Rakennustaito
9.10.2023
Urakoinnin yhteistoiminnallisuuteen ja uudenlaiseen vastuunjakoon perustuville toteutusmuodoille löytyy suorastaan yhteiskunnallinen tilaus. Erityisesti lisä- ja muutostyöt ovat perinteisissä urakkamuodoissa yleisiä riidanaiheita. Yhteistyötä painottamalla voidaan tavoitella kustannussäästöjä tai pyrkiä nostamaan rakentamisen tuottavuutta ja laatua.
Allianssi- ja KVR-mallit ovat haastaneet hankkeiden perinteiset toteutustavat. Myös runsaan vuoden kuluttua voimaan tuleva uusi rakentamislaki liitelakeineen muuttaa asetelmia. Uusi laki muun muassa edellyttää, että hankkeeseen nimetään päävastuullinen toteuttaja.
Diplomi-insinööri Olli Hokuni vahvistaa, että ennakkoluulot istuvat alalla syvässä. Tämän hän totesi yhteistoiminnallista KVR-mallia käsitelleessä opinnäytetyössään muutama vuosi sitten.
Rakennusalan tuottavuus on noussut hitaasti verrattuna moniin muihin toimialoihin. Tampereen yliopistossa tekemässään diplomityössä Hokuni toi esiin sen, että nimenomaan urakan toteutusmuodolla voi olla merkittävä rooli työmaalla kaikenlaisen hukan minimoinnissa ja tuottavuuden kasvattamisessa.
Kuopiolaisen Jalon Rakentajat Oy:n toimitusjohtaja Ville Kettunen valittelee, että KVR-, allianssi- ja hybridimallit eivät ota vielä kaikkialla tuulta. Kettunen on eniten innostunut KVR-mallista. Hän kertoo havainneensa, että uusia malleja vierastetaan eniten pienissä kaupungeissa. Hänen harmistustaan varmasti lisää se, että rakennusyhtiö teki hiljattain pohjoissavolaisessa kunnassa tappiourakan nimenomaan vanhalla johtomallilla.
Hokuni vahvistaa, että kentällä urakkamallin muuttaminen on usein melko työlästä.
”Siellä, missä olisi eniten tarvetta, urakoinnin yhteistoimintamallit loistavat poissaolollaan”, hän kiteyttää.
Yhteistoiminnallisten toteutusmuotojen, kuten esimerkiksi allianssimallin ja KVR:n, keskeisenä ajatuksena on se, että osapuolet toimivat koko hankkeen parhaaksi.
”Kun kaikki osapuolet häviävät tai voittavat yhdessä sen mukaan, miten koko hanke menestyy, kannustetaan jokaista keskittämään toimintansa yhteiseen menestykseen”, Hokuni sanoo.
Kentältä löytyy jo kokemusta eri mallien soveltuvuudesta. Yli 300 miljoonan euron arvoiset urakat, kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudun suuri infrahanke Raide-Jokeri, ovat toimineet sujuvasti allianssimallilla. Pienempiin, arvoltaan alle kymmenen miljoonan euron urakoihin allianssimalli saattaa olla turhan raskas muun muassa hallintokulujensa vuoksi.
Rakentamisen palveluyhtiö Fira arvioi, että projektinjohdollisesti kevyt KVR-urakkamalli istuu infrahankkeiden ohella hyvin myös asuntorakentamiseen.
Uusi rakentamislaki suosii malleista ehkä eniten projektinjohtourakkaa, joka voi olla tavoitebudjetilla toteutettu laskutustyö tai tavoite- ja kattohintainen malli.
”Tämä urakkamuoto mahdollistaa hyvin erilaisissa rakennushankkeissa urakoitsijan ja tilaajan muita urakointimalleja läheisemmän yhteistoiminnan sekä keskinäisen vuorovaikutuksen”, toteaa Firan asiakkuusjohtaja Lauri Kaunisvirta.
