Viranomaiset ja yritykset ovat ponnistelleet vähentääkseen työn­tekijöiden altistumista kvart­si­pölylle rakennus­työmailla. Yritysten omat ohjeet ovat parantuneet. Tutkimuksen mukaan monet aliurakoitsijat eivät kuitenkaan torju pölyä riittävän hyvin.

Kvartsipölyä leviää ilmaan, kun kiviainesta sisältävää materiaalia käsitellään esimerkiksi hiomalla, murskaamalla tai poraamalla.­ Raken­nuksen purkaminen ja kalliorakentaminen ovat tunnetusti pölyistä työtä. Kvartsipölylle altistuminen lisää riskiä sairastua syöpään.

Pölyntorjuntaa on viime vuosina tehos­tettu uusilla määräyksillä, tiukoilla ohjearvoilla ja yritysten omilla ohjeilla. Työterveyslaitoksen (TTL) vetämän Kvartsi­altistuminen ja sen hallinta -tutkimushankkeen loppuraportti kertoo, että monien työmaiden arjessa ohjeita ei aina noudateta ja valvonta on riittämätöntä.

TTL:n, Lotus Demolition Oy:n ja ­Tapaturva Oy:n hankkeessa seurattiin 63 työmaata, joiden työvaiheet liittyivät kerrostalorakentamisen perustamis-, runko- ja sisätöihin, sisätöihin korjaus- ja uudis-rakentamisessa sekä infra­rakenta­miseen ja rakennusten purkuun. Tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä 60 prosenttia työntekijöistä altistui vain vähän kvartsipölylle. Noin kymmenen prosenttia kaikista altistumisista luokiteltiin haitallisiksi. Haitallista altis­tumista havaittiin kaikissa rakentamisen vaiheissa.

Korjattavaa löytyy

Tutkimus toi esiin korjausta tai asennemuutosta vaativia asioita monien työmaiden arjessa. Monesti työntekijä riisui hengityssuojaimensa pois liian aikaisin. Työmaan muita töitä tehtiin ilman suojai­mia lähellä pölyistä työtä.

Hankkeen projektipäällikkö, TTL:n johtava asiantuntija ­Tapani Tuomi muistuttaa, että esimerkiksi porausvaunun lähettyvillä työskentelevät altistuvat kvartsi­pölylle.

Siksi hengityssuojainten käytön ohella on tärkeää, että eri työvaiheet rytmitetään ja ryhmitellään työmaalla oikein myös pölynhallinnan näkökulmasta.

Tutkijoiden havaitsemia tyypillisiä virheitä ovat alipaineistuksen puutteellinen rajaus ja poistoputken rikkinäisyys. Alipaineistajien tai konekohtaisten poistojen suodattimet saattavat olla tukossa.
Tutkijat havaitsivat myös sellaisia virheitä ja rakenteellisia ongelmia, joiden taustasyyt löytyvät alihankintaketjuista ja sopi­muksista. Vaikka suunnitelman mukaan pöly olisi tarkoitus sitoa vedellä, vesi­laskun maksajaksi sovittu aliurakoitsija saattoi käyttää liian vähän vettä säästääkseen rahaa.

Valvontaa läpi ketjun

Rakennuskonevuokraamo Cramo Finlan­d Oy:n palveluiden tuotepäällikkö ja olosuhdehallinnan asiantuntija Mika Aalto­ kertoo Cramon tiedotteessa, että hänen­ omat ­havaintonsa tukevat hankkeen tutkimustuloksia. Hän suosittelee parempaa ­valvontaa.

”Olosuhdehallinnan ja varsinkin pölyn­hallinnan käytännöt vaihtelevat ­paljon. Isommissa yrityksissä nämä ovat osa rakentamisen laatukriteereitä, mutta­ valitettavan monella työmaalla mennään­ myös ihan alimmalla mahdollisella­ tasolla.­ Välillä törmäämme ihan laiminlyönteihinkin”, Aalto kertoo.

”Hyvän suunnittelun lisäksi tarvitaan valvontaa, joka ulottuu läpi koko ketjun aliurakoitsijoihin ja työntekijöihin asti.”

Teksti Martti Ristimäki kuva Cramo