skonto­ Prefabin toimittamat CLT-elementit on jo tehtaalla­ valmiiksi kosteudensulkukäsitelty. Hankkeen CLT-puolta valvova Karri Behm kertoo, että käsittely on tehty myös leikkuupintoihin.

”Esimerkiksi, kun tehdään CLT-liittolaattarakenteita ja valetaan betonilattia CLT:n päälle, siitä ei aiheudu kosteuden imeytymistä laattaan”, Behm vakuuttaa.

”Puusta tekeminen ei juuri poikkea aikaisemmista projekteista. Elementit menevät toistensa lomiin ja ruuvataan kiinni”, kuvailee SRV:n työmaapäällikkö Ari Makkonen (oik.) vierellään hankkeen CLT-osuutta valvova Karri Behm.

Puurakenteiden kosteutta valvotaan

Sammontalon työmaalle ei missään vaiheessa tule ­koko rakennuksen kattavaa sääsuojatelttaa. Ari Makkosen mukaan jo projektin kehitysvaiheessa mietittiin, miten iso kustannus sääsuoja on ja miten paljon se hankaloittaa työskentelyä.

”Massiivipuun rakenne ei juurikaan ime vettä. Pitää luoda sellaiset olosuhteet, että se, mikä pintaan jää, pääsee kuivumaan. Meidän puueksperttimme sai vakuutettua kaupungin virkamiehet siitä, että pystytään tekemään ilman sääsuojaa”, Makkonen kertoo.

CLT valittiin runkoratkaisuksi juuri kosteusteknisten ominaisuuksiensa ja SRV:n aikaisemmista hankkeista kertyneiden kokemusten perusteella. Jo runko­vaiheessa puurakenteiden kosteustasoa seurataan ­reaaliaikaisilla dataloggereilla eli tiedonkeruulaitteilla. Rakennuksen valmistumisen jälkeen niiden avulla valvotaan kosteutta seitsemän vuoden ajan.

Sammontalon kantavat rakenteet ovat puuta tai betonia. Maanvarai­silla osilla lattiat ovat betonia ja kerroksissa CLT-betoniliittolaattoja.

Tarkoin mietitty joustava logistiikka

CLT-elementit tulevat Skonto Prefabin virolaisen alihankkijan Peetri Puit Oü:n tehtaalta Kaakkois-Virosta. Kokonaistoimitus sisältää asennuksen. Asennusvalmiissa elementeissä ovat ikkunat ja oviaukot sekä­ läpiviennit tekniikalle. Karri Behm kehuu toimituksia joustaviksi.

”Hyvänä esimerkkinä on yksi elementti, joka rikkoutuneen kulman vuoksi piti tilata uudestaan. Torstaina kulmahavainto tuli, ja maanantaina meillä oli uusi elementti työmaalla.”

Kosteudenhallinta on pidettävä mielessä jokapäiväisessä tekemisessä yksityiskohtien suunnittelusta aina materiaalilogistiikkaan ja työmaan järjestelyihin.

Työmaalla elementit varastoidaan niin, että asennustyöt pääsevät aina jatkumaan esteettä vaiheesta toiseen. Nosturin paikka on mietittävä tarkkaan, jotta samalta asemalta pystytään saamaan koko lohko valmiiksi harjakorkeuteen asti.

Sammontalo

  • Rakennuttaja: Lappeenrannan Toimi­tilat Oy (Lappeenrannan kaupunki).
  • Arkkitehtisuunnittelu: Nervin arkki­tehtuuri Oy.
  • Rakennesuunnittelu: Sweco Finland Oy.
  • LVIAS-suunnittelu: Granlund Oy.
  • Pääurakoitsija: SRV Oyj.
  • Elementit ja puurakentaminen: Skonto Prefab.
  • Maarakennus ja viemäriasennukset: Recset Oy.
  • Paikallavalu: Jerodos Oy.
  • Kokonaislaajuus: 12­­ 000 brm2.
  • Urakkamuoto: Yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka.
  • Arvo: 44 miljoonaa euroa.
  • Työmaan aikataulu: rakentaminen alkoi huhti-toukokuun vaihteessa 2023 ja talo valmistuu kesällä 2025.