KVR on saanut jalansijaa esimerkiksi pienissä ja keskisuurissa ja samankaltaisina toistuvissa hankkeissa, kuten esimerkiksi koulujen ja päiväkotien rakentamisessa. Osapuolten tiiviillä yhteistyöllä saavutetaan etua, jota usein luonnehditaan ketteryydeksi.
”Perinteisiin toteutusmuotoihin verrattuna yhteistoiminnallisella KVR-mallilla on ennen kaikkea mahdollista tuottaa rahalle paremmin arvoa tiukassa kustannusbudjetissa”, Olli Hokuni korostaa.
Sähköverkkoja rakentavan Enerke Oy:n toimitusjohtaja Janne Huotari on havainnut, että lisäarvoa tuottavia luovia ratkaisuja syntyy enemmän silloin, kun suunnittelu ja toteutus ovat samoissa käsissä.
”Kun kokonaisuus suunnittelusta maarakennukseen on yksissä käsissä, se toimii myös taloudellisesti mielekkäällä pohjalla. Kaikki asiakkaamme jo kilpailuttavat rakennusurakat KVR-muotoisina”, Huotari kertoo.
Allianssimallia löytyy nykyään myös verkkorakentamisen julkisista tarjouspyynnöistä. Kaikki eivät ole kuitenkaan ole vakuuttuneita mallin sopivuudesta joka lähtöön.
”Meidän näkökulmastamme esimerkiksi allianssin projektinjohtokustannukset muodostuvat KVR-mallia korkeammiksi”, Huotari kommentoi.
Useat infrarakennusyhtiöt tekevät parhaillaan selvitystä yhteistoiminnallisten urakkamuotojen sopivuudesta erilaisiin kohteisiin. Osana soveltuvuustestausta kajaanilainen Kajave Oy kokeilee allianssimallia keskikokoisessa infrarakennusurakassa, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Timo Jutila.
Hokuni vakuuttui diplomityötään tehdessään, että hankkeen osapuolten kokoaminen yhteiseksi joukkueeksi jo hankintavaiheessa on allianssimallin menestyksen keskeinen syy.
”Sillä saadaan osapuolet sitoutettua yhteiseen päämäärään. Hankkeen keskeiset tavoitteet pysyvät kaikille selvinä alusta alkaen”, Hokuni toteaa.
Lisäksi riskien jakaminen, osapuolten välinen luottamus – istutaan samalla puolen pöytää – ja tietysti myös toimiva henkilökemia sitouttavat kaikki parhaan lopputuloksen tavoitteluun.
Allianssimalli
KVR-malli
Projektinjohtourakka
Kokonaisurakka
Jaettu urakka
Lähteet: Enerke, Fira, Jalo Rakentajat, Teknoplan ja Olli Hokunin diplomityö (TU).
Teksti Reijo Holopainen kuvat Adobe ja Reijo Holopainen
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on myöntänyt RKL:n aiemmalle puheenjohtajalle Ari Autiolle rakennusneuvoksen arvonimen. Rakennusneuvoksen arvonimi myönnettiin Autiolle perjantaina 13.6. presidentin esittelyssä. Ari Autio toimi RKL:n liittohallituksen puheenjohtajana vuosina...
Valurauta-, teräs- ja sementtiputket. V esijohtoputkien ja varsinkin valurautaisten vesijohtoputkien kestävyyteen on useissa maissa viime aikoina alettu kiinnittää yhä suurempaa huomiota. Asiasta on pidetty tätä alaa edustavien ammattipiirien keskuudessa esitelmiä, ja siitä ovat...
Monien ennusteiden mukaan vuokralla asuminen yleistyy. Omistusasumisen suosio ei kuitenkaan näytä romahtavan, sillä suomalaiset pitävät sitä taloudellisesti järkevänä vaihtoehtona. Vuokralla asuminen yleistyy trendinomaisesti, mutta hieman hitaammin kuin mitä julkisen keskustelun...
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on myöntänyt RKL:n aiemmalle puheenjohtaj...
Valurauta-, teräs- ja sementtiputket. V esijohtoputkien ja varsinkin valurauta...
Rakennusinsinööri (AMK) Diana Råman on nimitetty Rakennusmestarit ja -insinöörit...