Suomalaisen teollisuuden rakennemuutoksen karua kertomaa saa kuulla harva se päivä. Vielä karumpaa on nähdä kokonaisen terästehtaan purku. Rakennustekniikan näkökulmasta massiivinen purku on erittäin vaativaa työtä, jonka hallitsevat harvat.

Vielä neljä vuotta sitten Ovakon terästehdas Hangon Koverharissa pyöri lähes täydellä käyttöasteella 600 hengen voimin. Kolme vuotta sitten tehdas ajautui konkurssiin, eikä tuotannon jatkajaa löytynyt. Tämä johti päätökseen purkaa koko tehdas yli vuoden kestävällä purku-urakalla.

”Niin murheellisia kuin nämä alasajot ovatkin, alallemme tällaiset tapaukset tuovat kasvua. Teollisuuden purkutöiden lisäksi myös asuinkerrostalojen purut näyttävät olevan voimakkaassa kasvussa”, kertoo Koverharin purkutyömaan vastaava mestari Raimo Lehtimaa Delete Finland Oy:stä.

Yli 20 vuoden ajan purkutöitä tehnyt Lehtimaa kertoo oppineensa erikoisalansa pelkästään työmailla. Niin tekniikat kuin ansaintalogiikka poikkeavat hänen mukaansa rakentamisesta ja korjausrakentamisesta täysin. Jos purettavien metallien ja muiden materiaalien kierrätystä ei saada järjestymään, urakka väistämättä epäonnistuu taloudellisesti.

”Urakan kannattavuus on suurelta osin kiinni kaupoista, joita urakan aikana ja jo ennen urakkaa tehdään. Nyt metallien markkinahinnat ovat alhaalla, mikä tekee kannattavuusyhtälöstä vaikean”, Lehtimaa sanoo.

Tekniikan merkitys on hänen mukaansa ennen kaikkea siinä, että pätevä ammattilainen osaa valita ja tarvittaessa hankkia juuri sopivat koneet kuhunkin kohteeseen. Lisäksi tarvitaan osaava purkukoneen kuljettaja, joka ymmärtää, mihin ja miten purkutoimenpide tulee kohdistaa, jotta tulos on toivottu.

”Jos ei ymmärrä, miten voimat rakenteessa siirtyvät, työ etenee hitaasti ja koneita kuluttavasti. Tälläkin alalla koneita tulee käyttää vain siihen tarkoitukseen, mihin kukin niistä on suunniteltu”, Lehtimaa muistuttaa.

Betoni irtoaa terästä helpommin

Koverharin terästehtaan viime maaliskuussa käynnistynyt työmaa jatkuu ensi vuoteen. Syys-lokakuussa oli vuorossa raaka-ainevaraston purku, minkä jälkeen päästiin käsiksi itse tuotantorakennuksiin. Niiden yhteydestä tosin purettiin jo kesällä sähkösuodattimia.

Koverharin rakenteista pitää purkaa yhteensä noin 20 000 tonnia betonia, teräsrakenteita yli 30 000 tonnia. Etenkin betonia purettaessa purkukoneen kuljettajankin on ymmärrettävä, missä järjestyksessä työssä tulee edetä.

Jos on tilaa, rakenteita voi myös kannattaa kaataa. Se on kuitenkin mielekästä vain silloin, kun on perusteltua olettaa, että kaatuessaan rakenneosia myös hajoaa. Muussa tapauksessa purku voi kaatamisen seurauksena vain vaikeutua. Sama pätee räjäytyksiin: paukku kannattaa ladata purkutyömaalla vain, mikäli näin saadaan purkutyötä tehostettua.

”Tällä työmaalla käytämme pääasiassa metallipurkuun soveltuvia työkaluja, kuten suuria hydraulisia metallileikkureita, hydraulisia iskuvasaroita ja pulverointilaitteita sekä toisaalta polttoleikkausta. Viime mainittu soveltuu nimenomaan teräsrakenteille, joita tässä kohteessa on epätavallisen paljon”, Lehtimaa sanoo.

