Kuopiossa on meneillään Kiinteistö Oy Isabellan rakennushanke, johon merkittävänä osana sisältyy järjestyksessä Suomen neljäs OP Ryhmän sairaala. Konseptin mukaisesti rakennettava sairaala ja vakuutusyhtiö sijaitsevat samassa rakennuksessa, jota tässä tapauksessa KVR-urakoi YIT Rakennus Oy.

Sairaala ja toimisto ovat teknisiltä vaatimuksiltaan kaksi erilaista maailmaa, jotka ovat kuitenkin sovitettavissa samaan taloon. Tämä on OP Kiinteistösijoitus Oy:n rakennuttajapäällikkö Kari Kangasmaan mukaan järkevää, koska näin toteutuu Pohjola Sairaalan toiminnallinen perusajatus: mahdollisuus hoitaa saman tien hoitoon liittyvät vakuutusasiat.

”Kulkuketju tiloissa on mietitty tarkasti, ja se toistuu kaikissa sairaaloissamme. Toki jokaisen Pohjola Sairaalan rakentamisessa on myös erityispiirteensä”, Kangasmaa toteaa ja muistuttaa samalla, että syyskuussa valmistuvaan rakennukseen muuttaa myös muita vuokralaisia.

Pohjola Sairaalan toiminta-ajatuksena on Kangasmaan mukaan keskittyä takaamaan asiakkaan nopea hoitoonpääsy ja tarjota ylivertainen asiakaskokemus.

Kangasmaa korostaa, että sairaalateknisesti ja hygieniavaatimuksiltaan leikkaustilat ovat yhtä vaativat toteuttaa kuin esimerkiksi yliopistollisten keskussairaaloiden leikkausosastot.

Korkea hygieniataso heijastuu myös työmaan arkeen. Puhtausluokka rakennuksessa on P1, mikä merkitsee sitä, että pölynhallintaan on kiinnitettävä paljon huomiota.

”Kun ilmanvaihto on asennettu, putket tulpataan siltä varalta, että tiloissa tehdään myöhemmin pölyäviä töitä”, kertoo YIT Rakennus Oy:n työmaapäällikkö Mika Kaskela.

Jäykkä porras pehmeälle pohjalle

Uudisrakennuksena toteutettava sairaalarakennus nousee tontille, jossa aiemmin on toiminut öljyvarasto ja sittemmin Bellan venetehdas. Tontin teollinen historia on luonnollinen selitys sille, että maaperästä löytyi heti urakan alettua pilaantunutta maa-ainesta. Ekokemille toimitettavia ”pilamaakuutioita” kertyi lopulta noin tuhat. Tällaisen määrän poistaminen maaperästä ja tontilta viivytti kokonaisaikataulua noin kuukaudella, mikä on puolitoista vuotta kestävässä urakassa paljon, muttei kuitenkaan mahdoton kiinni kirittävä.

”Suurin piirtein normaalipituisilla päivillä olemme silti koko ajan pärjänneet”, Mika Kaskela sanoo.

Työt alkoivat vuoden 2017 maaliskuussa, ja öljyisen maan poiskaivun lisäksi alussa työmaan huomio keskittyi pohjavahvistuksiin. Niitä tarvittiin, koska maaperän pehmeikköpaksuus vaihtelee tontilla neljän ja viidentoista metrin välillä. Painumattomuus hoitui paalutuksin – sekä lyönti- että porapaalutuksilla.

Pohja oli riittävän vahva kevääseen mennessä, jolloin päästiin runkorakenteisiin. Kantava runko on betonielementtirakenteinen lukuun ottamatta porrashuoneita.

”Porrashuoneet ovat tässä rakennuksessa jäykistäviä, mistä syystä ne valettiin paikalla. Rautaa tuli suunnitelmien mukaisesti tiheään. Tältä kannalta olisi ollut luontevaa valita itsetiivistyvä betoni valuihin. Muotit eivät olisi kuitenkaan välttämättä kestäneet tukematta, koska valukorkeus ylitti ’kipurajana’ pidetyn 3,5 metriä”, Kaskela kertoo.

Betonirakenteiden lisäksi kohteessa asennettiin myös muurattuja rakenteita. Tiiltä tarvittiin ääneneristyssyistä esimerkiksi magneettikuvaus- ja röntgenhuoneiden seiniin, jotka huoneiden sisäpuolelta vuorattiin vielä kolminkertaisin kipsilevyin. Kolmaskin rakennekerros näihin huoneisiin tarvittiin: röntgenhuoneessa säteilyn estämiseksi lyijylevy, magneettikuvaushuoneessa puolestaan teräslevy magneettisuuden pitämiseksi seinien sisäpuolella.

Säteilypaneeleja ja aurinkopaneeleja

Pohjola Sairaaloissa rakennuttaja on pyrkinyt mahdollisimman vakioituihin, hyviksi havaittuihin ratkaisuihin. Yksi vakioratkaisu ensimmäisestä, Helsinkiin valmistuneesta Pohjola Sairaalasta lähtien on ollut lämmityksen ja jäähdytyksen toteutus vesikiertoisten kattosäteilypaneelien avulla. Helsinkiin neljä vuotta sitten ja tämän vuoden elokuussa Tampereelle valmistuneen Pohjola Sairaalan tavoin myös ensi keväänä valmistuvaan Oulun ja puolta vuotta myöhemmin valmistuvaan Kuopion sairaalaan on tulossa vastaava lämmitys- ja jäähdytysratkaisu, joksi rakennuttaja valitsi kotimaassa lämmitys- ja jäähdytyspaneeleja valmistavan Itula Oy:n.

”Paneelimme ovat käytössä Pohjola-sairaaloiden lisäksi muun muassa OP:n pääkonttorissa”, kertoo paneelitoimittajaksi valitun Itula Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Itkonen.

Itula aloitti säteilypaneelien maahantuojana yli 25 vuotta sitten ja käynnisti oman tuotantonsa Ruokolahdella pari vuotta sitten. Oman tuotannon etuna on Itkosen mukaan muun muassa se, että paneelit ovat integroitavissa joustavasti ja kustannustehokkaasti muuhun talotekniikkaan.

Pääasiallisena energiamuotona Kuopion Pohjola Sairaalassa on kaukolämpö. Sitä täydentää katolle asennettava noin sadasta paneelista koostuva aurinkoenergian keruujärjestelmä. Aurinkopaneelien sijoittaminen katolle vaikutti myös kattorakenteeseen, joka piti tällä kohdin toteuttaa käännettynä kattona.

Pääasiallisena kattoratkaisuna kerrosalaltaan yhteensä 5 500 neliömetrin laajuisessa Kuopion Pohjola Sairaalassa on puurunkoinen, kermieristyksellä varustettu katto. Tästä on poikkeuksena aurinkopaneelikaton lisäksi teräsrakenteisen iv-konehuoneen alle konesaumatusta pellistä tehtävä katto.

Muilta osin kohde on kokeneeksi työmaapäälliköksi tiedetyn Mika Kaskelan mukaan varsin normaalia rakentamista – edellä todettuja betonitöitä ja tilaajan hankintoihin lukeutuvaa sairaalatekniikkaa lukuun ottamatta.