Rakennustaito
RT 03/2017 | 15.5.2017
Turun kaupunginvaltuustossa olevat puolueet pitivät kuntavaalien alla yhteisen paneelikeskustelukiertueen eri yhdistysten ja tahojen tiloissa. Aiheet, joita käsiteltiin, valikoituivat aina sen mukaan, mitä kukin järjestävä taho edusti.
Meillä Turun yhdistyksen tilaisuus pidettiin 4. huhtikuuta tiloissamme, ja siinä keskityttiin rakentamiseen ja kaavoitukseen sekä niihin liittyviin hankkeisiin.
Keskustelijoina olivat Kiinteistöliikelaitoksen puheenjohtaja Vuokko Puljujärvi (sd.), Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen Riikka Oksanen (vas.), Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Saara Ilvessalo (vihr.), Jerker Björkqist (r.), Katri Fältberg (kd.), Ville Hyyppä (kok.), Jouko Laakso (ps.) ja Jarmo Laivoranta (kesk.), joka on myös yhdistyksemme jäsen. Paikalla oli myös opiskelijajäsenemme Jerker Brandt (kok.), joka oli ensi kertaa pyrkimässä valtuustoon.
Paneeli polkaistiin käyntiin esittämilläni ennakkokysymyksillä, jonka jälkeen yleisöllä oli sanavuoro. Aloitimme kaavoituksesta, jossa tällä hetkellä Turussa puhuttaa korkea rakentaminen ja rakentaminen saarille.
Turkuun on tehty 83-sivuinen tiiliskivi ”Korkean rakentamisen selvitys”, jossa käsitellään aihetta näkökulmasta sopisiko kaupunkiin ns. postimerkkikaavat, jotka sallisivat yksittäisten tornitalojen rakentamisen pienille keskusta tonteille, vai olisiko parempi ratkaisu sallia niiden rakentamista laajemminkin vähän keskustan ulkopuolelle.
Jako oikean ja vasemman laidan välillä puolesta ja vastaan oli aika selvä. Vihreiden edustajakaan ei lämmennyt postimerkkikaavoille, vaikka todistetusti tiivis taajama/keskustarakentaminen on kaikkein ekologisinta myös liikkumisen kannalta.
Turun on juuri julkaistun tutkimuksen mukaan todettu olevan Pohjoismaiden 5. ruuhkaisin kaupunki. Tämän paneelikeskustelun perusteella sitä ongelmaa ei ratkaista ainakaan ihan heti.
Toisen sillan rakentaminen ja kulkuyhteyksien parantaminen Hirvensaloon on ajankohtaista, mutta toinen kuuma aihe, raitiotiehanke taitaa mennä sen edelle.
Keskustelu jatkui rakentamis- ja korjauskustannusten jatkuvasta ylittymisestä. Esille nousi kysymys virkamiesten pätevyydestä – ja siitä, alimitoitetaanko kustannukset tahallaan, jotta hankesuunnitelma saadaan alkuun ja työt aloitettua.
Keskustelusta ilmeni myöhemmin, että ainakin jotkut rakentamisasiakirjat ovat salaisia, eivätkä valtuutetut saa siten riittävästi tietoa.
Jarmo Laivoranta ei uusinut valtuustokauttaan eikä Jerker Brandt uutena sitä aloittanut. He olisivat olleet niitä harvoja, joilla on kompetenssia arvioida rakentamishankkeita ammatilliselta pohjalta.
Kakolanmäen vankilarakennusten tyhjennyttyä asukeistaan kymmenen vuotta sitten alue alkoi rapistua. Nyt mäellä rakennetaan kiivaasti, ja vanhan keskusvankilarakennuksen uusi omistaja olisi halunnut rakentaa tornin/tornitalon sen pohjoiskulmaan. Kaupunginhallitus kuitenkin torppasi hankkeen päivää ennen paneelikeskusteluamme, vaikka turkulaiset ovat kovasti toivoneet näkötornia kaupunkiimme.
Turun pikaraitiotiehankkeesta on tehty suunnitelmia ja tutkimuksia, tosin nyt puhutaan enää raitiotiestä, sillä sana pika on jätetty pois. Tutkimuksissa on todettu, että ”integroitu ratkaisu ruokkisi kaupunkialueiden kehitystä ja parantaisi yleistä elämänlaatua, kuten asuinalueen uudistaminen ja paremmat yhteydet”. Näinköhän on, kun bussiliikennekin kehittyy huimasti lähivuosina ja alueita voidaan kehittää raitotiestä riippumatta. Parempia yhteyksiä ei kuitenkaan saavuteta raitiotien busseja pidemmillä pysäkinväleillä.
Teksti ja kuva Sini Kulmala, Turun Rakennusmestari ja -insinöörit AMK Sihteeri
TALK 2026 kokosi 26.–27.3. Tampereelle rakennusalan ammattikorkeakoulujen tutkintovastaavat ja opinto-ohjaajat. Osallistujia puhutti etenkin rakennusmestarin YAMK-tutkinto. Koulutuspuolella rakennusmestarin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon rooli on puhuttanut viime aikoina. Aiheesta...
Rakennusinsinööri Antti Mäkelä, 60, on ollut yhdistysaktiivi siitä saakka, kun hänestä tuli 21-vuotiaana Petäjäskosken nuorisoseuran johtokunnan puheenjohtaja. Hallituspaikkoja eri yhdistyksissä on kertynyt yli kymmenen. Kaupunginkin luottamustoimetkin ovat tulleet tutuiksi. RKL:n...
RKL on määritellyt toiminnalleen eettiset pelisäännöt. Sääntöjen vakiintunut englanninkielinen termi on Code of Conduct. Säännöstö määrittelee sen, kuinka varmistetaan turvallinen, yhdenvertainen ja kunnioittava toimintaympäristö kaikille. Ohjeistus koskee kaikkea toimintaa...
TALK 2026 kokosi 26.–27.3. Tampereelle rakennusalan ammattikorkeakoulujen tutkin...
Rakennusinsinööri Antti Mäkelä, 60, on ollut yhdistysaktiivi siitä saakka, kun h...
Jukka Lintunen on tarttunut aina rohkeasti haasteisiin. RKL:n puheenjohtaja on o...