Teräkselle on jo urakoitsija löytänyt hyvät markkinointikanavat. Kesäkuun alussa Koverharin satamasta lähti ensimmäinen laivalastillinen purkumetalliromua. ”Juoksevien asioiden hoitajaksi” itseään luonnehtiva rakennusinsinööri Alexandra Forsén kertoo toisen laivalastillisen käyvän todennäköisesti vielä tämän syksyn aikana. Mitä ja paljonko teräsromua työmaalta vielä lähtee kierrätykseen, ja löytyykö toimintakuntoisille laitteille vielä jatkokäyttöä, josta potentiaalinen käyttäjä suostuisi maksamaan?

”Ensimmäinen ruumallinen koostui runsaasta 8 000 terästonnista. Purettava betoni puolestaan päätyy täältä betonimurskeeksi sen jälkeen, kun raudoitus on ensin purettu”, Forsén kertoo.

Raudoituksen purku on tällä työmaalla tavallista kinkkisempi tehtävä etenkin raaka-ainevaraston vanhoissa ja tiheään raudoitetuissa siiloissa. Kokeneen purkutyöntekijän tulee ymmärtää betonirakenteesta ainakin se, missä kohdin raudoitukset pääosin sijaitsevat ja aloittaa sitten purkutyö sieltä, missä raudoitusta on vähiten.

Toisaalta teräsrakenteet ovat sillä tavoin vaativia, ettei niitä yleensä saa iskemällä hajalle. Tällöin on turvauduttava metallileikkureihin, polttoleikkauksiin ja peitsauksiin. Tärkeää on kuitenkin saada rakenneosat purkamisen jälkeen kiertoon. Koverharin noin 30 000 metallijätetonnista noin 95 prosenttia on terästä, loput pääosin kuparia.

Kuparia on pääasiassa kaapeleissa, joissa kulki sähkövirta pitkään työmaan aikana.

”Virtapiirit kytketään pois vaiheittain, koska ostajaehdokkaat haluavat nähdä laitteet toimintakuntoisina. Täällä on tehtaan hyvin tunteva sähkömies siihen saakka varmistamassa sähköturvallisuutta”, Lehtimaa kertoo.

Osaamista oltava koko työmaalla

Delete Group on viime vuosina kasvanut alansa selvästi suurimmaksi urakoitsijaksi Suomessa, ja sillä on toimintaa myös Ruotsissa. Ala on investointivaltainen, sillä kalusto on kallista. Pelkällä vakavaraisuudella ei kuitenkaan pärjää, sillä koneiden kuntoa on vaalittava huolella.

Hyvin hoidettu ja huollettu kone kestää käytössä riittävän pitkään, jotta investointi maksaa itsensä takaisin. Asiantuntematon käyttö eli väärä konevalinta kohteeseen kääntää taloudellisen yhtälön päinvastaiseksi. Tämä on kiinni sekä työmaajohdosta että itse purkutyösuorituksesta.

”Kyllä tämä on äärimmäisen vaativaa työtä, oli kyse sitten työvaiheiden suunnittelusta tai raa’asta purkutyöstä. Koneen ohjaamossa ei todellakaan pärjää rutiinilla, vaan on koko tarkasti mietittävä, mitä on tekemässä. Osaaja ja osaamaton erottuvat heti. Tapaammekin joskus todeta, että valelääkäri voi toimia vuosia, mutta valekuski jäisi kiinni muutamassa tunnissa”, Lehtimaa letkauttaa.

Omaa osaamistaan hän ei halua selvästikään liikaa korostaa, mutta muistuttaa pitkän kokemuksen eduista. Syntyy vertailukohtia, mikä auttaa valitsemaan kaluston oikein ja hinnoittelemaan työnsä oikein.

Koverharin työmaata Lehtimaa pitää sekä vaikeana että helpohkona. Vaativaa on teräsrakenteiden runsaus, ja helpottavana tekijänä taas on vähäinen muu toiminta ympäristössä. Viime mainitusta syystä kaupungeissa tehtävät purkutyöt ovat selvästi vaativampia.

”Toisaalta kohde voi olla vaativa myös rakenteellisista syistä. Esimerkiksi vanha sellutehdas, jonka rakenteet saattavat olla heikentyneet, on arvaamaton purettava. Sellaisella työmaalla myös turvallisuus korostuu poikkeuksellisella tavalla”, Lehtimaa muistuttaa.

Teksti Vesa Tompuri, kuvat Kari Hautala