Urakoinnissa puhaltavat uudet johtamisen tuulet, mutta jokaisessa hankkeessa kannattaa huolellisesti harkita sopivinta toteutusmuotoa. Alliansseja on julkisuudessa kehuttu jo vuosia. KVR-malli kasvattaa suosiotaan etenkin keskikokoisissa hankkeissa.

Urakoinnin yhteistoiminnallisuuteen ja uudenlaiseen vastuunjakoon perustuville toteutusmuodoille löytyy suorastaan yhteiskunnallinen tilaus. Erityisesti lisä- ja muutostyöt ovat perinteisissä urakkamuodoissa yleisiä riidanaiheita. Yhteistyötä painottamalla voidaan tavoitella kustannussäästöjä tai pyrkiä nostamaan rakentamisen tuottavuutta ja laatua.

Allianssi- ja KVR-mallit ovat haastaneet hankkeiden perinteiset toteutustavat. Myös runsaan vuoden kuluttua voimaan tuleva uusi rakentamislaki liite­lakeineen muuttaa asetelmia. Uusi laki muun ­muassa edellyttää, että hankkeeseen nimetään päävastuullinen toteuttaja.

Uusia malleja vierastetaan

Diplomi-insinööri Olli Hokuni vahvistaa, että­ ennakko­luulot istuvat alalla syvässä. Tämän hän ­totesi yhteistoiminnallista KVR-mallia käsitelleessä opinnäytetyössään muutama vuosi sitten.

Rakennusalan tuottavuus on noussut hitaasti verrattuna moniin muihin toimialoihin. Tampereen yliopistossa tekemässään diplomityössä Hokuni toi esiin sen, että nimenomaan urakan toteutusmuodolla voi olla merkittävä rooli työmaalla kaikenlaisen hukan minimoinnissa ja tuottavuuden kasvattamisessa.

Kuopiolaisen Jalon Rakentajat Oy:n toimitusjohtaja Ville Kettunen valittelee, että KVR-, allianssi- ja hybridimallit eivät ota vielä kaikkialla tuulta. Kettunen on eniten innostunut KVR-mallista. Hän kertoo havainneensa, että uusia malleja vierastetaan ­eniten pienissä kaupungeissa. Hänen harmistustaan varmasti lisää se, että rakennusyhtiö teki hiljattain pohjoissavolaisessa kunnassa tappiourakan nimenomaan vanhalla johtomallilla.

Hokuni vahvistaa, että kentällä urakkamallin muuttaminen on usein melko työlästä.
”Siellä, missä olisi eniten tarvetta, urakoinnin ­yhteistoimintamallit loistavat poissaolollaan”, hän ­kiteyttää.

Jalon Rakentajat Oy on testannut useita eri urakkamuotoja. ”Jaettu urakka vaatii rakennuttajalta kokemusta projektin- ja suunnittelunjohdosta”, toteavat rakennusmestari Erkka Kolari (vas.) ja vastaava mestari Artur Enojärvi pysäköintialueen työmaalla Kuopiossa.

Koko hankkeen parhaaksi

Yhteistoiminnallisten toteutusmuotojen, kuten esimerkiksi allianssimallin ja KVR:n, keskeisenä ajatuksena on se, että osapuolet toimivat koko hankkeen parhaaksi.

”Kun kaikki osapuolet häviävät tai voittavat yhdessä sen mukaan, miten koko hanke menestyy, kannustetaan jokaista keskittämään toimintansa yhteiseen menestykseen”, Hokuni sanoo.

Kentältä löytyy jo kokemusta eri mallien soveltuvuudesta. Yli 300 miljoonan euron arvoiset urakat, kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudun suuri infrahanke Raide-Jokeri, ovat toimineet sujuvasti allianssi­mallilla. Pienempiin, arvoltaan alle kymmenen miljoonan euron urakoihin allianssimalli saattaa olla turhan raskas muun muassa hallintokulujensa vuoksi.

Rakentamisen palveluyhtiö Fira arvioi, että projektinjohdollisesti kevyt KVR-urakkamalli istuu infrahankkeiden ohella hyvin myös asuntorakentamiseen.

Uusi rakentamislaki suosii malleista ehkä eniten projektinjohtourakkaa, joka voi olla tavoitebudjetilla toteutettu laskutustyö tai tavoite- ja kattohintainen malli.

”Tämä urakkamuoto mahdollistaa hyvin erilaisissa rakennushankkeissa urakoitsijan ja tilaajan muita­ urakointimalleja läheisemmän yhteistoiminnan sekä­ keskinäisen vuorovaikutuksen”, toteaa Firan asiakkuusjohtaja Lauri Kaunisvirta.

KVR sopii tiukkaan budjettiin

KVR on saanut jalansijaa esimerkiksi pienissä ja keski­­suurissa ja samankaltaisina toistuvissa hankkeissa, kuten esimerkiksi koulujen ja päiväkotien rakentamisessa. Osapuolten tiiviillä yhteistyöllä saavutetaan etua, jota usein luonnehditaan ketteryydeksi.

