Joensuun Papinkadun lukion rakennustyömaa on koko valtakunnan mittakaavassa edistyksellinen rakentamisaikaisen laadunvarmistuksen suhteen.

 Joensuussa laatu oli sisäänrakennettu jo rakennushankkeen kilpailutusasiakirjoihin. Eikä siinä kaikki, kohteessa on huolella otettu sisäilmavalvoja ja uudet teknologiset ratkaisut avuksi rakentamisen laadunhallintaan.

Papinkadun rakennushankkeessa tilaajana toimii Joensuun kaupungin tilakeskus. Työmaan olosuhteiden tavanomaista tehokkaammasta valvonnasta päätettiin jo hankesuunnitteluvaiheessa.

Työmaalla toimii erillinen sisäilmavalvoja, jonka tehtävänä on varmistaa rakentamisen aikainen kosteuden- ja pölynhallinta. Lisäksi rakennusaikaista lämpö- ja kosteusvaihtelua seurataan reaaliaikaisesti etäluettavien antureiden avulla.

Jos olosuhteissa tapahtuu jotain poikkeavaa, järjestelmä antaa hälytyksen sisäilmavalvojan matkapuhelimeen. Mittausteknologia mahdollistaa mm. työmaan kosteusolosuhteiden ennakoinnin, riittävän kuivaus- tai lämmitysjärjestelmien säätämisen sekä tehon kohdentamisen kuivausolosuhteiden parantamiseksi.

Pilotointivaiheessa oleva mittaus- ja seurantajärjestelmä on täysin uusi, todennäköisesti ensimmäinen Suomessa. Jo nyt tiedetään, että menetelmällä kyetään saavuttamaan selviä säästöjä ja parannettua laatua.

Langaton sensorointijärjestelmä

Kosteudenhallintasuunnitelmia edellytetään jo nykyään useimmissa rakennushankkeissa, mutta valvonnassa voi olla pahoja puutteita ilman erillistä sisäilma-asiantuntijaa. Uuden teknologian hyödyntäminen yhdistettynä sisäilma-asiantuntijan ammattitaitoon tuo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia rakentamisen aikaiseen sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn.

”Reaaliaikainen seuranta mahdollistaa reagoimisen tilanteisiin juuri oikealla hetkellä”, kertoo Papinkadun sisäilmavalvojana toimiva Sisäilmatalo Kärjen tutkimusinsinööri Jussi Mertanen.

Papinkadun työmaalla rakennetaan terveellistä ja turvallista rakennusta. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä valvojan, urakoitsijoiden, rakennuttajan, tilaajan ja sisäilmavalvojan kesken.

Sisäilmavalvoja varmistaa suunnitelma-asiakirjoissa ja dokumenteissa vaadittujen asioiden toteutumisen työmaalla koulutuksen avulla. Näin tiedon välittäminen oikeista työmenetelmistä on saumatonta niin rakennusammattimiehille, siistijöille kuin ilmastointiasentajillekin.

Lukiotyömaan rappausolosuhteita seurattiin syksyllä 2014 ja talvella 2015 suojateltan sisällä, jossa rappausolosuhteiden etäseurannalla varmistettiin turvalliset asennuslämpötilat. Rappaustyötä ei tehty pakkasella, jotta pinnat eivät pääse jäätymään ja sitä kautta vaurioitumaan jo asennusvaiheessa.

”Työmaalle on saatu käytössä olevalla toimintamallilla ryhtiä iv-asennuksiin, työmaan asenteisiin ja turvalliseen työskentely-ympäristöön”, toteaa Joensuun kaupungin tilakeskuksen talonrakennuspäällikkö Kari Räsänen.

”Lukiotyömaan olosuhteet ovat olleet halittavissa, ja valvonnan tehostaminen auttaa varmistamaan rakentamisen hyvän laadun. Etäseuranta tuo myös kustannustehokkuutta, kun valvojan käynnit voidaan kohdentaa oikeisiin ajankohtiin ja turhalta paikanpäällä odottelulta vältytään.”

Etäluettavaa valvontajärjestelmää pilotoidaan Joensuun Papinkadun työmaan lisäksi parhaillaan Sisäilmatalo Kärki Oy:n toimesta myös Lapinlahdella. Teknologiasta vastaa langattomaan sensorointiin erikoistunut Sensire Oy. Sisäilmatalo Kärki Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kärjen mukaan palvelua ja teknologiaa kehitetään edelleen.

”Tähän saakka saatujen kokemusten pohjalta uskaltaisin luvata, että teknologia-avusteinen asiantuntijapalvelu tullee kuulumaan jatkossakin tarjoamiimme palveluihin. Pelkkä teknologia ei asiassa kuitenkaan riitä. Dataa voidaan nykyosaamisella kerätä paljon, mutta se on hyödytöntä ilman ammattitaitoisen sisäilma-asiantuntijan kykyä analysoida ja suhteuttaa saatu tieto kulloinkin käsillä oleviin työvaiheisiin sekä taitoa ohjata käytännön toimet kerätyn datan perusteella oikeaan suuntaan”, Jukka-Pekka Kärki painottaa.

Papinkadun hanke on ensimmäinen Joensuun Tilakeskuksen kohde, jossa on käytetty erillistä konsulttia työmaan toteutuksen aikaiseen sisäilman- ja kosteudenhallintaan.

”Kohteesta saadut kokemukset ovat niin positiivisia, että tulemme jatkossa toimimaan vastaavasti ainakin suurimmissa hankkeissa. Työmaan puhtaustilanne on ollut muihin hankkeisiin nähden selvästi parempi rakentamisen eri vaiheissa. Jatkuvan lämpötilan ja kosteuden seurannan avulla voidaan turvallisesti ajoittaa pinnoitustöiden oikea ajankohta. Seurantalaitteiston avulla saamme myös arkistoitua em. olosuhdetiedot hankkeen loppudokumentteihin”, Kari Räsänen myhäilee tyytyväisenä.

Teksti Annamari Kärki, kuvat Milja Kiiskinen