RKL:n puheenjohtaja Ari Autio ja hallituksen jäsen Eero Reijonen kävivät tapaamassa 26.2. tiede-ja kultturiministeri Hanna Kosososta. Lämminhenkisessä tapaamisessa keskusteltiin työnjohtajan Rkm AMK tähtäävien tutkintojen aloituspaikkojen lisäämisestä.

Rakennusalan osaajapula ei ole hellittänyt oppilaspaikkojen lisääntymisestä huolimatta. Viime vuosina ammattikorkeakoulujen monimuotokoulutusohjelmat ovat tuottaneet noin sata uutta aloituspaikkaa rakennusmestari AMK -tutkinnon suorittamiselle.  Mestreilla on silti täystyöllisyys.

Raideyhteyksiin suunnitellaan isoja panostuksia. Tunnin ratoja toivotaan niin Turku-Helsinki -akselille kuin Tampere-Helsinki -välille unohtamatta itärataa. Samoin perusväylänpitoon on luvattu mittavia määrärahalisäyksiä. Tie-ja liikenneverkostoon panostaminen lisää myös muuta rakentamista. 

Pelkästään nämä hankkeet vaativat toteutuessaan useita satoja rakennusmestareita kyseisille työmaille. 

Työelämän vaatimukset työnjohdossa lisääntyvät jatkuvasti

Työmaille kaivataan runsaasti ammattitaitoista työnjohtoa kasvavan eläköitymisen, uudis- ja erityisesti korjausrakentamisen kasvun ja uusien ammattitaitovaatimusten vuoksi. Rakentaminen on notkahtanut ennakoitua vähemmän. Isoja hankkeita on suunnitteilla ja meneillään muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla.

Mestaripulasta kärsii lähes koko maa, pahin tilanne on kasvukeskuksissa.

Nykymuotoinen rakennusmestari AMK -tutkinto on tuotantopainotteinen koulutus, jossa työmaalla tehtävä harjoittelu antaa parhaimman lopputuloksen työelämään sijoittumiselle. Rakennusala on hyvin säädeltyä ja rakentajien täytyy päivittää pätevyyksiään osoittaakseen ammattiosaamisensa, ja sen aktiivisesta ylläpitämisestä ja kehittämisestä.

Rakennusmestarin ja -insinöörin ura tarjoaa paljon erilaisia etenemisen mahdollisuuksia rakentamisen muuttuvassa maailmassa. Tällä hetkellä valmistuvat ammattilaiset työllistyvät erittäin hyvin. Valmistunut työmaajohdon ammattilainen on yhteiskunnalle hyvä investointi.

Esitys opiskelupaikkojen lisäämisestä opetusministeriölle

Työvoimapula on tänään esteenä jopa talouskasvulle, kun kaikille työmaille ei riitä ammattitaitoista työnjohdon osaamista. Varsinkin kokeneista vastaavista työnjohtajista on jatkuva pula. Työnjohtajapula vaikuttaa pahimmillaan rakennusliikkeiden kykyyn tarjota urakoita rakennuttajille.

RKL toivoo, että työnjohdon Rkm AMK aloituspaikkojen määrää on lisättävä. Tällä kyetään turvaamaan työmaiden johtoon riittävästi ammattilaisia ja varmistetaan ammattimaisen rakentamisen riittävä osaaminen myös tulevaisuudessa. Edelleen toivomme, että jatkossa koulutusjärjestelmä reagoisi joustavammin työelämän ja yhteiskunnan muutoksissa.

Rakennusmestarit ja -insinöörit esittää, että mestarikoulutukseen avattaisiin vuositasolla pikaisesti 500–600 uutta ammattikorkeakoulupaikkaa.

Rakennusmestari AMK -tutkinto – 2019 oli yhteensä 516 aloituspaikkaa yhdeksässä ammattikorkeakoulussa.