”Perinteisiin toteutusmuotoihin verrattuna yhteistoiminnallisella KVR-mallilla on ennen kaikkea mahdollista tuottaa rahalle paremmin arvoa tiukassa kustannusbudjetissa”, Olli Hokuni korostaa.
Sähköverkkoja rakentavan Enerke Oy:n toimitusjohtaja Janne Huotari on havainnut, että lisäarvoa tuottavia luovia ratkaisuja syntyy enemmän silloin, kun suunnittelu ja toteutus ovat samoissa käsissä.
”Kun kokonaisuus suunnittelusta maarakennukseen on yksissä käsissä, se toimii myös taloudelli­sesti mielekkäällä pohjalla. Kaikki asiakkaamme jo kilpailuttavat rakennusurakat KVR-muotoisina”, Huotari­ kertoo.

Allianssikokeilut laajenevat

Allianssimallia löytyy nykyään myös verkkorakentamisen julkisista tarjouspyynnöistä. Kaikki eivät ole kuitenkaan ole vakuuttuneita mallin sopivuudesta ­joka lähtöön.

”Meidän näkökulmastamme esimerkiksi allianssin projektinjohtokustannukset muodostuvat KVR-mallia korkeammiksi”, Huotari kommentoi.

Useat infrarakennusyhtiöt tekevät parhaillaan selvitystä yhteistoiminnallisten urakkamuotojen sopivuudesta erilaisiin kohteisiin. Osana soveltuvuustestausta kajaanilainen Kajave Oy kokeilee allianssi­mallia keskikokoisessa infrarakennusurakassa, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Timo Jutila.

Hokuni vakuuttui diplomityötään tehdessään, että­ hankkeen osapuolten kokoaminen yhteiseksi jouk­kueeksi jo hankintavaiheessa on allianssimallin menestyksen keskeinen syy.

”Sillä saadaan osapuolet sitoutettua yhteiseen päämäärään. Hankkeen keskeiset tavoitteet pysyvät kaikille selvinä alusta alkaen”, Hokuni toteaa.

Lisäksi riskien jakaminen, osapuolten välinen luottamus – istutaan samalla puolen pöytää – ja tietysti myös toimiva henkilökemia sitouttavat kaikki parhaan lopputuloksen tavoitteluun.

Hankkeiden toteutusmuotoja

Allianssimalli

  • Osapuolet sitoutuvat tiiviiseen yhteistyöhön alusta alkaen.
  • Kannustaa kaikkia hakemaan allianssin yhteistä etua, koska riskit ja hyödyt jaetaan.
  • Läpinäkyvyys on hyvä.Sopii hyvin isoihin hankkeisiin, mm. infrarakentamisessa.
  • Projektinjohto vaatii resursseja, mutta toisaalla voi syntyä merkittäviä säästöjä.

KVR-malli

  • Kokonaisvastuu-urakka eli suunnittele ja toteuta -malli. Suunnittelu ja rakentaminen ovat yksissä käsissä, mikä tuottaa säästöjä ja muuta hyötyä.
  • Tilaajan rooli ja työmäärä ovat pienemmät kuin monessa muussa mallissa.
  • Sopii etenkin keskisuuriin hankkeisiin, kuten esimerkiksi asunto- ja toimitilarakentamiseen sekä infrarakentamiseen. Monesti hyvä valinta myös kiireellisissä tapauksissa.
  • Rakennustyöt voidaan aloittaa vähemmälläkin alkusuunnittelulla. Tarjoaa lisää ketteryyttä moniin hankkeen vaiheisiin.
  • Kilpailuttaminen on työläämpää verrattuna kokonais­urakkaan, eli se vaatii enemmän pohjustusta ja aikaa.
  • Kustannuksiltaan yleensä halvempi kuin esimerkiksi projektinjohtourakka.

Projektinjohtourakka

  • Projektinjohto-organisaatio johtaa hanketta.
  • Projektinjohtorakentamisessa johtaminen ja kilpailuttamiset voivat olla konsultin vastuulla.
  • Projektinjohtourakka on versio, jossa urakoitsijan vastuulla ovat rakennuttajan tehtävät, työmaan johtaminen ja pääurakoitsijan työt.
  • Käytetään esimerkiksi isoissa uudis­rakentamis­kohteissa sekä liike-, teollisuus- ja toimisto­rakennusten peruskorjauksissa.
  • Edellyttää osapuolilta tiivistä yhteistyötä sekä kykyä nopeaan päätöksentekoon ja joustavuutta.
  • Vaatii riittävät resurssit ja paljon raportointia etenkin projektinjohdolta tilaajalle.

Kokonaisurakka

  • Tilaaja vastaa suunnittelusta ja pääurakoitsija rakentamisesta. Tilaaja valitsee pääurakoitsijan.
  • Kokonaishintainen urakka on varsin selkeä.
  • Kilpailuttaminen on helpompaa, kun suunnitelma on jo valmis.
  • Ollut jo pitkään käytössä.
  • Sopii erityisesti ”kaavamaisiin” tai pieniin hankkeisiin, kuten esimerkiksi linjasaneerauksiin.

Jaettu urakka

  • Tilaaja johtaa suunnittelua ja pitkälti myös koko projektia.
  • Vaatii paljon koordinointia, eli tällainen hanke työllistää rakennuttajaa enemmän kuin moni muu malli.
  • Hankekokonaisuus jaetaan osiin, jotka tilataan erikseen. Kokenut rakennuttaja voi saavuttaa näin säästöjä.

Lähteet: Enerke, Fira, Jalo Rakentajat, Teknoplan ja Olli Hokunin diplomityö (TU).

Teksti Reijo Holopainen kuvat Adobe ja Reijo Holopainen