Vuoden alussa tulee lisää aliurakoitsijoita

Työmaan vahvuus oli lokakuussa 54 henkilöä, joista­ SRV:n omaa väkeä oli 10. Aliurakoitsijoita on 6 – 7. CLT-elementtien asennuksia hoitaa Skonto Prefabin kymmenpäinen työntekijäjoukko.

Talveen on varauduttu hankkimalla kaukolämpökontti, josta lämpö jaetaan rakennuksen eri osiin. Talvella rakennusta suojataan pressulla ja ikkunoiden lämpökatkoilla. Sisätäyttö- ja anturavaiheessa varaudutaan maapohjan suojaamiseen pakkasen ja lumen varalta.

Makkosen mukaan talvella rakentaminen ei hyydy, päinvastoin.

”Pyritään siihen, että saadaan vesikatto vedenpitä­väksi. Sen jälkeen, kun vuodenvaihteen tietämissä ­alkaa sisävalmistusvaihe, tulee lisää aliurakoitsijoita ja tahti kiihtyy. Valuja tehdään kevääseen asti. Kesän ­lopussa asennetaan viimeiset puuelementit.”

Makkonen kehuu työtä mielenkiintoiseksi. Hän pitää suurimpana haasteena sitä, että saadaan tekijät eriaikaisesti toimimaan niin, että asiat etenevät siinä järjestyksessä kuin oli ajateltu.
”Samat toiminnot toistuvat kerroksesta toiseen. Kunhan ne saadaan jaksoteltua tähän meidän aikataulujaksotukseemme”, Makkonen sanoo.

Se kuulostaa orkesterin johtamiselta. Behm komppaa: ”Juuri näin. Tahti kun löytyy, mennään sen ­mukaan.”

CLT-levyt on valmistanut latvialaisen Skonto Prefabin virolainen alihankkija. Työmaalla levyjä asentaa Skonto Prefabin kymmenhenkinen tiimi.

Kustannukset nousivat, aikataulu pitää

Sammontalon hankesuunnitelman kustannusarvio vuonna 2020 oli 35 miljoonaa euroa. Nyt ollaan 44 miljoonassa eurossa. Rakennuttajapäällikkö Pekka Talonpoika Lappeenrannan Toimitilat Oy:stä kertoo, että kallistumiseen on vaikuttanut yleinen kustannustason nousu, joka johtui koronapandemiasta ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

”Alkuperäinen kustannusarvio perustui tavoitehintaiseen tilaluetteloon. Nyt puhutaan työn oikeista kustannuksista”, Talonpoika toteaa.

SRV:n Makkonen arvioi, että aikataulussa pysytään. Myös kustannuspuoli on suunnittelun mukai­sessa kehityssuunnassa. Suunnitelman mukaan ­Sammontalo valmistuu kesällä 2025.

Puurakentaminen on tulevaisuutta

Vuonna 2020 Lappeenranta valittiin yhdeksi­ Euroopan vihreimmistä kaupungeista. Puurakenteinen Sammontalo tukee kaupungin kunnianhimoisia tavoitteita ilmasto- ja energiakysymyksissä. Se vaikutti myös urakoitsijan valintaan.

”Hankkeessa on mukana puurakentamisen asiantuntija. He ovat toteuttaneet muutamia kohteita tällä samalla tyylillä”, sanoo rakennuttajapäällikkö Pekka Talonpoika Lappeenrannan Toimitilat Oy:stä.

SRV:n viimeisimpiä puurakentamisen referenssejä ovat heinäkuussa valmistunut Helsingin Kumpulan luonnontiedelukio ja elokuussa käyttöön vihitty Kotkan tapahtumakeskus Satama Areena. Samanaikaisesti Sammontalon kanssa SRV rakentaa Kouvolan Inkeroisissa vastaavanlaista puurakenteista monitoimitaloa
”Jos asiakas haluaa puusta, niin puusta tehdään. Ja onhan meillä kokemusta kertynyt”, sanoo hankkeesta vastaava SRV:n projektijohtaja Harri Martin.

”Kyllä me nähdään, että puurakentaminen on tulevaisuutta”, SRV:n yksikönjohtaja Kimmo ­Hyry toteaa.

Teksti Santeri Pakkanen kuvat Ari Nakari ja Nervin arkkitehtuuri